teräspaaluperustus

Toinen on lyöntipaalu ja toinen porapaalu. Lyöntipaalu lyödään kovaan maahan tai kallioon asti ja porapaalulla pyritään laipan kantavuuden avulla kuivakuorikerroksen hyödyntämiseen.
Lyöntipaalu on idioottivarma ja riskiä käytännössä painumiseen ole lainkaan.
Paaluttaminen kunnolla on aina järkevää ja monasti kustannukset voivat olla pienempiä, kuin massiivisilla laatoilla tai massanvaihdoilla. Erinäköisten tynnyrien räplääminen voi olla myös monasti varsin kallista puuhaa.
Kustannuksiin vaikuttaa merkittävästi myös talon ja perustusten materiaali valinnat. Monilla valettavilla harkoilla voidaan kallis koko rakennusta kiertävä anturapalkki unohtaa kokonaan ja jäykistää seinä palkiksi, jopa 5 metrin jänneväleillä.
Sinänsä perustusten rakenteisiin kannattaa paneutua huolella, koska kustannuserot ja riskit voivat olla merkittäviä.

Pertti Perä kirjoitti:

Toinen on lyöntipaalu ja toinen porapaalu. Lyöntipaalu lyödään kovaan maahan tai kallioon asti ja porapaalulla pyritään laipan kantavuuden avulla kuivakuorikerroksen hyödyntämiseen.
Lyöntipaalu on idioottivarma ja riskiä käytännössä painumiseen ole lainkaan.
Paaluttaminen kunnolla on aina järkevää ja monasti kustannukset voivat olla pienempiä, kuin massiivisilla laatoilla tai massanvaihdoilla. Erinäköisten tynnyrien räplääminen voi olla myös monasti varsin kallista puuhaa.
Kustannuksiin vaikuttaa merkittävästi myös talon ja perustusten materiaali valinnat. Monilla valettavilla harkoilla voidaan kallis koko rakennusta kiertävä anturapalkki unohtaa kokonaan ja jäykistää seinä palkiksi, jopa 5 metrin jänneväleillä.
Sinänsä perustusten rakenteisiin kannattaa paneutua huolella, koska kustannuserot ja riskit voivat olla merkittäviä.

Olen varsin hyvin perillä rakenteiden mekaniikasta, perustamisesta ja paaluttamisesta. Ortkiven tuote ei ole porapaalu, vaan maahan kierrettävä paalu. Ruukin RD on porapaalu.

Kuivakuoren paksuus vaihtelee Suomessa välillä 0,5...1,5 m. Kuivakuoreen tukeutuva paalu on yhtä tyhjän kanssa ellei kyseessä ole täysin sekundäärinen rakenne (lipputanko, aitta). Taloa tuollaisten paalujen varaan ei ole syytä perustaa, vaikka paaluväli olisi 1 m. Ainoa tapa, jolla pehmeälle savikolle voidaan perustaa ilman paalutusta on hyödyntää kuivakuorta sellaisenaan eli jätetään kuivakuori mahdollisimman koskemattomaksi eikä ryhdytä sörkkimään turhia. Ja se rakennus saisi sitten mielellään olla laattaperustuksella oleva enintään 1-kerroksinen puurunkoinen ja -verhoiltu. Toki saa hakata päätään seinään, jos on päättänyt ruuvailla paaluja.

Kivasetä kirjoitti:

Olen varsin hyvin perillä rakenteiden mekaniikasta, perustamisesta ja paaluttamisesta. Ortkiven tuote ei ole porapaalu, vaan maahan kierrettävä paalu. Ruukin RD on porapaalu.

Kuivakuoren paksuus vaihtelee Suomessa välillä 0,5...1,5 m. Kuivakuoreen tukeutuva paalu on yhtä tyhjän kanssa ellei kyseessä ole täysin sekundäärinen rakenne (lipputanko, aitta). Taloa tuollaisten paalujen varaan ei ole syytä perustaa, vaikka paaluväli olisi 1 m. Ainoa tapa, jolla pehmeälle savikolle voidaan perustaa ilman paalutusta on hyödyntää kuivakuorta sellaisenaan eli jätetään kuivakuori mahdollisimman koskemattomaksi eikä ryhdytä sörkkimään turhia. Ja se rakennus saisi sitten mielellään olla laattaperustuksella oleva enintään 1-kerroksinen puurunkoinen ja -verhoiltu. Toki saa hakata päätään seinään, jos on päättänyt ruuvailla paaluja.

Kierrepaalu vaati hyvän suunnittelijan ja hyvät maaperätutkimukset. Se ei ole joka pojan perustamismenetelmä, jos kyse on oikeista rakennuksista. Postilaatikon ja aidan voi perustaa sen varaan.

Sopivilla lähtöarvoilla saa minkä tahansa näyttämään edulliselta. Pitää kuitenkin muistaa, että paalulla siirretään sille tuleva kuormitus maahan. Ja maan pitää pystyä vastaanottamaan kyseinen kuormitus, jottei vahinkoja satu.

Ja se perustamistavan valinta kuuluu ammattimiehille. Ei ole tarkoitus, että rakentamista tuntematon rakentaja arpoo perustamistapoja.

inssi... kirjoitti:

Kierrepaalu vaati hyvän suunnittelijan ja hyvät maaperätutkimukset. Se ei ole joka pojan perustamismenetelmä, jos kyse on oikeista rakennuksista. Postilaatikon ja aidan voi perustaa sen varaan.

Sopivilla lähtöarvoilla saa minkä tahansa näyttämään edulliselta. Pitää kuitenkin muistaa, että paalulla siirretään sille tuleva kuormitus maahan. Ja maan pitää pystyä vastaanottamaan kyseinen kuormitus, jottei vahinkoja satu.

Ja se perustamistavan valinta kuuluu ammattimiehille. Ei ole tarkoitus, että rakentamista tuntematon rakentaja arpoo perustamistapoja.

Edelliseen kirjoitukseen viitaten, ruuvipaalutus ei varsinaisesti vaadi sen parempaa suunnittelijaa tai maaperätutkimusta kuin RR paalutuskaan. Paalutusta varten kannattaa maaperätutkimus tehdä aina siipikairausmenetelmällä, oli paalutusmenetelmä mikä tahansa. Ns. normaali-pätevyyden omaava rakennesuunnittelija pystyy mitoittamaan ruuvipaalut, kunhan mitoitustavat ovat tiedossa. Mitoitukseen on suunnitteliallakin mahdollista saada apua ruuvipaaluja valmistavilta yrityksiltä.

Minulla on ollut työni puolesta kokemuksia RR-paaluista kahdessa ja ruuvipaaluista yhdessä viimeisimmässä omakotitaloprojektissa. Ruuvipaalutuksessa ei tosin ollut kyseessä Ortkivi, vaan vastaavan Porvoolainen yritys. Molemmista paikoista otimme kyllä kohteeseen tarjouksen. Paalupituuksissa ja kustannuksissa onnistuttiin säästämään tässä yhdessä kohteessa, jonka vuoksi päädyimme ruuvipaaluihin RR-paalujen sijaan. Suunnittelijamme laski alkujaan molempien paalutustapojen paalumenekin, joiden perusteella pyysimme tarjoukset. Omakotitalon paalutusprojektiin suosittelen ottamaan projektikohtaisen tarjouksen suoraan yritykseltä kuin luottaisin netissä olevaan hinnastoon. (Nimimerkki. Kivasetä - olet muuten ilmeisesti katsonut 60mm putken hinnastoa, etkä 88.9mm = n.90mm).

Toiminnan sujuvuus on mielestäni ollut RR-paaluttajalla ja Ruuvipaaluttajalla samaa luokka, homma toimi molempien osalta pääsääntöisesti yhtä hyvin.

Olen huomannut, että jos joku asia rakentamisen saralla todella kiinnostaa niin kannattaa olla suoraan yhteydessä palvelua tarjoaviin yrityksiin, eikä imeä tietoa keskustelufoorumeista ja yrittää yhdistellä tiedonpalasia ominavuin. Itse sorruin aikoinaan tähän "nettitietouteen" kun yritin päästä jyvälle RR-paalutuksesta. Soitto itse paaluttajalle oli kuitenkin kaikista informatiivisin toimi, joka olisi pitänyt tehdä heti alkuvaiheessa.

STU-Grynder kirjoitti:

Edelliseen kirjoitukseen viitaten, ruuvipaalutus ei varsinaisesti vaadi sen parempaa suunnittelijaa tai maaperätutkimusta kuin RR paalutuskaan. Paalutusta varten kannattaa maaperätutkimus tehdä aina siipikairausmenetelmällä, oli paalutusmenetelmä mikä tahansa. Ns. normaali-pätevyyden omaava rakennesuunnittelija pystyy mitoittamaan ruuvipaalut, kunhan mitoitustavat ovat tiedossa. Mitoitukseen on suunnitteliallakin mahdollista saada apua ruuvipaaluja valmistavilta yrityksiltä.

Minulla on ollut työni puolesta kokemuksia RR-paaluista kahdessa ja ruuvipaaluista yhdessä viimeisimmässä omakotitaloprojektissa. Ruuvipaalutuksessa ei tosin ollut kyseessä Ortkivi, vaan vastaavan Porvoolainen yritys. Molemmista paikoista otimme kyllä kohteeseen tarjouksen. Paalupituuksissa ja kustannuksissa onnistuttiin säästämään tässä yhdessä kohteessa, jonka vuoksi päädyimme ruuvipaaluihin RR-paalujen sijaan. Suunnittelijamme laski alkujaan molempien paalutustapojen paalumenekin, joiden perusteella pyysimme tarjoukset. Omakotitalon paalutusprojektiin suosittelen ottamaan projektikohtaisen tarjouksen suoraan yritykseltä kuin luottaisin netissä olevaan hinnastoon. (Nimimerkki. Kivasetä - olet muuten ilmeisesti katsonut 60mm putken hinnastoa, etkä 88.9mm = n.90mm).

Toiminnan sujuvuus on mielestäni ollut RR-paaluttajalla ja Ruuvipaaluttajalla samaa luokka, homma toimi molempien osalta pääsääntöisesti yhtä hyvin.

Olen huomannut, että jos joku asia rakentamisen saralla todella kiinnostaa niin kannattaa olla suoraan yhteydessä palvelua tarjoaviin yrityksiin, eikä imeä tietoa keskustelufoorumeista ja yrittää yhdistellä tiedonpalasia ominavuin. Itse sorruin aikoinaan tähän "nettitietouteen" kun yritin päästä jyvälle RR-paalutuksesta. Soitto itse paaluttajalle oli kuitenkin kaikista informatiivisin toimi, joka olisi pitänyt tehdä heti alkuvaiheessa.

Itse laitoin 120 neliön taloon teräsbetonipaalut 14 kpl. 15 metrisiä, hinta lyötynä 4200,-

betonipaalut kirjoitti:

Itse laitoin 120 neliön taloon teräsbetonipaalut 14 kpl. 15 metrisiä, hinta lyötynä 4200,-

"Itse laitoin 120 neliön taloon teräsbetonipaalut 14 kpl. 15 metrisiä, hinta lyötynä 4200,- "

Paaluja oli paljon, mutta hinta asiallinen, suorastaan edullinen. Taisi talosi olla kovin monimuotoinen. Normaalisti suorakaiteen muotoiseen menee 10-12 paalua.

inssi.. kirjoitti:

"Itse laitoin 120 neliön taloon teräsbetonipaalut 14 kpl. 15 metrisiä, hinta lyötynä 4200,- "

Paaluja oli paljon, mutta hinta asiallinen, suorastaan edullinen. Taisi talosi olla kovin monimuotoinen. Normaalisti suorakaiteen muotoiseen menee 10-12 paalua.

53kpl kalliokärjillä, 189m =19600€