Ollaanko Varpua kiilaamassa koulujen suhteen myönteisempään suuntaan vai onko tämä vieläkin toiveajattelua? Kyse on erityisopetuksen uusista järjestelyistä, joita ollaan kokeiltu jo monissa kunnissa. Viime vuosinahan huonoa erityisopetustilannetta on korvattu huostaanotoilla lastensuojelulaitosten kouluihin, koska kunnat eivät ole vastanneet opetustarpeeseen.
HS tänään: "Vallilan ala-aste on yksi seitsemästä Helsingin koulusta, joissa on kokeiltu tehostetun ja joustavan tuen malleja.--- Tehostetun ja joustavan tuen antamista ennen varsinaista erityisopetusta tai sen sijaan on harjoiteltu niin sanotussa Kelpo-hankkeessa jo pari vuotta yli 200 kunnassa.
Oppilas Saimi Kaija toteaa: 'Mitä enemmän on opettajia, sitä nopeammin saa apua'."
Tähän yksinkertaiseen oivallukseen eivät kuntapäättäjien aivot ole yltäneet, kun opettajien virkoja on vähennetty viimeisen toistakymmenen vuoden aikana. Säästöjen kohteeksi ovat joutuneet ennen kaikkea erityisopetuksen luokat, joita moni kunta on ollut Hesarinkin mukaan lakkauttamassa. "Sitä ei tietenkään pidä tehdä," sanoo eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok).
Lehden mukaan oppilaat näkevät pienissä ja isoissa ryhmissä omat hyvät ja huonot puolensa. Haastateltu opettaja pitää 5 oppilaan pienryhmää parhaana, 'mutta isossakin ryhmässä on välillä hyvä olla, koska silloin on enemmän kavereita'.
HS kertoo myös, että nyt erityisopetuksessa on 8,5 % oppilaista, siihen päälle tulevat osa-aikaista erityisopetusta saavat, joita on noin 20 % oppilaista.
NYT on erityisopetukseen varattu 15 miljoonaa, MUTTA opetusalan ammattijärjestössä OAJ:ssa on arvioitu, että "pienet ryhmät, lisääntyvä tukiopetus ja oppilashuolto vaatisivat noin 150 miljoonaa euroa lisärahaa vuodessa." Opettajien järjestö on varmaan oikeassa arvioinnissaan, niin surkea paikka paikoin erityisopetustilanne on ollut. Rahavaje on siis ollut kymmenkertainen myönnettyyn rahaan nähden.
"Erityisopetuksen määrissä on kunnittain suuria eroja. Siirtoja ovat siivittäneet myös reilut korotukset valtionosuuksiin.'Tilalle tarvitaan jotain muuta' arvioi uutta hanketta arvioiva erityispedagogiikan professori Jarkko Hautamäki Helsingin yliopistosta. Hän korostaa luokanopettajien ja erityisopettajien yhteistyötä, kollegiaalista tukea sekä opettamista 'sopivasti toisella tavalla'. Oppilaiden vaikeudet oppia pitäisi seuloa jo ensimmäisellä luokalla ja antaa systemaattista tukea vaiheittain, ellei vaikeus ole niin vakava, että nykyisen kaltainen erityisen tuen päätös on tarpeen. Tosin sekin tehdään vastedes määräaikaiseksi eikä pysyväksi. Hautamäki ei kannata lainkaan muutoksen voimaantulon lykkäystä. "
"Varhaista puuttumista ja tukea lisäävä lakiesitys on parhaillaan sivistysvaliokunnassa, joka kuulee vielä asiantuntijoita. Suuren salin käsittelyn se saataneen maalis-huhtikuussa.-- Opettajat ja kunnat ovat lykkäämässä erityisopetuksen remonttia, jonka piti tulla voimaan jo viime elokuussa.-- Hallituksen esityksen mukaan muutoksilla ei olisi 'merkittäviä kustannuksia lisääviä vaikutuksia'. Kuntaliitto on perännyt niiden laskemista ja vastaavaa valtionrahoitusta."
HS tänään: "Vallilan ala-aste on yksi seitsemästä Helsingin koulusta, joissa on kokeiltu tehostetun ja joustavan tuen malleja.--- Tehostetun ja joustavan tuen antamista ennen varsinaista erityisopetusta tai sen sijaan on harjoiteltu niin sanotussa Kelpo-hankkeessa jo pari vuotta yli 200 kunnassa.
Oppilas Saimi Kaija toteaa: 'Mitä enemmän on opettajia, sitä nopeammin saa apua'."
Tähän yksinkertaiseen oivallukseen eivät kuntapäättäjien aivot ole yltäneet, kun opettajien virkoja on vähennetty viimeisen toistakymmenen vuoden aikana. Säästöjen kohteeksi ovat joutuneet ennen kaikkea erityisopetuksen luokat, joita moni kunta on ollut Hesarinkin mukaan lakkauttamassa. "Sitä ei tietenkään pidä tehdä," sanoo eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok).
Lehden mukaan oppilaat näkevät pienissä ja isoissa ryhmissä omat hyvät ja huonot puolensa. Haastateltu opettaja pitää 5 oppilaan pienryhmää parhaana, 'mutta isossakin ryhmässä on välillä hyvä olla, koska silloin on enemmän kavereita'.
HS kertoo myös, että nyt erityisopetuksessa on 8,5 % oppilaista, siihen päälle tulevat osa-aikaista erityisopetusta saavat, joita on noin 20 % oppilaista.
NYT on erityisopetukseen varattu 15 miljoonaa, MUTTA opetusalan ammattijärjestössä OAJ:ssa on arvioitu, että "pienet ryhmät, lisääntyvä tukiopetus ja oppilashuolto vaatisivat noin 150 miljoonaa euroa lisärahaa vuodessa." Opettajien järjestö on varmaan oikeassa arvioinnissaan, niin surkea paikka paikoin erityisopetustilanne on ollut. Rahavaje on siis ollut kymmenkertainen myönnettyyn rahaan nähden.
"Erityisopetuksen määrissä on kunnittain suuria eroja. Siirtoja ovat siivittäneet myös reilut korotukset valtionosuuksiin.'Tilalle tarvitaan jotain muuta' arvioi uutta hanketta arvioiva erityispedagogiikan professori Jarkko Hautamäki Helsingin yliopistosta. Hän korostaa luokanopettajien ja erityisopettajien yhteistyötä, kollegiaalista tukea sekä opettamista 'sopivasti toisella tavalla'. Oppilaiden vaikeudet oppia pitäisi seuloa jo ensimmäisellä luokalla ja antaa systemaattista tukea vaiheittain, ellei vaikeus ole niin vakava, että nykyisen kaltainen erityisen tuen päätös on tarpeen. Tosin sekin tehdään vastedes määräaikaiseksi eikä pysyväksi. Hautamäki ei kannata lainkaan muutoksen voimaantulon lykkäystä. "
"Varhaista puuttumista ja tukea lisäävä lakiesitys on parhaillaan sivistysvaliokunnassa, joka kuulee vielä asiantuntijoita. Suuren salin käsittelyn se saataneen maalis-huhtikuussa.-- Opettajat ja kunnat ovat lykkäämässä erityisopetuksen remonttia, jonka piti tulla voimaan jo viime elokuussa.-- Hallituksen esityksen mukaan muutoksilla ei olisi 'merkittäviä kustannuksia lisääviä vaikutuksia'. Kuntaliitto on perännyt niiden laskemista ja vastaavaa valtionrahoitusta."
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ihmisten tietämättömyys ja/tai väärät tulkinnat ovat suuria, mitä kaikkiin huostaanottoihin liittyviin asioihin tulee. Tästä esim. Proerika-blogissa joku oli kirjoittanut siihen tyyliin kuin erityisopetussiirto johtuisi huonoista kotioloista ja kehnosta vanhemmuudesta. Mieletöntä!
Hesari mainitsee sivulla A6, että "Yleisin peruste erityisopetukseen siirroissa ovat kielen kehityksen häiriöistä eli dysfasiasta johtuvat oppimisvaikeudet."
Lista syistä Hesarin mukaan:
1) Dysfasia
2) Lievä kehitysviivästymä (jokainen kehittyy ja saa kehittyä omaan tahtiinsa)
3) Aivotoiminnan häiriö (tarkoittanee neurolog. oireyhtymiä)
4) Liikuntavamma
5) Tunne-elämän vamma ja sosiaalinen sopeutumattomuus
Kaikki edellyttävät diagnoosin saamista lapselle ja siksi on niin käsittämätöntä, että sitäkin täällä on joltain taholta törkeästi vastustettu. Uskomatonta, että jonkun mielestä lasta ei saisi auttaa oppimisessa! Mikään noista kohdista ei tarkoita sitä, että kyse olisi "tyhmästä tai oppimiskyvyttömästä lapsesta", kuten jotkut haluavat asian ymmärtää ja luulevat erityisluokkia entiseksi apukouluksi, mitä ne eivät missään tapauksessa ole. Erityisopetukseen ei myöskään JOUDUTA, vaan siirto tehdään yleensä yhteistyössä vanhempien kanssa, eikä siirto ole lopullinen, vaan lapsi usein siirtyy jossain vaiheessa takaisin yleisopetuksen puolelle. Lapset ovat nähkääs kehityskykyisiä yksilöitä, joiden oikeasuuntaista kehitystä auttaa oikean tuen saaminen.
Viime vuosina tilanne on ollut tosi surkea, koska kunnat ovat säästäneet myös väärissä asioissa eli edes lapsiin ei ole investoitu riittävästi. Tulevaisuuden toivojen elämän rahoitusta ei ole haluttu nähdä investointina, vaan kiusallisena kulueränä, josta on haluttu päästä eroon. Nyt suunnitelmat kuulostavat lupaaville, mutta eri asia vieläkin on, miten kunnat saadaan niitä noudattamaan. Avainkysymys lienee, miten väärästäkin sijaishuollon tukemisesta saataisiin irrotettua rahaa oikeisiin hankkeisiin.
Yksi tärkeä juttu, mikä vähentäisi erityisopetussiirtojen määriä, olisi saada lasten neurologinen ja psykiatrinen tutkimus, hoito ja kuntoutus tarvetta vastaavalle tasolle. Listan viimeinen kohta eli "tunne-elämän häiriö ja sosiaalinen sopeutumattomuus" viittaavat tähän. Vaikka tuo ryhmä pitääkin varmaan sisällään myös huonoista kodeista tulevat lapset, mutta aivan varmasti siellä on myös ilman oikeaa diagnoosia ja kuntoutusta jääneitä lapsia, joista on muodostettu häirikköluokkia viime vuosina. Sellaisia luokkia ei pitäisi kouluissa ollakaan, eikä niitä olisi, jos lakeja noudatettaisiin niin terveydenhuollossa kuin perusopetuksessakin.
Tätä erityisopetusuudistusta suunnittelevat eivät kuitenkaan vaikuta terveydenhuollon asioihin, niistä päätetään sosiaali- ja terveysministeriön puolella ja sen alaisissa virastoissa. Joskus tuntuukin, että vastuuta kokonaisvaltaisesta suunnittelusta ei ota kukaan, kaikki pipertävät vain omien hallinnonalojensa alaisissa asioissa.
"Vaikka tuo ryhmä pitääkin varmaan sisällään myös huonoista kodeista tulevat lapset, ...".
Huonoista olosuhteista tulevat lapset eivät mielestäni automaattisesti tarvitse erityisopetusta. Tai tukiopetustakaan. Osa pärjää normaaliopetuksen mukana ilman oppimisongelmia ja ovat vailla häiriökäyttäytymistä. Pystyvät seuraamaan opetusta omalla paikallaan istuen. En tarkalleen tiedä, mitä tarkoitat huonoilla perheillä, mutta ymmärsin ettet tarkoita erityisluokkalaisten perheitä kokonaisuudessaan, vaan tarkoitat täsemennettynä oppilaat joilla on diagnoosi ja sen myötä tarve erityisopetukseen. Minun lapseni tulevat huonosta perheestä koska sossu niin sanoo, mutta huonosta perheestäni huolimatta kukaan lapsistani ei ole tarvinnut erityisopetusta. Lasteni sisaruspuoli isän aiemmasta avioliitosta on tarvinnut tukiopetusta ja isän sisarusten lapset ovat erityisopetuksen piirissä vilkkauden ja häiriökäytöksen sekä oppimisongelmien takia. Olen ollut ymmälläni huostaanottoasiakirjoissa olevasta maininnasta, ettei koulumme pystynyt tarjoamaan eristyisopetusta minun lapsilleni jonon ollessa jo pitkä, kuitenkaan lapsillani ei ole sellaisen tarvetta ollut, eikä koulukaan sellaisesta tarpeesta ole maininnut. Sossu tutkitutti lapsistani yhden ja hänellä ei ole oppimisongelmia huostaanoton perusteeksi, kuitenkin teki huostaanoton. Vaikka lasteni isä olisi saattanut antaa sossun olettaa lapsillani olevan ongelmia kuten hänen aiemmalla lapsellaankin ja sisarusten lapsilla, niin sossun olisi mielestäni tullut reagoida lapseni vapauttavaan lääkärin lausuntoon tai ainakin viimeistään hallinto-oikeuden. En voinut huostahullulluille voinut mitään, raha kiilui perhekotien ja isän silmissä. Nimittäin, nyt on tullut asiakirjat isän elatusmaksun määräytymisestä akateemiseksi erittäin pieneksi numeroksi isän tuloihin nähden lasten ollessa huostaanotettuina. Samassa nivaskassa on isän pyyntöasiakirja jossa hän pyytää hallinto-oikeutta pitämään huostaanotot voimassa sillä perusteella, koska muutoin veisin elatusmaksuasian käräjäoikeuteen. Sosiaalivirkailija on antanut lausunnon, jonka mukaan isällä ei ole elatusvelvollisuutta lasten ollessa huostassa ja huostaanottajan ollessa lapsista tulleiden kulujen maksaja. Lapsista EI OLE KULUJA VANHEMMILLE, KOSKA LAPSI ON HUOSTASSA, lausuu sosiaalivirkailija. Siinä on nyt huostaanottoperuste veronmaksajille, kun sitä aika ajoin kaivataan täällä. Ja tiedoksi kaikille ealatusvelvollisille, sossuun juttua lähivanhemmasta että sossun huoli herää, huostaanotto ja välttyminen elatusmaksun maksulta. Muuan poliisi totesi minulle aikanaan, että "et voi luottaa kehenkään". En yhtään tykkää poliiseista, mutta kyllä siellä joukossa on älykkäitäkin.
varmaan tuon listan viimeistä, eli pienimpänä mainittua syytä erityisopetussiirtoon "tunne-elämän vamma tai sosiaalinen sopeutumattomuus".
Se on ehdottomasti totta, että eivät todellakaan kaikki erityisoppilaat ole häiriköitä!
Moni vanhempi on hakenut erityisopetussiirtoa sen takia, että lapsella voi olla lievää keskittymisvaikeutta, mikä tulee enemmän esille isossa luokassa kuin pienessä. Siis ajatus on, että erityisopetuksen pienryhmä olisi rauhallisempi opetus- ja oppimisympäristö kuin iso luokka. Mutta sehän ei ole toiminut kaikissa kouluissa, tilanteeseen näen kaksi syytä:
1) kuntien laittomat säästöt erityisopetuksen suhteen, ryhmiä ja opettajanvirkoja ei ole riittävästi
2) puutteet lasten neurologian ja psykiatrian terveydenhuollossa
Kakkoskohta on johtanut siihen, että sairaalahoitoa tai neurologista kuntoutusta tarvitsevat oppilaat jäävät vailla apua, mikä kyllä johtaa hyvin helposti häirikkökäyttäytymiseen vuosien mittaan.
Monen oppilaan kohdalla rauhallinen pienryhmäopetus on vesitetty sillä, että opetusvirasto siirtää luokkaan muutaman häirikköoppilaan, minkä jälkeen ei oppimisesta tai opetuksesta voi puhua enää sanaakaan.
"...koulumme pystynyt tarjoamaan eristyisopetusta minun lapsilleni jonon ollessa jo pitkä, kuitenkaan lapsillani ei ole sellaisen tarvetta ollut, eikä koulukaan sellaisesta tarpeesta ole maininnut. Sossu tutkitutti lapsistani yhden ja hänellä ei ole oppimisongelmia huostaanoton perusteeksi, kuitenkin teki huostaanoton."
Ymmärrän kertomuksestasi, että epäilet ex-miehesi eli lapsesi isän tehneen sinusta lastensuojeluilmoituksen. Hän on ilmeisesti jotenkin mollannut sinua kasvattajana ja epäilet myös, että isän ja sossun välisissä keskusteluissa olisi tullut ilmi isän halu saada lapsenne erityisopetukseen. Hän on ehkä perustellut pyyntöä sillä, että jotain oppimisongelmaa on hänen suvussaan useilla lähisukulaisilla.
Sossu oli käyttänyt lapsen oppimisdiagnostisissa tutkimuksissa, mutta mitään ongelmaa ei löytynyt ja tuloksesta on myös lääkärinlausunto. Myös hallinto-oikeuden papereissa huomioidaan tuo lausunto, että lapsella ei ole oppimisongelmaa.
KUITENKIN sossu käyttää huostaanottoasiakirjassa huostaanoton perusteena sitä, että lapsi tarvitsee erityisopetusta, eikä koulu pystynyt tarjoamaan sitä, ei lähiaikoinakaan, koska jono sinne oli niin pitkä. Onko huostaanoton perusteeksi mainittu muuta kuin tuo? Mainitaanko oikeuden papereissa, millä perusteilla oikeus hyväksyi huostaanoton, koska siellä kuitenkin mainittiin se, että sossun hakemaan syyhyn ei ollut perusteita. Ihan vain sen takiako hallinto-oikeus hyväksyi huostaanoton - kuten tavallista - että sossu haki sitä? Lisänä on tainnut olla isän sepustuksia, joiden perusteella sossu on kirjannut oikeudelle esim. näin: "Sijoituksessa taataan lapsen kehityksen kannalta turvallinen ympäristö", vaikka toisaalta ei ole mitään todisteita siitä, että sinun luonasi ei niitä olisi. Arvaanko oikein, koska noin se yleensä menee?
Nyt huomasit pyytämissäsi papereissa seuraavan maininnan: "Samassa nivaskassa on isän pyyntöasiakirja jossa hän pyytää hallinto-oikeutta pitämään huostaanotot voimassa sillä perusteella, koska muutoin veisin elatusmaksuasian käräjäoikeuteen. Sosiaalivirkailija on antanut lausunnon, jonka mukaan isällä ei ole elatusvelvollisuutta lasten ollessa huostassa ja huostaanottajan ollessa lapsista tulleiden kulujen maksaja."
Onko sinulla asianajaja? Kai hän nyt järkevänä ihmisenä ymmärtää vaatia oikeudelta lapsen kotiuttamista, koska eihän tuossa tilanteessa ole mitään järkeä-
Koska isä ei maksa elatusmaksua, säästää yhteiskunta tietysti vähän toistasataa euroa kuussa, koska ei joudu maksamaan niitä hänen puolestaan. Toisaalta huostakustannukset ovat paljon suuremmat yhteiskunnalle kuin elatusmaksu olisi, mutta kunta kumartaa sen puoleen, että valtio korvaa kunnalle sijaishuollon ylläpitokustannukset.
Jos taas lapsi kotiutetaan, haet elareita käräjäoikeudessa, jolloin ne määrätään isällä ulosmittaukseen vai miten siinä käy? En tunne asian tuota puolta tarkemmin. Ei kyllä ole ensimmäinen kerta kun kuulen tuollaista, että sossun puolelleen puhunut isä vetoaa oikeudessa huostassa pidon jatkamiseen, että hän säästyy elatusmaksuilta. Kas, kun sossu ei ole perustellut jo, että isän lapsilla on parempi elämä kun ei tarvitse maksaa sinulle elatusmaksuja.
Lainaan pätkän nimimerkiltä "se on HO:ta se":
"Toisaalta huostakustannukset ovat paljon suuremmat yhteiskunnalle kuin elatusmaksu olisi, mutta kunta kumartaa sen puoleen, että valtio korvaa kunnalle sijaishuollon ylläpitokustannukset."
Tiedätkö kuinka suurella osuudella valtio osallistuu kuntien huostaanottokustannuksiin? Kuka osaisi kertoa? Kunnalla täytyy olla jokin omavastuuosuus.
Millä tavoin kannattavaa lasten työntäminen lastensuojelulaitoksiin voi kunnalle olla? Eli voiko kunta hyötyä taloudellisesti köyhän perheen lapsen huostaanottamisesta? Ja miten hyötyä lisää se, että laitos (esim. perhekoti) sijaitsee omalla paikkakunnalla? Vai sijaitseeko koskaan, meinaan, eikö lapset lähes aina kyyditä jonnekin vähän kauemmas omalta kotiseudulta, "jotta huostaanotetut lapset kotiutuisivat paremmin uusiin (lue: vieraisiin) oloihin".