Olen siis rakastunut yhteen minua vanhempaan naiseen, olen itsekkin nainen. Olemme jutelleet monta kertaa töissä ja ollaan oltu pari kertaa töiden jälkeenkin tekemisissä. Miten siis kertoa hänelle, ilman että menettäisin edes vasta alkanutta ystävyyttä? Olen meinannut kertoa, mutta jättänyt väliin siinä pelossa mitä tapahtuisi, miten se reagoisi.. Vinkkejä kaivataan?
Miten kertoa?!!
Bi..
111966
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
jos se lähtis sun kanssa vaikka kahville tai leffaan töiden jälkeen ja tutustukaa paremmin. Ja nähkää muutenkin usein töiden jälkeen (siis jatkossa. Sit jossain vaiheessa kun tunnette jo hyvin niin kysy et onko se ikinä ihastunut/ voisiko ihastua naiseen.
Terkkuja sulle Bi!Painin samanlaisen ongelman kanssa kun sä.Tapasin kanssa työssäni pari vuotta sitten naisen johon naisena ihastuin ja nyt myöhemmin rakastuin.Olemme olleet muutamia kertoja privaatisti yhdessä.Siis käyty leffassa,shoppailemassa ja hänen luonaan.Muuten soittelemme ja meilaamme.Se vaan ketuttaa,kun tuntuu siltä,et tavataan aina kun mä vihjaan siihen.En ole luonteeltani mikään aloitteen tekijä,vaikka olenkin nämä kaikki tän tapauksen aloitteet monesti tehnyt...aatellen ettei sitten ainakaan tule kuljettua onneni ohi.Nyt olen ajatellut aukaista suuni ja kysyä suoraan miten on ja olenko ymmärtänyt kaikki todella pahasti väärin.Josko hän vaikka vAin haluaisi olla pelkkä ystävä.Sitä sitten taas en ehkä pysty hänelle antamaan.Mutta jos teet kyseisen liikkeen niin kerro miten meni?KIITTI!Onko hän tehnyt jotain mistä voisit päätellä hänen olevan Bi?
Hmm..se siinä just onkin..se vilkuilee tosi usein kun ollaan syömässä (opettajia ollaan), muhun päin. Katotaa usein tosi pitkää toisiimme silmii..ja mun mielest se selvästi flirttailee muutenki. En vaa oo varma että onko sen luonne sellanen..se saattaa toisaalta tehä niin monellekki.
Heippa!No joo sitä toi spelailu on ja flirtin heitto.Se ku ei sitten tarkoita mitään,kunnes osuu kohdalle joku kelle merkitsee enemmän.Mitä ootte tehneet töiden jälkeen?Sorry et olen utelias.Mä olen nyt ajatellut tavallaan luovuttaa tai sitten antaa nyt vaan asioiden olla miten ovat.Voinee olla,et piristyn taas ja alan selvitellä asioiden suhteita.Sitä vaan miettii riskejä,mut ethän saa tässä laiffissa mitään ellet ota tiettyjä riskejä!Toivottavasti sulla juttu etenee...; )
itekin olin ihastunu kovasti työkaveriini (saman ikänen naishenkilö). ystävystyttiin, käytiin yhessä vkonloppusin "ulkona" jne. yhtenä päivänä tää työkaveri vaan ilmotti, että muuttaa takasin kotiseudulleen (eli kauas pois..), ja siis lopettaa työtkin. enpä mäkään enää jääny siihen työpaikkaan, siellä kun aina vaan ajattelin tätä ihanaa työkaveriani.. en siis ehtiny sanoo ihastumisestani, enkä kyllä ees tiiä mitä toinen olis ajatellu, tietääkseni ihan hetero kun oli..
Hei
En tiedä olenko miehenä sopiva henkilö neuvomaan. Itselläni on ollut vain naiskokemuksia, mutta miesrakastajakin ehkä kiinnostaisi. En ole kaltaisessasi tilanteessa ollut. Voisit ehkä joskus puhua kumppanisi kanssa bi- ja lesbonaisista yleisemmällä tasolla. "Mitä mieltä olet lesbojen adoptiosta?" "Tunnetko ketään lesboja?" "Onko Sinulla ketään sellaista kaverina". Tai jos vain kertoisit, että "kanssasi on niin mukavaa, viihdyn niin hyvin seurassasi. Mitä siitä ajattelet" etc. "Tuntuu kummalta, mutta ihan kuin olisin ihastumassa Sinuun". Jospa pyytäisit vaikka ystävääsi saunomaan kanssasi, voisit vaikka kehua häntä nuorekkaaksi ja nätiksi ja lausua ihailevia kommentteja hänen vartalostaan. "Voi kumpa minulla olisi yhtä hyvä... kuin Sinulla". Ehkäpä reaktiot kertoisivat paljon, ilman että Sinun tarvitsisi leimautua bi-naiseksi suoranaisesti.
Try! Ja onnea matkaan!
hmm..kiitos neuvosta. ; ) Täytyypä kokeilla..tai odottaa jos se tekis alotteen.
Mulla on kans samanlainen "ongelma". Olen myös ihastunut työkaveriin ja tiedän hänen olevan bi. Itse olen lesbo ja hän tietää sen. Ongelma on, että hän on n. 10 vuotta vanhempi kuin minä, naimisissa ja lapsiakin on. Joten ei ihan yksinkertainen homma. Flirttailemme töissä toisillemme, mutta en tiedä haluaisiko hän enemmän. Olen miettinyt, mitä tehdä ja ajatellut, että itse en tee mitään, annan hänen tehdä aloitteen. Mutta kun asia ei ole edennyt, olen jo tuskastunut, joten haluttaisi tehdä ratkaiseva liike ja päästä tästä epätietoisuudesta. Tulisipa silloin ainakin ratkaisu suuntaan tai toiseen.
Niinpä..ehkä kannattaisi uskaltaa ketrtoa niin ei tarvitsisi olla tässä olo tilassa! Sä sentään tiedät että se on lesbo, mutta toi kyseinen nainen ei taida ehkä olla..apua. Miten tää onki niin hankalaa??
Asiaa paljon pohtineena kannustan kertomaan tunteistaan ja taistelemaan niiden puolesta.Vaiks itse en ole pystynyt.Mut mikään ei ole niin vaikeaa,kun epätietoisuus.Ja odottaminen on viho viimeistä....sitä nimittäin sitten kyllä saa odottaa,vaiks jossakinhan se raja kulkee.Pitää vaan keksiä keinot ja onnee yritykseen!
Eli
Olen mies ja avauduin; no kohde sanoi olevansa h; mutta ymmärsi minua. Helpotus oli suuri ettei ystävyys mennyt, mutta silti. Eivät ne tunteet minnekään menneet. Etene rauhallisesti ja keskustele; kerro itsestäsi ja mistä pidät. Joudut todennäköisesti riskeeraamaan paljon (avaudut, annat hänelle osan itsestäsi, ilman että tiedät saatko mitään takaisin). Ja kun se hetki tulee joudut avaamaan itsesi; annat kaikki itsestäsi kaiken; ilman ehtoja, tietämättä mitä saat takaisin. Mitä saat on varmaan taivaan tai helvetin väliltä; sitä me emme voi tietää; mutta se on elämää.
Voit saada kaiken; rakkauden tai et mitään; se on suuri riski; mutta jos se onnistuu, olet tavoittanut todellakin jotain uskomatonta. Jos epäonnistut, ei elämäsi silti vielä ole ohi; siihen vain on tullut yksi kipeä naarmu. Se muistuttaa sinua elämästä, ja siitä että ei elämä ole loppunut, se vain on ohjautunut toiselle raiteille, josta sinun on jatkettava.
Toivon kaikkea hyvää; olen kokenut tuon valinnan. Tekee kipeää, mutta samalla muistuttaa kokoajan siitä, mitä elämä on; se on arvaaamaton, eikä siitä kannata luopua.
Voimia.