Avoliitossa leskeneläke?

"Avoliitto rekisteröinti = avioliitto. Liiton voi solmia maistraatissa lyhyellä varoitusajalla eikä mitään krumeluureja tarvita."

Koska ei mitään ihmeempää edes tarvita, niin, Miksi siis pitäisi moinen teatteri edes suorittaa? Parisuhdehan on edelleen täysin sama ilman sitä minuutin teatteri-esitystä! Ulkopuolinen vaatimus on aina huono idea kaikessa. Tehdäänkö kyseiselä systeemillä tilastonikkarointia avioliiton hyväksi???

Onneksi tähän asiaan on tulossa lakimuutos jolloin kaksi aikuista voivat määrittää suhteensa oikeellisuuden ilman tuntemattomien kolmansien osapuolien hyväksyntää asiasta! Maailma kehittyy ja ihmisetkin hitaasti sen mukana.

herra 48 kirjoitti:

"Avoliitto rekisteröinti = avioliitto. Liiton voi solmia maistraatissa lyhyellä varoitusajalla eikä mitään krumeluureja tarvita."

Koska ei mitään ihmeempää edes tarvita, niin, Miksi siis pitäisi moinen teatteri edes suorittaa? Parisuhdehan on edelleen täysin sama ilman sitä minuutin teatteri-esitystä! Ulkopuolinen vaatimus on aina huono idea kaikessa. Tehdäänkö kyseiselä systeemillä tilastonikkarointia avioliiton hyväksi???

Onneksi tähän asiaan on tulossa lakimuutos jolloin kaksi aikuista voivat määrittää suhteensa oikeellisuuden ilman tuntemattomien kolmansien osapuolien hyväksyntää asiasta! Maailma kehittyy ja ihmisetkin hitaasti sen mukana.

Lue lisää

Tuntuu siltä, että sotket asioita. Parisuhteen henkisen tason ja laadun määrittelevät sen osapuolet ja siinä suhteessa avoliitto voi olla ihan yhtä paljon tai vähän sitoutunut kuin avioliittokin.

Aivan eri asia on juridinen puoli. Jos "edes moista teatteria" eli parin minuutin maistraattipyrähdystä eivät avoliiton osapuolet ole valmiita tekemään määritelläkseen keskinäiset välinsä avioliiton juridiselle tasolle (tasinko-oikeus, leskensuoja jne.), niin miksi yhteiskunnan pitäisi antaa avoliittolaisille nykyistä virallisempi asema? Toki avoliittolaiset voivat määritellä erillisillä sopimuksilla asemansa samanlaiseksi kuin avioliitto tuottaa oletusarvoisesti lain mukaan, mutta jos taas sellaiset teatterit on valmis tekemään, mutta ei kuitenkaan maistraattipyräystä, miksi yhteiskunnan pitäisi paapoa asianomaisia esim. leskeneläkeoikeudella?

Minusta mahdollinen lakimuutos on huono. Minusta on hyvä, että ihmisille on tarjolla mahdollisuus elää vapaasti yhdessä ilman kammoksumiasi ulkopuolisia vaatimuksia. Ilman, että asianomaisen tarvitsisi "pelätä" mahdollisen eron valuttavan omaisuuttaan toisen osapuolen taskuun. Ilman, että asianomaisen tarvitsisi huolehtia puolison tasinko-oikeuksista kuolemantapauksessa, jolloin kaikki jäämistö menee lyhentämättömänä suoraan omille lapsille. Ilman, että jokainen äkkipäätä yhteiseen osoitteeseen kirjautuminen aiheuttaisi juridisia velvoitteita. Niitä varten, jotka haluavat varmistaa myös puolison asemaa, on jo keksitty väline - avioliitto.

Onko muuten jokin aiheeseen liittyvä muutoshanke tosiaan vireillä? Oikeusministeriön sivuilta löytyy tieto, että avoliittolaisille oltaisiin ajamassa entistä suurempia keskinäisiä taloudellisia oikeuksia avoliiton päättyessä, mutta se ei käsittääkseni koske avoliiton entistä suurempaa "hyväksyntää" julkisen vallan taholta. Oma toiveeni silti on, että vapaus todellakin säilytettäisiin, ja koko hanke kaatuisi.

väline on jo kirjoitti:

Tuntuu siltä, että sotket asioita. Parisuhteen henkisen tason ja laadun määrittelevät sen osapuolet ja siinä suhteessa avoliitto voi olla ihan yhtä paljon tai vähän sitoutunut kuin avioliittokin.

Aivan eri asia on juridinen puoli. Jos "edes moista teatteria" eli parin minuutin maistraattipyrähdystä eivät avoliiton osapuolet ole valmiita tekemään määritelläkseen keskinäiset välinsä avioliiton juridiselle tasolle (tasinko-oikeus, leskensuoja jne.), niin miksi yhteiskunnan pitäisi antaa avoliittolaisille nykyistä virallisempi asema? Toki avoliittolaiset voivat määritellä erillisillä sopimuksilla asemansa samanlaiseksi kuin avioliitto tuottaa oletusarvoisesti lain mukaan, mutta jos taas sellaiset teatterit on valmis tekemään, mutta ei kuitenkaan maistraattipyräystä, miksi yhteiskunnan pitäisi paapoa asianomaisia esim. leskeneläkeoikeudella?

Minusta mahdollinen lakimuutos on huono. Minusta on hyvä, että ihmisille on tarjolla mahdollisuus elää vapaasti yhdessä ilman kammoksumiasi ulkopuolisia vaatimuksia. Ilman, että asianomaisen tarvitsisi "pelätä" mahdollisen eron valuttavan omaisuuttaan toisen osapuolen taskuun. Ilman, että asianomaisen tarvitsisi huolehtia puolison tasinko-oikeuksista kuolemantapauksessa, jolloin kaikki jäämistö menee lyhentämättömänä suoraan omille lapsille. Ilman, että jokainen äkkipäätä yhteiseen osoitteeseen kirjautuminen aiheuttaisi juridisia velvoitteita. Niitä varten, jotka haluavat varmistaa myös puolison asemaa, on jo keksitty väline - avioliitto.

Onko muuten jokin aiheeseen liittyvä muutoshanke tosiaan vireillä? Oikeusministeriön sivuilta löytyy tieto, että avoliittolaisille oltaisiin ajamassa entistä suurempia keskinäisiä taloudellisia oikeuksia avoliiton päättyessä, mutta se ei käsittääkseni koske avoliiton entistä suurempaa "hyväksyntää" julkisen vallan taholta. Oma toiveeni silti on, että vapaus todellakin säilytettäisiin, ja koko hanke kaatuisi.

Lue lisää

Olen kuitenkin erimieltä asiasta miten parisuhteen laillisuus määritellään. Radiossa oli asiasta keskustelua ylen puheissa ja kyllä ihan tavisten haastatteluista ilmeni avoliitonkin merkittävä sitoutuminen ja tahto jota itsekkin allekirjoitan!
Kyse siis asiasta joka todennettua yhteiselämää ja sitä ei pidetä minään??? Hyvin monissa avoliitoissa on parisuhde paremmassa tilassa kuin avioliitossa ollen ja onhan aloituksessa olevan kyselyn eli leskeneläke-kysymys jo avioliitossakin märitelty tietyin ehdoin! Avioliittokaan ei ole automaattisesti heti 100% lakivaltainen vaan oltava suhteessa tietynaikaa ennen mahdollisia etuuksia.

No ei ole tarkoitukseni kinata asiaa vaan arvioida kokonaisuutta ja täten arvioni on mennä naimisiin ennen kuin täytän 50v. naisen kanssa jota varmasti rakastan samoin kuten avoliitossakin. Laki tekee tämän välttämättömäksi, mutta saattaahan sillä olla jopa lisäpotkuakin suhteeseen kun jotain muuttuu. Näin asian itselleni annan kertoa jotta en takertuisi liikaa muodollisuuksiin...

...jos ehdottomasti niin sen haluaa!!! Ihminen jos kuka on tehokas olento kehittämään perusteita kaikkeen ja kokemaan korostetusti kaikkea vaikka kyse hyvinkin selkeästä asiasta!
Tuskinpa aloitukseni idea on edes lähellekkään verrattavissa ei tahtotilasta ja jopa karrikoidusti kämppiksestä opiskeluaikaan....
Mahdollisuudesta kyse! Täysin eriasia kuin määrätty.

herra 48 kirjoitti:

...jos ehdottomasti niin sen haluaa!!! Ihminen jos kuka on tehokas olento kehittämään perusteita kaikkeen ja kokemaan korostetusti kaikkea vaikka kyse hyvinkin selkeästä asiasta!
Tuskinpa aloitukseni idea on edes lähellekkään verrattavissa ei tahtotilasta ja jopa karrikoidusti kämppiksestä opiskeluaikaan....
Mahdollisuudesta kyse! Täysin eriasia kuin määrätty.

Lue lisää

Olen yli nelikymppinen hyvin tienaava nainen, joka elän avoliitossa sairaseläkkeellä olevan rakastettuni kanssa. Haluan elää yhdessä hänen kanssaan ja rakastaa häntä, hänen arvaamattomuuttaan, sekopäisiä lapsiaan ja hulluja ideoitaan. Ajattelen yhdessä asumisemme olevan hyvä asia hänelle. Mutta missään tapauksessa en halua mitään taloudellisia siteitä hänen tai hänen perheensä kanssa.

Ja näin se vain on. Yhdessä asuminen katsotaan nyt jo jotenkin avioliitonomaiseksi joissakin asioissa: esim. asuinkumppanin tulot vaikuttavat toisen kumppanin mahdollisiin tukiin. Mutta, elämänvalintani keski-iässä eivät toki ole verrattavissa opiskelukämppiksiin. Silti pidän oikeuden omiin ajatuksiin ja valintoihin. Jos sinä haluat avioliitonomaisen suhteen niin ole hyvä ja mene naimisiin. Vai oletko niitä joita vaimoke ei huoli vaikka toivoisit?