Pistän tähän jutun. Kommentoi, jos haluat.
Yösyöttö sujuu mieheltä
Eve Hietamiehen uutta proosaa
Tervetuloa puklurätti ja teletapit
Eve Hietamies: Yösyöttö, Otava 2010
Kirjailijavanhempien toimittajatytär on kirjoittanut romaanin isästä huoltajana. Äiti nimittäin lähtee vauvan syntymisen jälkeen. Taksin perävalot vain vilkkuvat ja
takana istuu Pia ja normaali perhe-elämä.
Eve Hietamies kuuluu niihin nuoriin äiteihin, jotka purkavat angstejaan romaaneihin. Muita ovat esim. Anja
Snellman ja Anna-Leena Härkönen. Kun tähän lisätään vielä Kata Kärkkäinen on nuorten napakoiden naiskirjailijoiden nelikko koossa. Yleensä luen edellä mainittuja mieluusti, vaikka kirjat usein menevät naisnäkökulmiin, tai satiiriin.
Hietamies kertoo hienoisella huumorilla sävytettynä,
miten mieheltä onnistuu vaipan vaihto, neuvolareissut,
mammajumppa, jne… Kirja on hyvin kirjoitettu. Sen
huomaa siitä, että kirjailijan matkassa viihtyy. Ja tietysti
miehistä itsetuntoa kohottaa vielä sekin, että Antti onnistuu kasvattamaan potran pojan, vaikka joutuu
seurustelemaan puistotätien kanssa ja ottamaan äidin
roolin. Lopulta tietysti on odotettavissa myös kohtaaminen hermojaan lepuuttaneen Pian kanssa.
Tykkäsin kirjasta, vaikkakin teemasto: vauva , sopimaton aviomies, äidin osa, keskenmenot joskus pitkästyttääkin näiden naisprosaistiemme tuotoksissa, ainakin mieslukijaa.
Yösyöttö sujuu mieheltä
Eve Hietamiehen uutta proosaa
Tervetuloa puklurätti ja teletapit
Eve Hietamies: Yösyöttö, Otava 2010
Kirjailijavanhempien toimittajatytär on kirjoittanut romaanin isästä huoltajana. Äiti nimittäin lähtee vauvan syntymisen jälkeen. Taksin perävalot vain vilkkuvat ja
takana istuu Pia ja normaali perhe-elämä.
Eve Hietamies kuuluu niihin nuoriin äiteihin, jotka purkavat angstejaan romaaneihin. Muita ovat esim. Anja
Snellman ja Anna-Leena Härkönen. Kun tähän lisätään vielä Kata Kärkkäinen on nuorten napakoiden naiskirjailijoiden nelikko koossa. Yleensä luen edellä mainittuja mieluusti, vaikka kirjat usein menevät naisnäkökulmiin, tai satiiriin.
Hietamies kertoo hienoisella huumorilla sävytettynä,
miten mieheltä onnistuu vaipan vaihto, neuvolareissut,
mammajumppa, jne… Kirja on hyvin kirjoitettu. Sen
huomaa siitä, että kirjailijan matkassa viihtyy. Ja tietysti
miehistä itsetuntoa kohottaa vielä sekin, että Antti onnistuu kasvattamaan potran pojan, vaikka joutuu
seurustelemaan puistotätien kanssa ja ottamaan äidin
roolin. Lopulta tietysti on odotettavissa myös kohtaaminen hermojaan lepuuttaneen Pian kanssa.
Tykkäsin kirjasta, vaikkakin teemasto: vauva , sopimaton aviomies, äidin osa, keskenmenot joskus pitkästyttääkin näiden naisprosaistiemme tuotoksissa, ainakin mieslukijaa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
nais oppurtunistejä, ymmärrettävistä syistä:D Nasten hartioilla on pitkään ollutkin perheen huoltotehtävät. Miestä ei ole sitonut samalla tavalla uusien sukupolvien hoito, kokeilkoon nyt sitä vaihteeksi. Ei ne siitä pahemmaksi käy:D
pienet afrikkalaiset magneettinaamiot, jotka laitoin liesituulettimeni reunaan. Siinä kolme mustaa naamaa suut auki, töllöttävät minua kun käytän hellaani! Koristeellisesti ne on upotettu metallikehyksiin ja tuovat mieleen kannibaalit. Siinähän valmistelen ruokia, kun mustat miehet odottavat suut apposen auki.
Meillä on hallissa Kreikan tuliainen, luonnollista kokoa oleva kipsinaamio suu myös auki, jonne lastenlapsi oli viimeksi tunkenut voileipänsä. Ymmärrän hyvin pientä lasta, ajatteli että nälkähän sillä täytyy olla.
Siinä ne tervehtivät minua alkuasukkaat joka aamu keittiössäni:D