Kun uutta aselakia nyt käsitellään eduskunnassa ja kaikilla kansanedustajilla on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä aselakia sivuavista seikoista, voisi kuvitella että kansanedustajat tässä yhteydessä kiinnittäisivät erityistä huomiota luvallisia ampuma-aseita omistavien kansalaisten oikeusturvaan, aseiden omistajien oikeudelliseen asemaan erilaisissa erikoistapauksissa ja yksityisen omaisuuden suojaan. Näin ei näköjään kuitenkaan ole tapahtumassa.
Mitähän kansaa nuo kansanedustajat oikein edustavat, hottentottejako vaiko inuiitteja? Eivät nähtävästi kuitenkaan suomalaisia.
Aselain yhteydessä olisi tärkeää käsitellä luvallisen aseen omistajan eduksi eräitä juridisessa mielessä epäselviä seikkoja ikäänkuin ennakkotapauksina vastaisen varalle.
Esimerkiksi jos aseelle on alunperin saatu lupa metsästykseen niin entäpä jos sitä käytetäänkin rata-ammuntaan? Kirjaimellisesti ottaen voisi väittää että se on aseen lupaehtojen vastaista käyttöä, mutta tämä täytyisi selkeästi ratkaista aseen omistajan eduksi hyväksymällä lakiin periaate että aseen käyttötarkoitus voi hankinnan jälkeen muuttuakin. Älkää naurako, tämä on ihan täyttä asiaa josta joku überinnokas virkamies vielä vääntää kollikissankorkuiset lööpit ellei asiaa korjata ajoissa.
Perintöaseet ovat toinen esimerkki aseenomistajan kipupisteistä. Miksi perintöaseen luvan saanti pitäisi olla vaikeampaa kuin metsästysaseen luvan saanti! Perintöaseen lupaan ei sisälly oikeutta ampua ja hankkia panoksia joten miksi siihen pitäisi olla vaikea saada lupa? Eikö tämä ole aivan järjetön käytäntö! Aselaissa täytyisi olla selkeä määräys että perintöaseen luvan myöntämiselle ei saa asettaa erityisehtoja ("erityinen muistoarvo") etteivät virkamiehet pääse liiaksi sooloilemaan ja rakentelemaan omia järjettömiä sääntöjään. Suvun omaisuus pitäisi pääsääntöisesti pysyä suvussa. Lupaehtojahan teknisesti pystyy aina rikkomaan, joten perintöaseet eivät ole mikään erikoistapaus esim. metsästysaseisiin nähden.
Miksi aseella ampumisen pitäisi olla erityisen aktiivista (tätä yleisesti käytetään ehtona luvan saannille), mitä aseturvallisuutta se luo? Miksi luoti joka lentää ilmassa olisi turvallisempi kuin se luoti joka ei lennä ilmassa! Tämä aseen omistajia rasittava periaate olisi kovin tärkeä murtaa lainsäädännössä. Lakiin olisi saatava kirjattua periaate että aseen omistajalta ei voi vaatia erikoisen aktiviista ampumista. Tällöin virkamies rikkoo lakia tällaista vaatiessaan.
Kaikkia asioita ei nähtävästi voi jättää terveen maalaisjärjen varaan, koska sitä ei kokemuksen mukaan kaikilla viranomaisillakaan mainittavammin ole esiintynyt.
Mitähän kansaa nuo kansanedustajat oikein edustavat, hottentottejako vaiko inuiitteja? Eivät nähtävästi kuitenkaan suomalaisia.
Aselain yhteydessä olisi tärkeää käsitellä luvallisen aseen omistajan eduksi eräitä juridisessa mielessä epäselviä seikkoja ikäänkuin ennakkotapauksina vastaisen varalle.
Esimerkiksi jos aseelle on alunperin saatu lupa metsästykseen niin entäpä jos sitä käytetäänkin rata-ammuntaan? Kirjaimellisesti ottaen voisi väittää että se on aseen lupaehtojen vastaista käyttöä, mutta tämä täytyisi selkeästi ratkaista aseen omistajan eduksi hyväksymällä lakiin periaate että aseen käyttötarkoitus voi hankinnan jälkeen muuttuakin. Älkää naurako, tämä on ihan täyttä asiaa josta joku überinnokas virkamies vielä vääntää kollikissankorkuiset lööpit ellei asiaa korjata ajoissa.
Perintöaseet ovat toinen esimerkki aseenomistajan kipupisteistä. Miksi perintöaseen luvan saanti pitäisi olla vaikeampaa kuin metsästysaseen luvan saanti! Perintöaseen lupaan ei sisälly oikeutta ampua ja hankkia panoksia joten miksi siihen pitäisi olla vaikea saada lupa? Eikö tämä ole aivan järjetön käytäntö! Aselaissa täytyisi olla selkeä määräys että perintöaseen luvan myöntämiselle ei saa asettaa erityisehtoja ("erityinen muistoarvo") etteivät virkamiehet pääse liiaksi sooloilemaan ja rakentelemaan omia järjettömiä sääntöjään. Suvun omaisuus pitäisi pääsääntöisesti pysyä suvussa. Lupaehtojahan teknisesti pystyy aina rikkomaan, joten perintöaseet eivät ole mikään erikoistapaus esim. metsästysaseisiin nähden.
Miksi aseella ampumisen pitäisi olla erityisen aktiivista (tätä yleisesti käytetään ehtona luvan saannille), mitä aseturvallisuutta se luo? Miksi luoti joka lentää ilmassa olisi turvallisempi kuin se luoti joka ei lennä ilmassa! Tämä aseen omistajia rasittava periaate olisi kovin tärkeä murtaa lainsäädännössä. Lakiin olisi saatava kirjattua periaate että aseen omistajalta ei voi vaatia erikoisen aktiviista ampumista. Tällöin virkamies rikkoo lakia tällaista vaatiessaan.
Kaikkia asioita ei nähtävästi voi jättää terveen maalaisjärjen varaan, koska sitä ei kokemuksen mukaan kaikilla viranomaisillakaan mainittavammin ole esiintynyt.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kansalaisnäkökulman puute aselaissa on todella tyrmistyttävää. Laista kokonaan uupuu se näkökanta että myös luvallisen ampuma-aseen omistajan etua pitäisi valvoa, että myös hänellä täytyy olla oikeuksia.
Aseharrastajien järjestöjen pitäisi ottaa tämä asia tosissaan ajettavaksi. Kyllä sellaisetkin kansanedustajat vielä jostakin esiin kaivetaan joita aseharrastajan asia kiinnostaa.
Muutakuin itseään, ja heidän hyyssämispolitiikkansa kannattajia. paSKAT NE välittää oikeuden mukaisuudesta, ja se on varma, että tarkkaan nuuskivat ja utelevat, mikä on uusin muotivirtaus, ja koittavat ratsastaa sen selässä, että pysyisivät ns. edustajina.
Nehän kääntävät kansalle selkänsä HETI, kun se palvelee vain ja yksinomaan heidän omaa etuaan, vaikka se olisi kuinka järjetöntä politiikkaa tämän kansan kannalta.
Siksihän täällä on asiat päin persettä jatkuvasti. ja aina vain uusia sääntöjä, vaikka entisiäkin on liikaa.