Paankohan pääni sontaan jos lähden opiskelemaan lähihoitajaksi (suuntana mielenterveys)?
Olen miettinyt pääni puhki, teenkö itselleni karhunpalveluksen jos tämän alan valitsen.
Kyse on ammatin vaihtamisesta, muutama on jo takana ja niitten toivottomuuden takia ajattelin että jos vielä kerran lähtisi kouluun.
Kertokaa te, joilla kokemusta alasta, kannattaako opiskella hoitoalalle (palkanhuonous on jo tiedossa ja se onkin yksi iso miinus tässä pohdinnoissani).
Olen miettinyt pääni puhki, teenkö itselleni karhunpalveluksen jos tämän alan valitsen.
Kyse on ammatin vaihtamisesta, muutama on jo takana ja niitten toivottomuuden takia ajattelin että jos vielä kerran lähtisi kouluun.
Kertokaa te, joilla kokemusta alasta, kannattaako opiskella hoitoalalle (palkanhuonous on jo tiedossa ja se onkin yksi iso miinus tässä pohdinnoissani).
Vastaukset 6
Vanhimmat
Hoitoalaa en kyllä suosittelisi pahimmalle vihamiehellenikään. Ennenkaikkea just tämä, et palkkaus on todella huono. Mainitsemasi mielenterveystyö lähihoitajasuuntautumisvaihtoehtona ei tuo sinulle kovinkaan kummoisia työpaikkavaihtoehtoja, sillä varsinaiseen mielenterveystyöhön palkataan todellisuudessa nykyisin ainoastaan psykiatrisia sairaanhoitajia. Eniten työpaikkoja lähihoitajille on kotipalvelussa, vanhainkodeissa ja kehitysvammahuollossa, joten mieti tarkkaan kiinnostavatko ko hommat sinua. Työ on pitkälti pesemistä, syöttämistä, vaippojen vaihtoa jne. Lue ennemmin sairaanhoitajaksi, jos hoitoalalle hamuat. Palkka on pikkuisen parempi ja työtehtävät "kunnioitetumpia", kuin nämä tällaiset ns. perustyöt.
Erikoissairaanhoidossa ehkä jossain palkataan sairaanhoitajia, mutta on niitä työpaikkoja muuallakin. Tottakai voi lukea itsensä sh:ksi jos siltä tuntuu, mutta mieleterveystyötä voi lh:kin tehdä. Niitä on muitakin paikkoja kun kotihoito yms. esim. kuntoutuskodit mielenterveyskuntoutujille.
Työt ei ainakaan näillä näkymillä näytä loppuvan.:))
Kyllä se palkkaus hoitoalalla on koulutukseen ja vaadittavaan osaamisen tasoon nähden erittäin korkea.
Vaativan alan olet ajatellut opiskeltavaksi, mutta tämä ala antaakin sitäkin enemmin! Palkkaus on sitä mitä kunnallisella voi yleensä olla (eli veroeuroistaha se tulee jos tulee), mutta tulevaisuudessa Sinulla tulee olemaan entistä paremmat mahdollisuudet neuvotella itsellesi palkanlisää.
Sinulla on jo aikaisempi ammatti ja työkokemusta. Kaikki tämä on hyväksi psykiatrisessa työssä. Vielä kun osaat hoitaa myös itseäsi - tässä haastetta myös meille alan ammattilaisillekin.
Tsemppiä opiskeluun!!
erikoistua ensihoitoon, siitä saa hyvät valmiudet toimia myös sairaalan osastoilla, taikka tevrv.keskuksessa taikka psykiatrisella puolella. Tai sitten ihan EH- tehtävissä. Varsinkin noissa EH -tehtävissä tuntee itsensä tärkeäksi ja tarpeelliseksi, se ei oo ihan sitä "peruspaskaa".mielenkiintoinen suunt. vaihtoehto, hyötyä siis muillakin terv.huollon sektoreilla.
Tottakai kannattaa valita hoitoala, varsinkin jos olet ajatellut seuraavaa:
- Sinulla ei ole pieniä lapsia, koska hoitoajoista tulee varsin mahdottomia.
- Et elä parisuhteessa, sillä pian työn aloitettuasi huomaat että aikaa ei juuri parisuhteelle jää: aamuisin sanotte huomenta ja iltaisin töistä palattuasi hyvää yötä.
- Et halua harrastaa mitään, varsinkaan ohjattua toimintaa, sillä työvuorosi osuvat aina kun pitäisi mennä jumppatunnille tai marttakerhoon.
- Aiot asua vuokralla koko lopun elämääsi, sillä verojen ja laskujen jälkeen palkka riittää hädin tuskin elämiseen.
- Olet valmis siihen että työnantaja voi siirtää sinua mielensä mukaan eri osastojen ja jopa eri sairaaloiden välillä.
- Ansaitset palkankorotusten sijasta arvostusta. Hoitoalan ihmiset ovat siitä merkillistä porukkaa, että he elävät leivän sijasta kiitoksella.
- Aina joku muu tietää sinua paremmin miten sinun tulisi ammattisi hoitaa.
Niin että tervetuloa! Itse olen ajatellut ryhtyä kasvattamaan nauriita Inarissa...