rakkaus ja rumuus

Naama on muilta saatujen kommenttien mukaan aika normaali, mutta kroppa taas mulla on kauheen ruma (koska oon alipainoinen). Mun kroppaa ei oo kukaan koskaan kommentoinu, mutta itse arvelisin sen olevan kauheen ruma. Mä taas tuun elämään elämäni yksin mun ruman kropan takia. :(

Minusta iso nenä on miehillä hieno, vaikken olekaan paras puhumaan, koska itselläni oli pitkään ongelmia omani kanssa. Mutta en olekaan mies... Tietenkin on myös olemassa neniä, jotka ei niin viehätä eli en voi olla aivan varma sinun nenästäsi.

Tuuheat kulmakarvat voi ja kannattaakin siistiä nyppimällä pinseteillä. Kauhistuttaako? Homomaista? Ei sun tarvitse tehdä niistä ohuita ja naisellisia. Nypit vain esimerkiksi ylimääräiset karvat, jotka ovat eksyneet kasvamaan irralleen. Katso vaikkapa kuvia muista miehistä ja yritä ottaa mallia, miten saisit omat kulmakarvasi aisoihin. Tuuheus ei yleensä ole huono asia, mutta epäsiisteys ja rehottavat karvat rumentaa ilmettä.

Onko mahdollista, että tuuheat kulmakarvasi viestivät myös tuuheista hiuksista? Jos et tiedä, onko sinulla tuuheat hiukset, koska olet aina ollut siili, kokeile kasvattaa hiuksia. Jos sinulla on tarpeeksi tukkaa, kannattaa myös hankkia joku piristävä uusi hiusmalli. Hienot hiukset / sopiva hiusmalli pelastaa monet kasvot.

Hassua, mulla on myös ongelmia itseni hyväksymisessä. Vaikken ookaan poika, vaan tyttö 16-v. Mulla ei ole mitkään maailman sievimmät kasvot, mun kulmakarvat ei oo mitään viiruja (en osaa nyppii, mutta ylimääräiset veks) ja kroppa on ihan hirvee-osittain. Leveät hartiat ei mun mielestä oo kauniit naisilla, leveä olen lantion kohdalla. Joten joudun elämään elämääni loppuun asti yksin. Mua ei haittaisi niinkään, jos pojalla on iso nenä, se jotenkin sopii niille.

Älä huoli, kyllä löydät vielä jonkun joka ei välitä siitä minkä näköinen olet, vaan millainen olet luonteeltasi. Ymmärrän huolesi, sillä minulla on aivan sama ongelma.

Huomioi kuitenkin, että usin jos ihminen on johonkin asiaan itsessään tyytymätön, hän alkaa kritisoimaan aivan yli kaikkea itsessään... Itselläni ei ole mitään valtavaa ongelmaa missään ulkonäössäni, se silti vaihtelee päivän ja mielentilan mukaan, eli paljon! Jos esim. olen väsynyt, sitä ei aina edes itse tajua, mistä se johtuu kun yhtäkkiä tuntee itsensä niin kauhean lihavaksi ja rumaksi; Hiukset on hirveät, mitä niille teetkin, Naamassa on kaikki vinossa, vaattetkin on kamalat. Kun edellisenä päivänä lähdit hyvää itsetuntoa säteillen ulos. Itsekkään en juuri pidä nenästäni, en sitä yleensä inhoa, mutta joskus ärsyttää kun sille ei voi tehdä mitään; Kulmakarvat voit nyppiä, hiukset leikata ja hienot vaatteet ostaa, mutta joillekkin asioille ei voi mitään. Ihminen on kuitenkin kauneimmillaan/komeimmillaan kun on hyvä itsetunto=).

Ei kukaan jää yksin ruman naaman vaan huonon itsetunnon takia.

Sun pitää hyväksyä itsesi ja se, että ei kaikki ole ulkonäöstä kiinni.

Tai sitten voit olla asian suhteen yhtä fanaattinen kuin minä teininä: Itse olin hyvin kriittinen sen suhteen olinko hyvän näköinen vai en. Silloin kun en katsonut peiliin, halusin sokeasti uskotella itselleni, että olin hyvännäköinen, vaikka pääni oli neliön mallinen, poskeni roikkuivat rasvaisesti ja silmäni olivat pelottavan marsilaismaiset. Monesti kun katsoin peiliin ja varsinkin silloin kun hymyilin sille, raivosin, väänteliin naamaani ja halusin hajottaa paikkoja. Menin itseeni ja saatoin rukoilla Jumalaa, että olisin paremman näköinen. Tällaisen asian pikku käsittelytuokion jälkeen tuntui aina paremmalta ja onnistuin uskottelemaan itselleni, että musta tulee vielä komea, kunhan vääntelen naamaani tarpeeksi ja hankkiudun eroon rasvaposkista. Aloin systemaattisesti treenaamaan kasvolihaksiani ja kiinnittämään huomiota siihen, miten naamani vääntyy kun nukun.

Vuosien aikana kulmakarvani tuuhentuivat, katseestani tuli seksikäs, rasva alkoi palamaan ja lihakset antoivat kasvoille uutta muotoa.
Nykyään pelkään muuttuvani homoksi, koska sisälläni tulee sellainen humpsahdus aina kun peilistä katselee sellainen seksipeto.

Vaikka olisikin ruma niin itsetunto voi olla erinomainen, jos on:

- habaa (varmin ja ehkä helpoin tapa saada itsetuntoa)
- sosiaalisia taitoja (paljon juttua varastossa, osaa heittää hyvää läppää)
- iso jorma (16 senttiä. Kai sitäkin voi kasvattaa, koska itelläni oli sellaset 3 senttiä pienempi vielä 15-16v eikä sen kai pitäisi luonnostaan kasvaa enää tossa iässä, mutta tein jonkinnäköisiä penisharjoituksia niin kai niillä jotain vaikutusta oli)
- seksikäs tumma ääni/hyvä lauluääni (jos äänenväri ei ole sellainen tavallinen ja tylsä niin kannattaa opetella laulamaan, vaikka joutuisi aloittamaan millaisena saranana tahansa)
- suuria unelmia ja luottamusta niihin (tarvitaan kunnianhimoa)

Hei hugifko!! Oon 18v tyttö ja mulla oli HUOM!!! OLI sama ongelma ton ruman naaman takia. Ryvin monta vuotta itsesäälissä inhoten itteeni. Kropassa ei mitään vikaa, mut kun peiliin katto nii teki meili vetää ittensä jojoon. Yksin sain aina olla. Mulla nimittäin on jonkin verran luomia ja pisamia naamassa ja niitä mä en voinu sietää. Mutta vasta vähän aika sitten mä tajusin oikeesti miten kaunis mä oon. Masentuneena sitä kuvittelee ittensä maailman rumimmaks ihmiseks ja eristäytyy muista. Sitten sitä kuvitellaan, että kukaan ei välitä. En voinut ees lähtee koiran kanssa ulos. Se oli tosi surullista. Enää en itke monta tuntia peiton alla, jos joku sanoo mulle jotain pahasti. Oon edelleen vihainen itelleni siitä miten tyhmä mä olin, sitä en anna itelleni ikinä anteeks. Kato peiliin ja nää ittes uudessa valossa. Musta on oikeesti surullista se mitä sä ajattelet itestäs. Mä todellakin tidän miltä susta tuntuu. Toivottavasti säkin löydät sen uuden minän itestäs. Tsemppiä!!!!

RUMUUS ON SAIRAUS JA SAIRAUDESTA VOI PARANTUA!!!!!

Robert Pattinsonilla on ylituuheat kulmakarvat ;)