Näyttää taasen olevan melko negatiivisen sävyistä keskustelua täällä, eli siis lähinnä sitä, että on jtn ongelmia, niin ajattelin nyt sitten vastapainoksi kirjoittaa tänne erään hyvän kokemukseni:
minulle tuli toinen koira, joka on nyt ollut luonani 2 viikkoa. Noin viikko sitten näin pennun pissaavan sisälle, komensin sitä sanoilla "hyi" ja "ei". Tämän jälkeen pentu ei ole enää tehnyt tarpeitaan sisälle ja loppui myös se älytön pihalla ravaaminen :) Kivaa!
Ja tähän ulkona juoksemiseen olin itse pääasiassa syypää, koska koitin käyttää pikku-hauvaa usein ulkona, ettei vaan pissaisi sisälle.
Nyt neiti on jo sujuvasti työpäiväni (8h) ajan pissaamatta :)
Tosin nyt hauva-vauva on keksinyt uuden, kivan leikin, nimittäin omistajan vaatteiden vilauttelemisen vieraille :D koskaan ei tiedä, mikä vaatekappale suussaan neiti vilistää makuuhuoneesta olohuoneen puolelle...
Kertoo muutkin koiran oppimiseen liittyviä kertomuksia, niitä on kivaa lueskella!
minulle tuli toinen koira, joka on nyt ollut luonani 2 viikkoa. Noin viikko sitten näin pennun pissaavan sisälle, komensin sitä sanoilla "hyi" ja "ei". Tämän jälkeen pentu ei ole enää tehnyt tarpeitaan sisälle ja loppui myös se älytön pihalla ravaaminen :) Kivaa!
Ja tähän ulkona juoksemiseen olin itse pääasiassa syypää, koska koitin käyttää pikku-hauvaa usein ulkona, ettei vaan pissaisi sisälle.
Nyt neiti on jo sujuvasti työpäiväni (8h) ajan pissaamatta :)
Tosin nyt hauva-vauva on keksinyt uuden, kivan leikin, nimittäin omistajan vaatteiden vilauttelemisen vieraille :D koskaan ei tiedä, mikä vaatekappale suussaan neiti vilistää makuuhuoneesta olohuoneen puolelle...
Kertoo muutkin koiran oppimiseen liittyviä kertomuksia, niitä on kivaa lueskella!
Vastaukset 5
Vanhimmat
vaan positiivisesti kannustamalla ja palkitsemalla, kun se tekee oikein. Epätoivottu asia jätetään huomiotta. Vai oletko jo opettanut pennulle ei-sanan? Jos olet sellainen taituri, niin kerro ihmeessä miten sen teit? Kukaan normaali koiraihminen ei siihen pysty tuollaisessa ajassa. Teille on tulossa takapakkia sisäsiist kanssa, varmaan tiedostat sen. Kommentoin nyt vain, kun täällä on lukijoina täysin uusavuttomia koirien kanssa, ettei joku mene uskomaan sinua :)
jösses taas näitä koira-alan ammattilaisia. Koira kyllä osaa tulkita ihmisen äänensävystä ja eleistä onko asia hyvä tai paha. Mites sinä sen koiran sisälle pissatessa positiivisesti palkitsemalla saat sen ymmärtämään että se ei ole toivottua käytöstä? Eikä huomiotta jättäminen monenkaan koiran kohdalla asiaan auta, vaan päinvastoin sisäsiistiksi oppimiseen saattaa mennä huomattavasti kauemmin aikaa. Sama homma jos koira vaikkapa varastelee ruokaa ym. Ei siinä kuule huomiotta jättämiset saa sitä lopettamaan tuollaisia touhuja. Kyllähän se ulkona tarpeensa tehtyään ja kehuja saatuaan alkaa tajuja että sinne kuuluu pissata mutta koira ei kyllä osaa yhdistää sitä että sisälle pissaaminen ei ole samalla sallittua.
vaan kovasti kun sinunkin mielestä on hieno asia,että edes joku kirjoittaa hyvistäkin kokemuksista tänne. Ja en oikein ymmärää reaktiotasi muutenkaan,koska olen itse ainakin TODELLA tyytyväinen siihen, että koira lopetti sisälle pissaamisen tästä yhdestä yllä kirjoittamastani tapahtumasta. En usko, että reaktioni on silloin ollut väärä. Eikö niin?:)
Ja kyllä koirani tietää, mitä "ei" tarkoittaa, tosin se "ei" voisi olla vaikkapa "pulla",jos sen sanoo oikealla äänensävyllä,eli toruvasti,niin kuin tarkoitus onkin.
Minun koirani reagoi erittäin hyvin äänensävyihin, joten oikean äänensävyn käyttäminen oikeassa tilanteessa tuo ainakin meillä tuloksia ja hyvin nopeasti. Istu-käskyn koirani oppi muutaman harjoituskerran jälkeen, kun palkitsin sitä nameilla ja kehuin äänellä.
Eli voisin melkein sanoa, että minulla kyllä on ainakin jonkinlainen "haisu" koiran kouluttamisesta. Kiitoksia kuitenkin,kun kerroit miten koiranpentua tulisi mielestäsi käsitellä. Ottanet huomioon kuitenkin sen, että on hyvin paljon mahdollista, että koiralleni on entisessä kodissaan opetettu ei-sanan merkitys, kun kyse on jo vuoden ikäisestä pennusta.
minun viestini oli tarkoitettu siis "joopajoojoo"-nimimerkin takana kirjoittavalle! Ei "juupajustjoo":lle :)
Itse olen nuori-nainen,jolla on jo ennestään koira kokemusta.Aikalailla voisi sanoa minulla on ollut kaiken näköistä,ja kokoista.Ensimmäisen koirani sain 6vuotiaani,jota koulutin vanhempien opastuksella. Kyseessä oli tiibetinspanieli,ja pää-asiassa koira oli minun vastuulla.Tietenkin vanhempani itsekkin kokeneina koira ihmisinä valvoivat toimimistani,ja että koira hoidettiin oikein.Vanhemmillani itsellään oli lapsuuteni aikana useita saksanpaimenkoiria joihin isäni oli mieltynyt,ja äitini taasen rakasti kultaisianoutajia.He asuivat erillään,joten koirani asuivat isäni luona.Koirani kuoltua,ja isäni menehdyttyä.Isäni kuoltua perin hänen 6vuotiaan saksanpaimenkoira Igorin,ja Igorin kanssa puuhasin kaikenlaista.Kunnes Igor nukkui pois vanhuuttaan,ja kaipaus jäi sydämeen.Asuin tovin äitini luona ilman koiraa,sitten sain oman kultaisennoutajan.Jota hoidin myös hyvin rakkaudella,ja johdonmukaisuudella,vielä tietenkin äitini valvovan,ja osaavan silmän alla.Kun muutin omaan asuntoon alkoi tyhjyys kohta paikutella seiniä, ja niin syntyi ajatus omasta koirasta :) Aluksi olin hieman epä-varma,mutta luettuani kaikenmahdollisen koira tiedon.Tietäen myös että äitini olisi tukenani, joka on koirankouluttaja.Olin viimein valmis uuteen laumanlisäykseen,ja niin saapui Rommi saksanpaimenkoiran pentu meille.Aivan ihana,ja mahtava kaveri :) Erittäin älykäs,ja nopea oppimaan.
Tunnen olevani kokonainen ihminen,kun on taas koira jonka kanssa harrastaa,ja elää. En koskaan unohda tiibetinspanieleitani Pitunaa ensimmäistä koiraani,joka tuli vanhuuttaan sokeaksi.Lopulta sairastui,ja lähti koirientaivaaseen.Tai Oskua tiibetinspanielia,joka opetti myös minulle paljon. Osku oli uskollinen isälleni,ja kun isäni kuoli.Se suri niin kovin,että lopetti syömisen kokonaan.Enkä myöskään unohda Igoria tuota ylvästä,ja komeaa isäni kouluttamaa sakemannia.Joka toimi kun ajatus,eli ja antoi kaikkensa omistajalleen.Heillä on kaikilla paikka sydämmessäni :) olisi kiva kuulla muiden ajatuksia/tarinoita nykyisistä,ja edesmenneistä koiristaan