Onko kellään kokemusta seuraavasta jos osa kuolinpesän osakkaista hyväksyy testamentin ja osa moittii.Niin onko se mahdollista että käräjäoikeus katsoo että henkilöt jotka ovat hyväksyneet testamentin ja ovat sitoutuneet olematta moittimatta sitä niin ovat myös luopuneet oikeudestaan perintöön vaikka he normaalissa perintökaaressa olisivat osakkaita mutta ovat kuitenkin hyväksyneet että perintö menee jollekkin ei perintökaaressa olevalle.Siis tarkoitan että jos moittineet henkilöt voittavat jutun niin voivatko he vaatia edellä mainituilla perusteilla koko perintö itselleen, koska muut ovat jo aikaisemmin luopuneet hyväksymällä testamentin?
Kysymys
pekihml
9322
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Moitekanteen menestyessä kanteen nostaneet saavat vain perintökaaren mukaisen alkuperäisen osuutensa perinnöstä ja testamentin hyväksyneiden perillisten osuus jää testamentinsaajalle.
Sitähän elämä on, jos luovut jostain, niin menetätä sen. Paitsi, että käräjäoikeus ei katso, eikä heidän tarvitse edes vaatia, he saavat koko perinnön.
epäselvästi. kkksss on oikeassa.
tarkoitin että jos koko testamentti todetaan pätemättömäksi niin onko mahdollista että moittineet henkilöt voivat vaatia koko perintöä itselleen koska katsovat että toiset henkilöt hyväksyessään testamentin jossa olisivat normaalissa tapauksessa edunsaajia mutta hyväksyvät oman etunsa vastaisesti että perintö menee ulkopuoliselle taholle niin voidaanko katsoa että he ovat luopuneet oikeudestaan kun ovat jo yhden kerran hyväksyneet etteivät saa mitään? kysymyksessä on tulkinta mutta tuli vain mieleen että jos kerran hyväksyt ettet saa mitään niin luovutko oikeudestasi perintöön koska et ole esittänyt mitään vaateita.jos taas toiset eivät tyydy osaansa ja valittavat ja testamentti kumotaan niin tuleeko myös näitten henkilöitten saada jotain vai voiko käräoikeudelta vaatia että koska he ovat hyväksyneet testamentin mistä muut ovat löytäneet moitittavaa niin heillä ei oikeutta siihen?toivottavasti tajusitte
Otetaanpa esimerkki:
T = testaattori
P1, P2, P3 = testaattorin perilliset
S1 ja S2 = testamentinsaajat
Testaattori on testamentannut koko omaisuutensa puoliksi S1:lle ja S2:lle.
P1 ja P2 hyväksyvät testamentin eivätkä vaadi lakiosaa, jos ovat rintaperillisiä. (Tai eivät reagoi testamenttiin 6 kk:ssa tiedoksiannosta.)
P3 sen sijaan nostaa moitekanteen, jonka johdosta testamentti julistetaan pätemättömäksi.
Kuinka T:n jäämistö jakaantuu? Näin:
- P3 saa 1/3 osan;
- S1 ja S2 saavat kumpainenkin 1/3 osan.
Testamentin moiteriidassa annettu tuomio vaikuttaa vain moittijan hyväksi. Testamentti julistetaan pätemättömäksi s i l t ä o s i n kuin se estää ko. moittijaa saamasta osuuttaan jäämistöstä. Testamenttia siis ei voida julistaa kokonaan mitättömäksi; se on voimassa niihin perillisiin nähden, jotka eivät ole moitekannetta nostaneet tai ovat testamentin hyväksyneet.
Aluksi ymmärtämäni kysymyksen ja siihen vastauksen nix_nax selvensi hyvin rautalangaksi. Mutta kysytkö kuitenkin testamentin tarkoituksesta kun lisäselvityksessäsi sanot: "kysymyksessä on tulkinta"?
Testamentin laatimista koskevat moitekanteet on voitu hylätä, mutta testamentin tarkoituksesta perinnön jakamisen osalta voi silti syntyä erimielisyyttä sen saajien kesken. Jos tästä tulkinnasta on kysymys, niin kaikki testamentinsaajat (ei testamentista ulkona olevat) ovat jaossa mukana, vaikka eivät olisi 1. vaiheen kanteeseen yhtyneet.
Erimielisille testamentinsaajille jakokirjan voi runnoa yksin vain pesänjakaja toimitusjakona. Jakoa voi taas moittia 6kk kuluessa ja nostaa kanne liikaa saaneita vastaan. Syntyy vastaava tilanne, että vain kanteeseen yhtyneet voivat saada lisää perintöä niiltä jotka haastettuina häviävät jutun. Jotenkin näin se menisi, vaikka oikeuden terminologiassa on ehkä epätarkkuuksia. Summamaarum, toisten pöksyillä ei sentään tuleen istuta!
Siis että mikäli testamentti ei täytä sille laissa määrättyjä vaatimuksia niin testamenttia ei muka voida julistaa käräjäoikeuden päätöksellä kokonaan mitätöidyksi tai kumota eli että sillä voi pyyhkiä pyllyn vaan siinä merkitty edunsaaja saa kumminkin siivun eikös tämä tarkoittaisi sitä että kuka tahansa voisi tekaista testamentin ja saisi aina siivun siitä oli lopputulos mikä tahansa eli että sitä ei voitaisi kumota koskaan?en nyt oikein usko tuohon koska mikäli pystytään todistamaan että väitetyssä testamentissa oleva edunsaaja ei ole oikeutettu perintöön koska se ei ole pätevä niin eikai kukaan voi saada sellaisen testamentin nojalla mitään joka ei ole virallinen?
>>Siis että mikäli testamentti ei täytä sille laissa määrättyjä vaatimuksia niin testamenttia ei muka voida julistaa käräjäoikeuden päätöksellä kokonaan mitätöidyksi tai kumota eli että sillä voi pyyhkiä pyllyn vaan siinä merkitty edunsaaja saa kumminkin siivun>eikös tämä tarkoittaisi sitä että kuka tahansa voisi tekaista testamentin ja saisi aina siivun siitä oli lopputulos mikä tahansa eli että sitä ei voitaisi kumota koskaan?>en nyt oikein usko tuohon koska mikäli pystytään todistamaan että väitetyssä testamentissa oleva edunsaaja ei ole oikeutettu perintöön koska se ei ole pätevä niin eikai kukaan voi saada sellaisen testamentin nojalla mitään joka ei ole virallinen?
>>Ne, jotka eivät ole testamenttia säädetyin tavoin moittineet, voivat testamentin nojalla saada testaattorin omaisuutta. Testamentti siis pätevöityy perillisen passiivisuuden myötä, olipa mitättömyyden syy muotovirhe tai muu PK 13:1:ssä mainittu moiteperuste. On siis syytä olla aktiivinen ja ottaa asioista selvää.>Ne, jotka eivät ole testamenttia säädetyin tavoin moittineet, voivat testamentin nojalla saada testaattorin omaisuutta.