Kolme kertaa aviossa olleella isälläni on neljä lasta: ensimmäisestä liitosta A, toisesta B1, B2 ja B3 (allekirjoittanut). Kolmannesta liitosta ei ole yhteisiä lapsia. Omaisuutta on avioparin yhteisen (siis isä vaimo C) asunto-osakkeen lisäksi tontti ja mökki kaupungin vuokramaalla. Avioliiton B loppuessa isälle jäi myös perheen B kesäpaikka (kaksi vierekkäistä tonttia). Viimeksi mainitun kesäpaikan toinen tontin lapsi B3 vuokrannut nimellisellä summalla (300 e/vuosi) 20:ksi vuodeksi ja toista käyttää isä.
Onko isällä oikeus testamentata lapsi B3:n käytössä ollut tontti hänelle? Voiko hän esim. testamentata koko omaisuutensa lapsilleen ja korvamerkitä tuon tontin B3:lle? Vaikuttaako vuokrasopimus yms. rasitteet (kauttakulkuoikeus toiselle tontille yms.) tontin arvostukseen perinnönjaossa?
Tarkoitus ei siis ole hyötyä muiden sisarusten kustannuksella vaan ainoastaan saada omaisuudesta varmistettua kesämökki jatkossakin B3:lle (sekä muu mahdollinen osuus omaisuudesta). B3 on tehnyt omasta omaisuudestaan testamentin B1:n lapsille (isän ainoat lapsenlapset), joten sisarukset eivät ole järjestelyä vastaan. Ongelmia voi aiheuttaa vaimo C (jonka lapselle alussa mainittu mökki kaupungin vuokramaalla on vuokrattu nimellisellä vuokralla).
Onko isällä oikeus testamentata lapsi B3:n käytössä ollut tontti hänelle? Voiko hän esim. testamentata koko omaisuutensa lapsilleen ja korvamerkitä tuon tontin B3:lle? Vaikuttaako vuokrasopimus yms. rasitteet (kauttakulkuoikeus toiselle tontille yms.) tontin arvostukseen perinnönjaossa?
Tarkoitus ei siis ole hyötyä muiden sisarusten kustannuksella vaan ainoastaan saada omaisuudesta varmistettua kesämökki jatkossakin B3:lle (sekä muu mahdollinen osuus omaisuudesta). B3 on tehnyt omasta omaisuudestaan testamentin B1:n lapsille (isän ainoat lapsenlapset), joten sisarukset eivät ole järjestelyä vastaan. Ongelmia voi aiheuttaa vaimo C (jonka lapselle alussa mainittu mökki kaupungin vuokramaalla on vuokrattu nimellisellä vuokralla).
Vastaukset 5
Vanhimmat
Jos isän ja vaimon C välillä ei ole testamenttia tai avioehtoa, lasketaan ensin pesän kokonaisarvo (omaisuus, varat, velat), josta puolet kuuluu osituksen mukaan puoliso C:lle. Toinen puoli menee tasan kaikkien isän lasten kesken, he ovat keskenään samanarvoisia. Leski saa elinikäisen asumisoikeuden yhteiseen asuntoon, jos hän itse ei omista asumiskäyttöön sopivaa asuntoa. Myös koti-irtaimisto jää lesken hallintaan.
Käsittääkseni testamentti on pätevä, mutta jos pesään jää tämän jälkeen niin vähän jaettavaa, ettei edes lakiosuutta (puolet laskennallisesta perintöosuudesta) pystytä maksamaan, voivat muut perilliset vaatia testamentin kumoamista ja tontin myymistä, jotta he saisivat edes lakiosuutensa.
Korjaan vähän edellisen viimeistä lausetta - toinen vaihtoehto tontin myynnille on se että sinä maksat heidät "ulos" siitä eli sen lakiosuuden verran. Myyminen ei olle ainoa vaihtoehto.
Jos isä ja vaimo C omistavat myös sijoitusasunnon, joka on pienempi, kuin heidän asuntonsa, katsotaanko tämä "asumiskäytöksi sopivaksi asunnoksi". Entä irtaimisto, joka on avioliitosta B (taulut yms)?
Entä miten vapaa-ajan tontin arvotus: laskeeko vuokrasopimukseni tontin laskennallista arvoa? Tavoitteena olisi nimenomaan varmistaa omaisuudesta mahdollisimman suuri osa avioliiton B lapsille (koska vaimo B on ollut omaisuutta kasvattamassa). Vaimo C ei todellakaan tule jäämään tyhjin käsin isäni tyhmistä omaisuusjärjestelyistä johtuen. Esim. isäni myi äidiltään perimänsä huvilan siten, että osa kauppasummasta maksettiin pimeästi (joten isovanhempieni perintö on virallisesti lähes puolet pienempi kuin se todellisuudessa oli...).
Lesken hallintaoikeus on laissa lähtökohtaisesti samantasoiseen asuntoon, mutta tulkintaa voi hakea oikeudelta. Hesassa taisi olla jokunen vuosi sitten yritys saada leski lukaalista pienempään, mutta ei onnistunut. Kun ilmeisesti aiemmat isäsi aviot ovat päättyneet eroihin tai ainakaan et mainitse jakamattomia pesiä, niin on samantekevää minkä puolison aikaista on koti-irtaimisto tauluineen.
Rasitteeksi kiinnitetty tai muuten jatkuva pitävä vuokraoikeus alentaa tontin arvoa perintöveron osalta, ilmeisesti sen verran kuin määräaikainen hallinta konsanaan. Se on toinen juttu miten ositus sovitaan, enkä näe aiemman vastauksen ositukseen mitään kikkailun mahdollisuuksia vaimon c vahingoksi.
En ymmärtänyt miten isovanhempien perinnön (myyty?) arvo tähän perintö asian ennakointiisi liittyy, vaikka isäsi on huijannut pimeänä saamansa kauppahinnan luovutusvoittoveron. Perinnönjaossa käytetään jakohetken käypiä arvoja.
Eipä kai mitenkään =) Asioita miettiessä juolahti mieleen ja alkoi harmittamaan sekin (perintö myytiin heti jaon jälkeen, joten käypä arvo lienee tuo "virallinen" myyntihinta). Yritän saada isän hakemaan virallisia neuvoja ja ohjeita, koska tunnen kieltämättä oloni vähän kiusalliseksi näitä miettiessä. Valitettavasti isä on niin pihi, että taitaa olla aika vaikeata (ajaa vapaalla alamäet yms. =D)...
Kiitos vastauksista!