ennen ilan TUKIJAISIA???
Miten se metsä
on kasvanut
8427
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kuin ennenkin,metsä on kuulunut ja tulee kuulumaan tukien ulkopuolelle.
Vanhempi ikäluokka hyvin muistaa, kuinka kehnoilla metsillä sotakorvauksemme maksettiin.
Senaikuiset metsät olivat tervanpolton, kaskeamisen ja harsintahakkuun tähteitä eli pelkkiä jätemetsiä.
Myöskin infrastruktuuri oli kehittymätöntä kaikilta osin, koko sana oli osalle kansaa vieras, mutta kansa hölmöydessään korvasi nämä puutteet raskaalla raadannalla.
Nykyiset, kaikenkattavat tuet olivat tuntemattomia, joskus radiosta kuultiin miten hyvin asiat ovat suuressa itäisessä sosialistisessa naapurissa.
Siis ennen tukia meni niin metsällä kuin kansallakin erittäin kehnosti, kauan eläköön Mauri Pekkarinen.
Väittävät että metsänhoidon taso on viime vuosina laskenut kuin lehmän häntä. Hoitamattomien taimikoiden määrä kasvaa ja uudistamisia on pirusti tekemättä. No nuo uudistamisrästit eivät kuulu tukien piiriin kuin poikkeustapauksissa.
Taimikonhoito palkkatyönä maksaa kohteen vaikeudeta riippuen 250-700e/ha, keskiarvo voisi olla vaikkapa 370e/ha. Jos tämä summa sijoitetaan 15 vuotiaan taimikon hoitoon on ensimmäiset tulot odotettavissa josku 20v kuluttua ensiharvennuksesta. Täällä Pohjanmaalla ensiharvennus tuottaa perinteisellä ainespuun korjuulla 40m3/ha, hinta 11e/m3 = 440e/ha. Seuraavat tulot (metsätyypistä riippuen) jossain 10-20vuoden päässä.
Kun se metsä joskus 80 vuotiaana päätehakataan saa pohjalaisisäntä rahaa vaikkapa näin : Tukkia 100m3/ha, 50e/m3 =5000e, kuitua 80m3/ha,18e/m3=1440e, yhteensä 6440e.
Menot: vero 20%=1288 (+vuosia maksettu pinta-alapohjainen metsävero), uudistaminen ( istutus palkkatyönä, taimet ,mätästys) 1000e
Netto 80 vuoden kasvusta 4152e eli vähemmän kuin paperikoneen hoitajan kuukausipalkka (brutto)
Että eiköhän niitä tukia sentään metsässä tarvita
On se kumminkin ollut makiaa oma mehtäpalsta, saada riistapaistit, polttopuut, marjat, sienet, ja hiki pintaan siellä.
Juuri pianisti Mustonen TV:ssä kertoi miten suomalaiselle metsä merkitsee vallan muuta kuin keski-eurooppalaiselle.
Kyllähän se näille muista töistä palkkansa saaville huippuosaajille on hieno harrastus, ja metsän virkistysarvot tulevatkin heidän kauttaan suuresti arvostetuiksi.
Valitettavasti on vähäinen joukko näitä metsästä päätoimeentulonsa saavia sekä heidän "siivellään" eleleviä tehtaalaisia, jotka eivät yksinkertaisesti elä pelkillä luonnonantimilla.
He ovat menneen ajan poliitikkojen harhaanjohtamia ja siksi tuen tai sosiaalihuollon avun tarpeessa.
Laskelmasi on varmaan laskettu, mutta ei kerro oikeaa totuutta. Tämä on vaan yhden hehtaarin laskelma.
Jos onkin metsää 80 ha niin siitä tulee jo erilaiset vuositulot. Työtäkin on enemmän, mutta pystyy myös suunnittelemaan vuosittaiset työt. Päätehakkuita, harvennusta ja uudistusta. Päätehakkuusta tulee tuloja paljon, harvennuksesta vähän ja uudistuksesta ei lainkaan, päinvastoin.
Olenkin pienen metsän omistajana (10 ha) sitä mieltä, että metsänhoitoon ei pitäisi antaa tukia.
Jos ei pysty itse hoitamaan metsäänsä, niin sen voi myydä. Ostajia varmaan löytyy.
Olen myös vapaan metsänhoidon kannalla. Ainoastaan metsän raiskauksiin olisi puututtava.
E ihän se mettä tahtonut kasvaa ennen tukiaisia ja happosateita plus ojituksia oikein mitenkään tahtonut muutamalle lampaalle riittää lehdekset Toista se on tänä päivänä kuuluu valtava kohina kun eurot ja puut kasvaa ja pajukkoa on että pitää karhullekkin kohta hankkia vesuri että pääsee kulkemaan. ajat muuttuvat
Suomalainen metsänhoito ja puunjalostus on tähänkin saakka ollut ylivoimaisesti maailman huippua, sen avulla olemme nousseet maailman rikkaimpien maiden joukkoon.
Nyt kilpailukykymme varsinkin sellupuun tuotannon osalta on heikentymässä, mutta tilalle on kovaa vauhtia tulossa tämä metsän käyttö bioenergian raaka-ainelähteenä.
Niinpä kysynkin onko näiden palstojen lukijoilla tietoa mikä olisi tulevaisuudessa parastuottoisin "öljypuu" , tieto olisi tärkeä kun noita rehevimpiä metsämaapohjia alkaa uudistelemaan tulevien biotehtaiden raaka-ainetuotantoa silmälläpitäen.
Jossain vanhoissa kirjoissahan mainitaan öljypuita ja palavia pensaita, miten menestyisivät suomen oloissa.
Kukahan metsäntutkija lienee tällä hetkellä tutkimuksissa pisimmällä.