Olen tässä nyt hankkimassa sakemannia. Haluaisin vain tietää kun en ole sukupuolta vielä päättänyt, että kannattaako ottaa uros vai narttu. minulla siis on kokemusta itse rodusta kun tutulla on saksanpaimenkoiranarttu ja jääräpäinen sellainen.
että eroavatko urokset niin kauheesti sitten luonteeltaan toisistaan?
että eroavatko urokset niin kauheesti sitten luonteeltaan toisistaan?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Eivät ehkä eroa luonteeltaan,mutta se fyysinen massa ja voima.Siinä saa helposti alle 80kg elopainon omaava nopeita pyrähdyksiä tahtomattaan.
Ei hätäpäivää jos kerta olet joskus ollut samassa sateessa saksanpaimenkoiran kanssa, ota kumpi vaan.
Itselläni on ollut aina uroksia..
Uroksilla on äijien jutut toiset enemmän äijämmäisiä,ja toiset vähemmän.Testosteroni, on kaikilla,ja pomottelu on toisilla yleisempää.Uros tarvii fyysisesti,ja myös henkisesti vahvan omistajan.
Nartuilla taas on naisten jutut,esim.juoksu,ja ns.mielialanvaihtelut.Olen kuullut myös paljon dominoivista nartuista,mutta itsellä ei kokemusta.Uskonkin että koiran dominointi on ihan itsestä kiinni,ja sakujakin on varmasti pehmeämpiä,ja vahvaluontoisempia,mutta sitä ku ei etu-käteen voi tietää.Tosin hyvät kasvattajat jotka seuraavat pentujen kehitystä tarkkaan,niin osaavat sanoa pentueestaan,tai ainakin antaa suuntaa että kuka pennuista on rauhallisin,pomottavin jne.
Kumpaan tahansa päädytkin kumpikaan ei ole toistaan helpompi,sillä kummallakin sukupuolella on omat vahvuutensa,ja heikkoutensa.Kummasta tahansa saa hyvällä koulutuksella mahtavan koiran,ja väärällä koulutuksella en sano huonon,vaan väärin ymmärretyn,ja huonolla käyttäytymisellä oirelevan koiran. Kannattaa myös harkita ottaako pennun käyttö-vai näyttelylinjasta,ja miettiä niiden eroja,ja mihin tarkoitukseen sakua etsii...toivottavasti oli jotain apua...Onnea uuden laumanjäsennen etsintään! :)
hyvä teksti pikku-romskulla :) Eihän sitä tosiaan tiedä alkujaan millainen "paketti" siitä syntyy ja tosiaan vääränlaisella koulutuksella saat mistä tahansa koirasta ongelmallisen.
Itsellä elämäni eka koira, näyttelylinjainen spk-narttu, ja oon ollut todella tyytyväinen! luonteeltaan aika "lällykkä" ja ollut tosi helppo kouluttaa. Kasvattaja suositteli ekaks koiraksi narttua. Vaikka nyt uskoisin jo, että pärjäisin uroksenkin kanssa. :)
Itsellä ollut sekä uroksia että narttuja. Mielestäni narttu on mielenkiintoisempi ja yleensä myös hieman pehmeämpi. Urokset ovat vähän yksioikoisia niinkuin miehet yleensäkin. Nartulla on monesti juoksuaikaan liittyviä omia oikkuja ja kommervenkkejä . Saattaa vedättää omistajaa 6-0 ellei ole tarkkana ja kokemusta takana. Eivät kuitenkaan mielestäni vaikeita koulutettavia. Uros on ehkä vähän suoraviivaisempi ja "rehellisempi". Sillä on myös voimaa narttua enemmän jolloin ainakin ensikertalaiselle omistajalle voi tulla hallintavaikeuksia jos ei tekniikka ole vielä hallussa. Itse tykkään enemmän nartuista juuri tuon mielenkiintoisuuden vuoksi.
Edellisen kirjoittajan kanssa.
Nartuilla "naisellisia" vinkauksiaan, uros jos ja kun pistää hanttiin, se on yleensä kerta rytinä ja kun välit on selvitetty niin asiasta ei ole tarvis "keskustella" sen jälkeen.
Oman kokemukseni perusteella väittäisin että uros on usein pentu / lapsiystävällisempi vanhanakin, nartuilla tuon suhteen pinna saattaa lyhentyä esim. juoksujen tai iänlisääntymisen yhteydessä. Mutta tämä näppituntumaa. Vastaan saa väittää.
Itselläni aina ollut uroksia, pidän niin noiden "miesten yksioikoisuudesta." :)
Molemmista toki löytyy poikkeuksensa, helppoja ja vähemmän helppoja yksilöitä kummissakin sukupuolessa. Asialleen omistautuneella omistajalla molemmat onnistuu.
Ja tietämätön/välinpitämätön saa parhaankin koiran pilalle alta aikayksikön.
2 tuontikoiraa, molemmat tyttöjä, näyttelylinjoista, rekattuja tietysti. Itselläni on uros ja aikaisemmin on ollut 2 narttua, paras on tämä uros, vietit sekä rakenne kohdalla ja se on tuontikoira.
ne tuontikoirat. Minäkin taidan ottaa sellaisen tuontikoiran, on ehkä mielenkiintoisempi ?
kiinnostaako?
Minä suosittelen narttua ensi koiraksi, siihen päädyin itsekin, koira nyt vajaa 10kk. Todella helppo on ollut kouluttaa, on todella kiltti ihmisille ja muille eläimille. Kertaakaan en ole kuullut murisevan tai näyttävän hampaitaan millekään tai kellekään. itse valitsin nartun lähinnä koon vuoksi, olen 155cm ja 50kg niin urosta en olisi millään pidellyt, olisi koulutus tilanteet olleet aika mahtavia varmaan :P Itse en ole juurikaan ollut myöskään tekemisissä uros sakujen kanssa, niin siksi narttu. Mutta luulenpa että jokainen pärjää kumman kaa tahansa, kunhan on henkistä ja fyysistä voimaa itsellään :) tärkeintä on etsiä omia tarpeitaan vastaava koira. Meillä näyttelylinjainen, ne on lällykömpiä ku käyttölinjaiset. Suosittelen myös sulle ensikoiraksi näyttistä :)
eikös myös sekalinjaiset oo hyviä "ensi" sakemanneiksi?
Joo niitä löytyy nartuistakin niitä kovempikalloisia ettei mikään taho mennä perille ja sitten niitä lällyköitä "kyllä äiti" :D
Se on tuuria minkä sattuu saamaan :D koska jos pikkusena on kauhean vilkas niin aikusena rauhottuu ja taas toistepäin.. mut on myös niitä että mikkä pentuna rauhallisia niin pysyy rauhallisimpana koko ikänsä.