Adoptioajatus auttoi toipumaan

Odotin lasta. Tuli keskenmeno. Se oli henkisesti hirveän rankkaa. Lisäksi minulla on mahdollisesti hedelmättömyyteen johtava endometrioosi. Se on tuhonnut minulta jo yhden munasarjan.

Toipumistani keskenmenosta edesauttoi, kun rupesin ottamaan selvää adoptoimisesta. Mieheni on samoilla linjoilla kanssani. Meistä olisi väärin mennä hedelmällisyyshoitoihin. Me haluamme lapsen, ja jossain päin tätä maailmaa on pienokaisia, jotka haluavat vanhemmat.

Mieheni on suomalainen kuten minäkin, mutta kaveripiirini on kansainvälinen ja monirotuinen. Ulkomailta haettu pienokainen ei edes erottuisi joukosta.

Minulla on kaksi biologista veljeä sekä kaksi niin läheistä miespuolista ystävää (toinen erirotuinen), että kutsun heitä veljiksi. He ovat minulle biologisia veljiäni läheisemmät. Niin että se siitä "biologinen on aina biologinen" -ajattelusta, ei päde minuun pätkääkään.

Olen 24, joten en ole vielä päässyt adoptiojonoon. Nyt olen kuitenkin taas raskaana. Ellei tämäkin pääty keskenmenoon, vauvanhoito tulee viemään sen verran energiaa, että adoptioprosessi siirtynee jonnekin tulevaisuuteen.
0340
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


Vaisnava kirjoitti:

Odotin lasta. Tuli keskenmeno. Se oli henkisesti hirveän rankkaa. Lisäksi minulla on mahdollisesti hedelmättömyyteen johtava endometrioosi. Se on tuhonnut minulta jo yhden munasarjan.

Toipumistani keskenmenosta edesauttoi, kun rupesin ottamaan selvää adoptoimisesta. Mieheni on samoilla linjoilla kanssani. Meistä olisi väärin mennä hedelmällisyyshoitoihin. Me haluamme lapsen, ja jossain päin tätä maailmaa on pienokaisia, jotka haluavat vanhemmat.

Mieheni on suomalainen kuten minäkin, mutta kaveripiirini on kansainvälinen ja monirotuinen. Ulkomailta haettu pienokainen ei edes erottuisi joukosta.

Minulla on kaksi biologista veljeä sekä kaksi niin läheistä miespuolista ystävää (toinen erirotuinen), että kutsun heitä veljiksi. He ovat minulle biologisia veljiäni läheisemmät. Niin että se siitä "biologinen on aina biologinen" -ajattelusta, ei päde minuun pätkääkään.

Olen 24, joten en ole vielä päässyt adoptiojonoon. Nyt olen kuitenkin taas raskaana. Ellei tämäkin pääty keskenmenoon, vauvanhoito tulee viemään sen verran energiaa, että adoptioprosessi siirtynee jonnekin tulevaisuuteen.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu