portaat on ensimmäinen sana
jos nyt ajattelisin kirjoittavani jotain
mitä freud sanoisi
martha, ota kattila liedeltä
vesi kiehuu
(11. 3. 2010 klo 16:16 - 16:17)
jos nyt ajattelisin kirjoittavani jotain
mitä freud sanoisi
martha, ota kattila liedeltä
vesi kiehuu
(11. 3. 2010 klo 16:16 - 16:17)
Vastaukset 3
Vanhimmat
PORTAAT
Ensimmäinen mieleenjuolahtava sana?
Portaat.
Mitähän Freud sanoisi?
Martha, ota kattila liedeltä
vesi kiehuu.
Ensimmäinen versio oli tajunnanvirtaa, 11. 3. klo 16:16 - 16:17.
Googletettuani vaihdoin Elisabethin tilalle Marthan, noin klo 16:19.
Siis vääristin kirjoitetun, tein faktasta fiktion.
Nyt parantelen fiktiota.
Sommittelen joukkoon faktaa,
kerron kuinka kaikki asiat tapahtuivat.
Rannan tuntumassa lentää lokkeja
valkoiset siivet
veden kuohua viistäen kuin taipuisat terät,
muistan huultesi viileän kosketuksen, niiden läpi hehkuvan
lämmön.
Ja luulen että
aaltojen pauhuun sekoittui
sydäntemme tempovaa, hapuilevaa laulua.
12. 3. 2010 klo 12:16.
Kirjaimet putoavat ruudulle, näppäimistö klonksuu.
Sinänsä on tietysti merkityksetöntä tapahtuuko tämä 1938 vai 2010.
Kellonajat ovat samoja kuten kirjaimetkin.
Mies joka 38 vuotta aikaisemmin julkaisi
klassikoksi muodustuneen teoksen unien tulkinnasta
istuu ikkunan äärellä, Ranskassa, hörppien vaimonsa keittämää
teetä.
Hahmotan hänet lukemani kautta.
Ihmistä itseään en tunne.
Kuinka monta kertaa hän kirjoitti teoksen, uudelleen
ja uudelleen, muokkasi käsikirjoitusta, korjasi lauserakenteita?
Millä tavalla
vuosia aiemmin harjoitettu kokaiinin käyttö
vaikutti asioiden mieltämiseen?
Käyttääkö hän kokaiinia edelleen,
istuessaan ikkunan äärellä,
tai morfiinia, johon Jung myöhemmin
mielistyi.
Kuinka asiat todella tapahtuivat.
Millainen solmio hänellä on nyt on kaulassaan?
Kivistikö vasemman jalan isovarvasta,
jonka hän - oletettavasti - oli nyrjäyttänyt
noustessaan vuoteesta samana aamuna?
Ja miltä hänestä tuntui lukea ranskalaisesta lehdestä
että hänen kirjojaan edelleenkin poltettiin
Saksassa:
Unien tulkinta kohosi savuna taivaalle,
viipyi kivisten, kohta raunioituvien talojen yllä
kuin epämuotoinen silmä.
Kävelikö hänkin rannalla, niin kuin minä?
Katseliko lokkeja, niin kuin mekin katselimme, rakkaani?
Saksan miehittäessä Ranskan
hän oli siirtynyt Pariisista Lontooseen, itse asiassa:
Saksan miehittäessä Ranskan
hän oli jo tehnyt itsemurhan Lontoossa, lääkäriystävänsä Max Schurin
avustamana - morfiinilla.
Marthan teekupit pöydällä kolisevat.
Saksassa sortuu taloja.
Ja yhden sortuneen talon lohkareista
sojottaa marmoriportaiden tornimainen rakennelma
jossa tuuli humisee
ylös alas vääntyneitä, hylättyjä askelmia.
Tylsää.
Mitähän seuraavaksi kirjoittaisin?
PORTAAT
Ensimmäinen mieleenjuolahtava sana?
Portaat.
Mitähän Freud sanoisi?
Martha, ota kattila liedeltä
vesi kiehuu.
Ensimmäinen versio oli tajunnanvirtaa 11. 3. klo 16:16 - 16:17.
Googletettuani vaihdoin Elisabethin tilalle Marthan, noin kello 16:19.
Siis vääristin kirjoitetun, tein faktasta fiktion.
Nyt parantelen fiktiota.
Sommittelen joukkoon faktaa,
kerron kuinka kaikki asiat tapahtuivat:
Rannan tuntumassa lentää lokkeja
valkoiset siivet
veden kuohua viistäen kuin taipuisat terät,
muistan huultesi viileän kosketuksen, niiden läpi hehkuvan
lämmön.
Ja luulen että
aaltojen pauhuun sekoittui
sydäntemme tempovaa, hapuilevaa laulua.
12. 3. 2010 klo 12:16.
Kirjaimet putoavat ruudulle, näppäimistö klonksuu.
Sinänsä on tietysti merkityksetöntä tapahtuvatko asiat 1938 vai 2010.
Kellonajat ovat samoja kuten kirjaimetkin.
Mies joka 38 vuotta aikaisemmin julkaisi
klassikoksi muodustuneen teoksen unien tulkinnasta
istuu ikkunan äärellä, Ranskassa, hörppien vaimonsa keittämää
teetä.
Hahmotan hänet lukemani kautta.
Ihmistä itseään en tunne.
Kuinka monta kertaa hän kirjoitti teoksen, uudelleen
ja uudelleen, muokkasi käsikirjoitusta, korjasi lauserakenteita?
Millä tavalla
vuosia aiemmin harjoitettu kokaiinin käyttö
vaikutti asioiden mieltämiseen?
Käyttääkö hän kokaiinia edelleen,
istuessaan ikkunan äärellä,
tai morfiinia, johon Jung myöhemmin
mielistyi.
Kuinka asiat todella tapahtuivat.
Millainen solmio hänellä on nyt on kaulassaan?
Kivistikö vasemman jalan isovarvasta,
jonka hän - oletettavasti - oli nyrjäyttänyt
noustessaan vuoteesta samana aamuna,
5. 7. 1938.
Ja miltä hänestä tuntuu lukea ranskalaisesta lehdestä
että hänen kirjojaan edelleenkin poltetaan
Saksassa:
Unien tulkinta kohoaa savuna taivaalle,
viipyy kivisten, kohta raunioituvien talojen yllä
kuin epämuotoinen silmä.
Kävelikö hänkin rannalla, niin kuin minä?
Katseliko lokkeja, niin kuin mekin katselimme, rakkaani?
Saksan miehittäessä Ranskan
hän oli siirtynyt Pariisista Lontooseen, itse asiassa:
Saksan miehittäessä Ranskan
hän oli jo tehnyt itsemurhan Lontoossa, lääkäriystävänsä Max Schurin
avustamana - morfiinilla.
Marthan teekupit pöydällä kolisevat.
Saksassa sortuu taloja.
Ja yhden sortuneen talon lohkareista
sojottaa marmoriportaiden tornimainen rakennelma
jossa tuuli humisee
ylös alas vääntyneitä, hylättyjä askelmia.
Tylsää.
Mitähän seuraavaksi kirjoittaisin?
(noin 13:13 - 13:17)
version parannettu versio (viimeinen)
PORTAAT
Ensimmäinen mieleenjuolahtava sana?
Portaat.
Mitähän Freud sanoisi?
Martha, ota kattila liedeltä
vesi kiehuu.
Ensimmäinen versio oli tajunnanvirtaa 11. 3. klo 16:16 - 16:17.
Googletettuani vaihdoin Elisabethin tilalle Marthan, noin kello 16:19.
Siis vääristin kirjoitetun, tein faktasta fiktion.
Nyt parantelen fiktiota.
Sommittelen joukkoon faktaa,
kerron kuinka kaikki asiat tapahtuivat:
Rannan tuntumassa lentää lokkeja
valkoiset siivet
veden kuohua viistäen kuin taipuisat terät,
muistan huultesi viileän kosketuksen, niiden läpi hehkuvan
lämmön.
Ja luulen että
aaltojen pauhuun sekoittui
sydäntemme tempovaa, hapuilevaa laulua.
12. 3. 2010 klo 12:16.
Kirjaimet putoavat ruudulle, näppäimistö klonksuu.
Sinänsä on tietysti merkityksetöntä tapahtuvatko asiat 1938 vai 2010.
Kellonajat ovat samoja kuten kirjaimetkin.
Mies joka 38 vuotta aikaisemmin julkaisi
klassikoksi muodustuneen teoksen unien tulkinnasta
istuu ikkunan äärellä, Ranskassa, hörppien vaimonsa keittämää
teetä.
Hahmotan hänet lukemani kautta.
Ihmistä itseään en tunne.
Kuinka monta kertaa hän kirjoitti teoksen, uudelleen
ja uudelleen, muokkasi käsikirjoitusta, korjasi lauserakenteita?
Millä tavalla
vuosia aiemmin harjoitettu kokaiinin käyttö
vaikutti asioiden mieltämiseen?
Käyttääkö hän kokaiinia edelleen,
istuessaan ikkunan äärellä,
tai morfiinia, johon Jung myöhemmin
mielistyi.
Kuinka asiat todella tapahtuivat.
Millainen solmio hänellä on nyt on kaulassaan?
Kivistääkö vasemman jalan isovarvasta,
jonka hän - oletettavasti - on nyrjäyttänyt
noustessaan vuoteesta tänä aamuna,
5. 7. 1938.
Ja miltä hänestä tuntuu lukea ranskalaisesta lehdestä
että hänen kirjojaan edelleenkin poltetaan
Saksassa:
Unien tulkinta kohoaa savuna taivaalle,
viipyy kivisten, kohta raunioituvien talojen yllä
kuin epämuotoinen silmä.
Kävelikö hänkin rannalla, niin kuin minä?
Katseliko lokkeja, niin kuin mekin katselimme, rakkaani?
Saksan miehittäessä Ranskan
hän oli siirtynyt Pariisista Lontooseen, itse asiassa:
Saksan miehittäessä Ranskan
hän oli jo tehnyt itsemurhan Lontoossa, lääkäriystävänsä Max Schurin
avustamana - morfiinilla.
Marthan teekupit pöydällä kolisevat.
Saksassa sortuu taloja.
Ja yhden sortuneen talon lohkareista
sojottaa marmoriportaiden tornimainen rakennelma
jossa tuuli humisee
ylös alas vääntyneitä, hylättyjä askelmia.
Tylsää.
Mitähän seuraavaksi kirjoittaisin?
(noin 13:25 - 13:27)