Riittipä tänään jännitystä iltapäivän puolelle ja sitten suuri ilo kuulla lääkäriltäni,että syöpäni kohdalla on kaikki hyvin. Tekee mieleni antaa kaikki kunnia Hänelle,jolle se kuuluu eli :"Kiitos Jeesus!" Mikään kun täällä maailmassa ei ole itsestäänselvää. -Vasta vuoden kuluttua seuraava kontrolli ja nyt iloitsen olemassolostani! Mietin vain tässä,että kuulunko minä "syöpäpotilaisiin"? Voimia kuitenkin jokaiselle,jolla on asiat toisin,joille elämä kääntää sen nurjemman puolensa.Riittäköön toivo ja usko kaiken keskellä!
Ihanaa!
Virke
15318
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
täydeltä onnea sinulle:))
Kyllä kuulut palstalle,ilman muuta,positiivisten asioitten kertojia tänne kaivataan,vaikka emme varsinaisesti potilaiksi enää hoitojen jälkeen itseämme tunne,mutta sairastettu syöpä meitä ainakin yhdistää
Nauti vuodesta,elä ja iloitse,ja toivon mukaan vuoden kuluttua yhtä hyviä uutisia:-))))
onnee siulle :))))))
Onneksi olkoon, olipa hieno uutinen.
Ei tarvi miettiä, syöpäpotilaisiin kuulumista.
Kyllä tänne voi kirjoitella ilman lääkärin lausuntoa.
Oikein hyvää jatkoa sinulle ja KAIKILLE muillekin.
on ollut oikea toivoa antava viikko meille kaikille uusille potilaille,monta,monta joilla kontrolli mennyt hyvin.
Myös Vilmuska kertoi alempana "he-he" ketjussa,että hänelläkin 3.vuotis kontrollissa kaikki hyvin.
Toivotan myös näille kaikille,lysulle,r.syöpäpotilas-08:lle ja kaikille kontrollia odottaville yhtä hyviä uutisia.
Luojaa tästä kiitän ja tätä nykyistä syöpähoitoa,se on tehokasta.
Onnittelut kaikille teille ja kiitos että kerroitte hyvät uutisenne meille.
kivaa kuulla hyviä uutisia,kuten kohdallasi on käynyt ja osaat antaa kunnian Hänelle kelle se todella kuluu ja varmaan olet kiitollinen hoitohenkilökunnalle,joka toteuttaa sen käytännöntasolla tosin en tiedä miten ja paljon olet leikattu ja sytöjä ynm saanut.Uutisesi antaa aina toivoa muillekkin syöpäläisille varmaan.
Minulla oli leikkaus ja sädehoito ja sekin suurta armoa,ettei tarvinnut sitä raskainta hoitomuotoa käydä läpi. Tosin kipurajani ylittyi yhdessä tutkimuksessa,joka osoittautui yllättävän hankalaksi.Siihen pyysin kivunlievitystä kuitenkaan sitä saamatta. -Verisuoneni menivät sen jälkeen niin kipuherkiksi,että pelkäsin jopa jokaista magneettikuvausta ja verikoetta.-Leikkauksesta toipuminenkin otti voimille ja totesin,että tässä oli kai minun kestorajani ja tuo Ylhäältä huomioitiin. Tulipa vuolaasti itkettyäkin ja uskon sen olleen tarpeellista ja parantavaa.
Seuratessani joidenkin ystävien raskaita hoitoja tulin siihen tulokseen,että Jumala kohtelee meitä yksilöllisesti. Hän tietää jaksamisemme. Luulen,että omalla kohdallani on tuo "mitta" tullut täyteen jo aikaisemmin elämän ankarissa vaiheissa. Tämä "syöpäannos" siis tässä muodossa oli oikeudenmukainen.
No,nämä ovat vain omia ajatuksiani. Nöyränä ja "vavisten" totean,että joillakin ystävilläni on ollut kohtuuttoman rankkoja nuo syöpähoidot.En olisi toivonut heille niin vaikeita asioita.
Tänään minulla on oikeus olla kiitollinen. Elämä voittaa!
Kiitos jokaiselle sydäntä lämmittävästä palautteesta!
Oletko sitä mieltä, että heikot pääsee helpommalla, että Jumala kohtelee meitä yksilöllisesti, tietää jaksamisemme ja jakaa taakkoja sen mukaan? Niin, minä olen vahva ihminen, sisukas nainen, sairaus oli vakava ja hoidot kovat.
tässä elämässä ole lopultakin niin,että niin kärsimyksellä kuin riemullakin on määränsä jokaisen kohdalla.
Vaikka itse koettelemuksessaan ajattelee,että tuo toinenhan pääseekin helpommalla kuin minä
Mutta ei se niin oikeasti ole,ehkä
kaikkien ihmisten sekä ilon että surun määrä on vakio?
En elä uskossa,joten en ota kantaa uskonnollisessa mielessä vaan nämä on minun ajatuksiani,en halua kenellekään raskaampaa mitä itse jaksan .Mieluummin toivon ettei toisten tarvitse kaikkea tätä kokea.
Ja jos vertaan syöpähoitoja esim.keskitysleireihin ,sodan jaloissa nälkään kuolevien lapsiin,kidutuksiin ja kaikkeen maailaman ihmisten hirveisiin kärsimyksiin ,joitten rinnalla joku syöpähoito on pieni asia( miksi Jumala sallii heidän kärsimykset,mutta ei meidän) niin me pääsemme helpolla,ettei ehkä kaikkien kärsimys olekaan se vakio...?
t.Terttu -Liisa.
tällaista me tarvitsemme ,me jotka narisemme että "hirveetä miten joudutaan kärsimään ",mutta ne maanjäristyksen uhrit,pienet lapset,,Me emme ehkä halua ajatella sellaista,ajattelemme vain tätä omaa pientä minäämme,ikiomaa elämäämme ja omaa syöpäämme.
Hyvä että annoit aiheen ajatella ja verrata,häpeän omaa surkutteluani.
Meillä on hoidot ja todennäköisesti paranemme ne jaksettuamme ja jos emme,miten olisimme sitten ansainneet pidemmän elämän kuin nämä kaikki viattomatjoilla kaikilla ei ole ollut elämää ensinkään ?
Kirjoituksesi avasi silmäni,kiitos siitä:)))
aiheesta uusi aloitus ei tähän iloiseen aloitukseen tällaisia enempää....
hyvä uutinen,sellainen tieto antaa voimaa ja iloa sinulle jaksaa pitkälle ja vie sitä iloa ja voimaa heille joilla sitä ei enää ole:)
mieltä,jos itsellesi on annettu ilo,jaa se kaikkien sitä tarvitsevien kesken,niin ketjun aloittaja on tehnyt.
jotta sait hyviä uutisia.Saat ainakin hetken hengähdys tauon.Ehkäpö sitä on aina syöpäpotilas,jos kerran on ollut,voihan se uusia,mutta tietty sellaista ei kannata surra,kun ja jos niin käy.Nauti keväästä,ja keveästä mielestä,kaikkea hyvää sinulle,ja tuonne yläkertaan kiitokset.
Hyvä ihme sentään .Aloittaja kertoo iloisen uutisen että hän on saanut kontrollissa positiivisen uutisen,hän on terve ja aikoo nauttia elämästään vuoden ajan täysillä ennen seuraavaa kontrollia.
Tähän nimimerkki ira¤ sanoo että: SAAT AINAKIN HETKEN HENGÄHDYS TAUON!!!!
Tästähän saa kuvan että vain hetken hengähdys tauko ja sitten taas uudelleen syöpää...
Ja onko vuosi vain hetki?
Ajatelkaa kaksi kertaa ennen kuin kirjoitatte,ainakaan tuollaista.
Tällaisesta me uudet saamma todella pelottavan kuvan sairaudesta syöpä:(
Ymmärsin kyllä,mitä Ira tarkoitti eikä hän varmastikaan tahtonut tuoda esille mitään negatiivista ja pelottavaa.
Onhan tosiasia,että mikään ei voi olla elämässämme sataprosenttisen varmaa ja pysyvää.Elämä voi tuoda eteen muitakin "yllätyksiä" kuin uusiutuvan syövän. Mutta tuo tosiasia ei saa olla esteenä sille,että voimme iloita elämästä silloin,kun kaikki on hyvin.Miksi surra asioita,jotka kenties joskus tulevaisuudessa tapahtuvat? Muistaakseni Suomessa suurin kuolinsyy ovat sydänsairaudet,vai olenko oikeassa? Verenpainetta sanotaan "hiljaiseksi tappajaksi".(Itsellänikin on kahdet verenpainelääkkeet).
Liikenneonnettomuudet,tapaturmat voivat yllättää ennemmin kuin syöpä...
Ja kaikille pelkääville rohkaisuksi hyviä uutisia: Monet syövän sairastaneet ovat saaneet elää vapaana tuosta taudista koko loppuelämänsä.Itsekin tunnen monia tällaisia henkilöitä,joiden syöpädiagnoosi oli jopa vakavaa laatua,mutta hyvien hoitojen ansiosta he elävät tänään normaalia elämää.
Iloitsen todella omasta tilanteestani,jonka lääkärini eilen määritteli erittäin hyväksi.