Ei oikeutta leskeneläkkeeseen
Työeläkelakien mukaista leskeneläkeoikeutta ei ole avoliitossa eläneillä. Sitä ei myöskään ole alle 50-vuotiaalla lapsettomalla leskellä.
Leskeneläkeoikeutta ei myöskään ole silloin, kun leskeksi jäänyt puoliso oli jo avioliittoa solmittaessa täyttänyt 50 vuotta, eikä avioparilla ole yhteistä lasta.
Milloin avoliitto on lainsilmissä oikeasti parisuhde joka on samassa oikeudellisessa tilassa kuin avioliitto?
Miksi parisuhdetta ei pidetä minään jos avoliitossa, pelkästään siksi että ei ole papin aamenta ja sormuksia ostettu? Avoliitto toki olisi jotenkin rekisteröitävä, mutta asettuisi kyllä mielestäni lailliseksi kun osoite olisi yhteinen todistettavasti muutakin kuin paperilla.
Erikoiset ikärajat ihmetyttävät myös että PITÄÄ mennä naimisiin ennenkuin 50v. ?
Omasta mielestäni työeläkkeen kertymä on henkilökohtainen joten se pitäisi myös olla aina määriteltävissä lainosioiltaan kelle sen haluaa eikä sitä voisi menettää valtion vierkamiesten ylieläkkeiden ylläpitoon.
Työeläkelakien mukaista leskeneläkeoikeutta ei ole avoliitossa eläneillä. Sitä ei myöskään ole alle 50-vuotiaalla lapsettomalla leskellä.
Leskeneläkeoikeutta ei myöskään ole silloin, kun leskeksi jäänyt puoliso oli jo avioliittoa solmittaessa täyttänyt 50 vuotta, eikä avioparilla ole yhteistä lasta.
Milloin avoliitto on lainsilmissä oikeasti parisuhde joka on samassa oikeudellisessa tilassa kuin avioliitto?
Miksi parisuhdetta ei pidetä minään jos avoliitossa, pelkästään siksi että ei ole papin aamenta ja sormuksia ostettu? Avoliitto toki olisi jotenkin rekisteröitävä, mutta asettuisi kyllä mielestäni lailliseksi kun osoite olisi yhteinen todistettavasti muutakin kuin paperilla.
Erikoiset ikärajat ihmetyttävät myös että PITÄÄ mennä naimisiin ennenkuin 50v. ?
Omasta mielestäni työeläkkeen kertymä on henkilökohtainen joten se pitäisi myös olla aina määriteltävissä lainosioiltaan kelle sen haluaa eikä sitä voisi menettää valtion vierkamiesten ylieläkkeiden ylläpitoon.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Avoliitto rekisteröinti = avioliitto. Liiton voi solmia maistraatissa lyhyellä varoitusajalla eikä mitään krumeluureja tarvita.
Mikä siinä naimisiinmenossa on niin hankalaa?
"Avoliitto rekisteröinti = avioliitto. Liiton voi solmia maistraatissa lyhyellä varoitusajalla eikä mitään krumeluureja tarvita."
Koska ei mitään ihmeempää edes tarvita, niin, Miksi siis pitäisi moinen teatteri edes suorittaa? Parisuhdehan on edelleen täysin sama ilman sitä minuutin teatteri-esitystä! Ulkopuolinen vaatimus on aina huono idea kaikessa. Tehdäänkö kyseiselä systeemillä tilastonikkarointia avioliiton hyväksi???
Onneksi tähän asiaan on tulossa lakimuutos jolloin kaksi aikuista voivat määrittää suhteensa oikeellisuuden ilman tuntemattomien kolmansien osapuolien hyväksyntää asiasta! Maailma kehittyy ja ihmisetkin hitaasti sen mukana.
Tuntuu siltä, että sotket asioita. Parisuhteen henkisen tason ja laadun määrittelevät sen osapuolet ja siinä suhteessa avoliitto voi olla ihan yhtä paljon tai vähän sitoutunut kuin avioliittokin.
Aivan eri asia on juridinen puoli. Jos "edes moista teatteria" eli parin minuutin maistraattipyrähdystä eivät avoliiton osapuolet ole valmiita tekemään määritelläkseen keskinäiset välinsä avioliiton juridiselle tasolle (tasinko-oikeus, leskensuoja jne.), niin miksi yhteiskunnan pitäisi antaa avoliittolaisille nykyistä virallisempi asema? Toki avoliittolaiset voivat määritellä erillisillä sopimuksilla asemansa samanlaiseksi kuin avioliitto tuottaa oletusarvoisesti lain mukaan, mutta jos taas sellaiset teatterit on valmis tekemään, mutta ei kuitenkaan maistraattipyräystä, miksi yhteiskunnan pitäisi paapoa asianomaisia esim. leskeneläkeoikeudella?
Minusta mahdollinen lakimuutos on huono. Minusta on hyvä, että ihmisille on tarjolla mahdollisuus elää vapaasti yhdessä ilman kammoksumiasi ulkopuolisia vaatimuksia. Ilman, että asianomaisen tarvitsisi "pelätä" mahdollisen eron valuttavan omaisuuttaan toisen osapuolen taskuun. Ilman, että asianomaisen tarvitsisi huolehtia puolison tasinko-oikeuksista kuolemantapauksessa, jolloin kaikki jäämistö menee lyhentämättömänä suoraan omille lapsille. Ilman, että jokainen äkkipäätä yhteiseen osoitteeseen kirjautuminen aiheuttaisi juridisia velvoitteita. Niitä varten, jotka haluavat varmistaa myös puolison asemaa, on jo keksitty väline - avioliitto.
Onko muuten jokin aiheeseen liittyvä muutoshanke tosiaan vireillä? Oikeusministeriön sivuilta löytyy tieto, että avoliittolaisille oltaisiin ajamassa entistä suurempia keskinäisiä taloudellisia oikeuksia avoliiton päättyessä, mutta se ei käsittääkseni koske avoliiton entistä suurempaa "hyväksyntää" julkisen vallan taholta. Oma toiveeni silti on, että vapaus todellakin säilytettäisiin, ja koko hanke kaatuisi.
Olen kuitenkin erimieltä asiasta miten parisuhteen laillisuus määritellään. Radiossa oli asiasta keskustelua ylen puheissa ja kyllä ihan tavisten haastatteluista ilmeni avoliitonkin merkittävä sitoutuminen ja tahto jota itsekkin allekirjoitan!
Kyse siis asiasta joka todennettua yhteiselämää ja sitä ei pidetä minään??? Hyvin monissa avoliitoissa on parisuhde paremmassa tilassa kuin avioliitossa ollen ja onhan aloituksessa olevan kyselyn eli leskeneläke-kysymys jo avioliitossakin märitelty tietyin ehdoin! Avioliittokaan ei ole automaattisesti heti 100% lakivaltainen vaan oltava suhteessa tietynaikaa ennen mahdollisia etuuksia.
No ei ole tarkoitukseni kinata asiaa vaan arvioida kokonaisuutta ja täten arvioni on mennä naimisiin ennen kuin täytän 50v. naisen kanssa jota varmasti rakastan samoin kuten avoliitossakin. Laki tekee tämän välttämättömäksi, mutta saattaahan sillä olla jopa lisäpotkuakin suhteeseen kun jotain muuttuu. Näin asian itselleni annan kertoa jotta en takertuisi liikaa muodollisuuksiin...
Herra 48, kirjoitat:
"Milloin avoliitto on lainsilmissä oikeasti parisuhde joka on samassa oikeudellisessa tilassa kuin avioliitto?"
Toivottavasti ei koskaan!
Nykyinen sekotilanne on saatu aikaan kun ei kunnioitetta ihmisten itsemmääräämisoikeutta asua kenen kanssa haluaa ilman, että siitä lähdetään vetämään mitään "liitto"-sekoiluja.
Avioliitto on yhteiskunnallinen instituutio niille jotka haluavat rekisteröidä itsensä parisuhteeseen ja saada yhteiskunnan tuen sille liitolleen.
Jos olisi noin kuin väität, luettaisiin kaikenlainen yhdessä asustelu avioliitonomaiseksi parisuhteeksi. Haluan vapauden asua yhdessä kenen kanssa haluan vaikka en halua juridisia siteitä välillemme. Piste.
Ja, tämän puolesta olen valmis barrikadeille. Jos tuollainen lainmuutos tulisi, niin meiltä ainakin lentäis ukko helvettiin, tai siis, omaan kämppäänsä.
...jos ehdottomasti niin sen haluaa!!! Ihminen jos kuka on tehokas olento kehittämään perusteita kaikkeen ja kokemaan korostetusti kaikkea vaikka kyse hyvinkin selkeästä asiasta!
Tuskinpa aloitukseni idea on edes lähellekkään verrattavissa ei tahtotilasta ja jopa karrikoidusti kämppiksestä opiskeluaikaan....
Mahdollisuudesta kyse! Täysin eriasia kuin määrätty.
Olen yli nelikymppinen hyvin tienaava nainen, joka elän avoliitossa sairaseläkkeellä olevan rakastettuni kanssa. Haluan elää yhdessä hänen kanssaan ja rakastaa häntä, hänen arvaamattomuuttaan, sekopäisiä lapsiaan ja hulluja ideoitaan. Ajattelen yhdessä asumisemme olevan hyvä asia hänelle. Mutta missään tapauksessa en halua mitään taloudellisia siteitä hänen tai hänen perheensä kanssa.
Ja näin se vain on. Yhdessä asuminen katsotaan nyt jo jotenkin avioliitonomaiseksi joissakin asioissa: esim. asuinkumppanin tulot vaikuttavat toisen kumppanin mahdollisiin tukiin. Mutta, elämänvalintani keski-iässä eivät toki ole verrattavissa opiskelukämppiksiin. Silti pidän oikeuden omiin ajatuksiin ja valintoihin. Jos sinä haluat avioliitonomaisen suhteen niin ole hyvä ja mene naimisiin. Vai oletko niitä joita vaimoke ei huoli vaikka toivoisit?
Nooh .., leskeneläkkeelle toivoin minäkin muuta tulleen päätoksen mukaan sitä ei makseta enää 65 vuotiaalle vaikka muut ehdot täyttyvät. Meillä molemmilla on yhteinen biologiset geenimme omaavat yhteiset lapset tosin jo aikuisia. Avioliittoamme oli takana jo lähes puoli vuosisataa.
Ainoana haittana oli se, että koska elimme ja asuimme yhdessä avioliitossa niin päivähoitopaikkaa hakiessamme oli paikan johtajan sanomana: "
"teille emme voi antaa lastenhoitopaikkaa kun olette avioliitossa ja meillä on yksinhuoltajiakin jonossa ihan riittämiin asti" ..
Myöntää kyllä täytyy, että silloin pinna paloi ja hyvin, hyvin pahasti..kle ..?
kaksi samanlaista istituutiota pitää olla mielestäni avoliitto on hyvä ratkaisu sitä haluaville.
Ainakin vanhemmille, aviosta eronneille, joilla molemmilla omat perilliset ja oma omaisuus, jota on kertynyt elämän varrella, niin avoliittossa omaisuus jää takuuvarmasti omille perillisille.