Ruskealan vanhassa pappilassa.
Vanha Ruskealan pappila sijaitsee päätien varrella noin 2 km:n päässä tiestä.
Rakennus on ollut oikeasti vanhan Ruskealan seurakunnan papin asuntokäytössä oleva pappila. Lähellä ollut kirkko on tuhoutunut aikoinaan, kirkko sijaitsi lähellä nykyistä hautausmaata. Vielä nykyäänkin hautausmaa on käytössä.
Keinoset pitivät aikoinaan vanhassa pappilassa matkailijoille majoituspalveluita, ruokala-kahviota ja saunaa. Pappila työllisti paikallisia ihmisiä palvelujen ylläpidossa. Paikassa oli myös jotain rippikoulun tapaista toimintaa paikallisille nuorille.
Vanhan pappilan omistaa Venäjän valtio ja jossain vaiheessa Keinosten vuokrasopimus irtisanottiin. Nykyään paikka on muussa käytössä. Rakennus on suuri lautaverhottu hirsinen rakennus. Väritys on perinteinen kelta-valkoinen. Lisäksi tontille on rakennettu ainakin yksi kohtalaisen suuri majoitusrakennus. Ilmeisesti se on tarkoitettu enimmäkseen kesäkäyttöön.
Keinoset aloittivat sittemmin uuden paikan rakentamisen aivan lähelle hautausmaata. Sitä on nyt rakennettu useita vuosia. En tarkkaan tiedä rakennuksen nykyistä asua, kävin siellä viimeksi puolitoista vuotta sitten.
Sitten siihen juttuun. Kerron siitä tosi, tosi vanhasta pappilasta.
Olin yöpymässä tyttäreni kanssa Vanhassa Pappilassa matkallamme Sortavalaan. Nautimme alakerrassa talon antimista. Ruokailua ja kahvia. Sauna oli myös tarjolla. Istuimme isäntäväen ja muiden asukkaiden kanssa alakerran salongissa ja maistelimme siellä teetä, kahvia ja muita juomia. Paikassa oli itsepalvelu. Voi ottaa vaikkapa Karjala-Balsamia itse ja maksaa itse juomapöytään.
Tosi hieno ilta. Kävimme välillä katselemassa grillikatoksella, kun muut grillailivat omia herkkujaan.
Läksin sitten aikaisin nukkumaan. Valvoin vielä, luin kirjaa. Alakerrasta kuului vielä puhetta ja musiikkia, ihmettelin vaan, kun sama asia toistui uudestaan. Aion vielä käydä alhaalla.
Kävelin portaita varovasti alas ja huomasin, että alakertahan on aivan pimeä. Ei siellä ollut ketään.
Jäin istumaan pimeään portaikkoon.
Pian alkoi kuulua musiikkia, sitten syttyi valo saliin. Edelleen alkoi kuulua Kalevi Keinosen puhetta. Pian kukkui käkikello, sitten kuului pianon soittoa, vaikka pianon ääressä ei ollut ketään.
Valo sammui, oli taas hiljaista. Istuin vielä portailla ja odotin pitkään. Pian sama juttu alkoi uudestaan. Valo syttyi…. kuului puhetta…käkikello…piano.
Siis tämä kaikki tuli nauhalta ja valo oli ajastettu.
Rakennusta yritettiin suojella paikallisten rosvojen varalta, että ulkopuoliset kuvittelisivat siellä oltavan valveilla. Ovissa muutenkin oli sisäpuolella melkoiset ”säpit”, jotta luvattomat eivät voisi sinne tunkeutua. Olen sitä joskus myöhemmin miettinyt ja todennut, että nämä ihmiset tekivät kaiken sen, minkä itse pystyivät keksimään oman ja asiakkaidensa turvallisuuden vuoksi.
Vanha Ruskealan pappila sijaitsee päätien varrella noin 2 km:n päässä tiestä.
Rakennus on ollut oikeasti vanhan Ruskealan seurakunnan papin asuntokäytössä oleva pappila. Lähellä ollut kirkko on tuhoutunut aikoinaan, kirkko sijaitsi lähellä nykyistä hautausmaata. Vielä nykyäänkin hautausmaa on käytössä.
Keinoset pitivät aikoinaan vanhassa pappilassa matkailijoille majoituspalveluita, ruokala-kahviota ja saunaa. Pappila työllisti paikallisia ihmisiä palvelujen ylläpidossa. Paikassa oli myös jotain rippikoulun tapaista toimintaa paikallisille nuorille.
Vanhan pappilan omistaa Venäjän valtio ja jossain vaiheessa Keinosten vuokrasopimus irtisanottiin. Nykyään paikka on muussa käytössä. Rakennus on suuri lautaverhottu hirsinen rakennus. Väritys on perinteinen kelta-valkoinen. Lisäksi tontille on rakennettu ainakin yksi kohtalaisen suuri majoitusrakennus. Ilmeisesti se on tarkoitettu enimmäkseen kesäkäyttöön.
Keinoset aloittivat sittemmin uuden paikan rakentamisen aivan lähelle hautausmaata. Sitä on nyt rakennettu useita vuosia. En tarkkaan tiedä rakennuksen nykyistä asua, kävin siellä viimeksi puolitoista vuotta sitten.
Sitten siihen juttuun. Kerron siitä tosi, tosi vanhasta pappilasta.
Olin yöpymässä tyttäreni kanssa Vanhassa Pappilassa matkallamme Sortavalaan. Nautimme alakerrassa talon antimista. Ruokailua ja kahvia. Sauna oli myös tarjolla. Istuimme isäntäväen ja muiden asukkaiden kanssa alakerran salongissa ja maistelimme siellä teetä, kahvia ja muita juomia. Paikassa oli itsepalvelu. Voi ottaa vaikkapa Karjala-Balsamia itse ja maksaa itse juomapöytään.
Tosi hieno ilta. Kävimme välillä katselemassa grillikatoksella, kun muut grillailivat omia herkkujaan.
Läksin sitten aikaisin nukkumaan. Valvoin vielä, luin kirjaa. Alakerrasta kuului vielä puhetta ja musiikkia, ihmettelin vaan, kun sama asia toistui uudestaan. Aion vielä käydä alhaalla.
Kävelin portaita varovasti alas ja huomasin, että alakertahan on aivan pimeä. Ei siellä ollut ketään.
Jäin istumaan pimeään portaikkoon.
Pian alkoi kuulua musiikkia, sitten syttyi valo saliin. Edelleen alkoi kuulua Kalevi Keinosen puhetta. Pian kukkui käkikello, sitten kuului pianon soittoa, vaikka pianon ääressä ei ollut ketään.
Valo sammui, oli taas hiljaista. Istuin vielä portailla ja odotin pitkään. Pian sama juttu alkoi uudestaan. Valo syttyi…. kuului puhetta…käkikello…piano.
Siis tämä kaikki tuli nauhalta ja valo oli ajastettu.
Rakennusta yritettiin suojella paikallisten rosvojen varalta, että ulkopuoliset kuvittelisivat siellä oltavan valveilla. Ovissa muutenkin oli sisäpuolella melkoiset ”säpit”, jotta luvattomat eivät voisi sinne tunkeutua. Olen sitä joskus myöhemmin miettinyt ja todennut, että nämä ihmiset tekivät kaiken sen, minkä itse pystyivät keksimään oman ja asiakkaidensa turvallisuuden vuoksi.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.