Hoidollinen huostaanotto

oikeuksia, jos kyse on julkisen puolen lastenpsykiatrista. Sieltä hoidollisia huostaanottoja yleensä tehdään, vaikka sossu ei huostaperusteita perheestä löytäisikään. Sen takia käytetään nimitystä hoidollinen huostaanotto, koska huostaperusteena on laitoksen vaatimus - he eivät siis vastaanota muuta kuin huostaanotettuja lapsia - ei lain mukaiset perusteet huostaanotolle.

Voithan tietysti yrittää varata lapselle aikaa yksityiseltä puolelta sellaisesta paikasta, jonka itse hyväksyt. Yritä toimia mahdollisimman nopeasti ja kun aika on varattu ja tutkimus/hoito alkaa, vie sossulle tai kallonkutisjalle näytille paperia, niin näkevät, että lapsella on olemassa oleva hoitosuhde.

Tuo on melkein ainut vaihtoehto, ei yleensä suopeasti suhtauduta, jos alkaa vain vastustaa huostaanottoa, vaikka se kuinka "hoidollinen" onkin. Siis se on laiton, mutta näissä asioissa ei ole oikeutta olemassa tässä maassa. Oletko ottanut yhteyttä asianajajaan?

lapsen hoito pitäisi suunnitella yhteistyössä vanhempien kanssa. Käytännössä se käy niin tuossa tilanteessa, että sinulle kehutaan suunniteltu paikka maasta taivaaseen, miten kivasti siellä on kaikki järjestetty ja miten hyviä hoitotuloksia heillä on. Ainoa varjopuoli on, että sinne ei oteta muuta kuin huostaanotettuja, joten se toimi pitää tehdä, mutta "se on vain muotoseikka, josta ei tarvitse välittää". Yleisesti voin sanoa, että älä usko sanaakaan tuosta potaskasta. Olen kuullut vain yhdestä ainoasta paikasta, johon hoidollisia huostaanottoja tehdään, että lapsi viihtyi siellä ja siksi vanhemmat hyväksyivät sen, vaikka tilanne perheen kannalta laiton olikin.

Esim. minä en päässyt enää tuossa vaiheessa suunnittelemaan itse mitään. Sossut sanoivat, että koska kotona ei ole huostaperusteita, tehdään hoidollinen huostaanotto. "Jos sinä et suostu allekirjoittamaan tätä, asia viedään jaostoon, voit tulla sinne asianajaja vierelläsi, mutta sitten tehdäänkin pakkohuostaanotto." Että tällai. Tajusin saman tien, että asia käännettäisiin sossujen silmissä niin, että vastustan lapselle suunniteltua hoitoa ja silloin oltaisiin oltu tilanteessa, jossa huostaanotto on terveydenhoitolain mukaan laillinen. Siispä allekirjoitin, mutta vaadin huostaanottoasiakirjaan liitteen, jonka sain laatia omakätisesti. Kirjoitin siihen vaatimukset, että huostaanotto on purettava, jos lapsen vointi huononee hoidosta huolimatta tai hän on hyvin ahdistunut laitoksessa ja tilanne näyttää vain jatkuvan huonona, eikä siihen voida mitenkään vaikuttaa, että lapsen tilanne helpottuisi. Sossut suostuivat tähän ja pitivät myös lupauksensa.

Huostaanotto oli suunniteltu kaksi vuotta kestäväksi intensiivihoidoksi, mutta sossu teki purun muutamassa kuukaudessa, niin kamala paikka oli. Lapsi kotiutui, tosin paljon huonokuntoisempana kuin sinne mennessään, ja on ollut kotona sieltä asti. Tapauksesta on nyt aikaa neljä vuotta, mutta se oli lapselle aivan hirvittävä kokemus!

Kotiutumisen jälkeen olin vapaa viemään lapsen minne halusin, siis yksityiselle puolelle. Sieltä järjestyi oikea dg ja oikeaa lapselle sopivaa kuntoutusta. Lääkärit olivat järkyttyneitä huostaanotosta ja kertoivat, että emme todella olleet ensimmäinen perhe, joka sellaisten kauhukokemusten jälkeen siitä laitoksesta heille päätyi. Kuntoutukseen kuuluu lapsella myös terapiaa ja heti alusta alken lääkärit sanoivat, että siihen on suunniteltava myös huostaanottotraumojen läpikäyntiä.

Voit tietysti yrittää puhua myös hoidollista huostaanottoa suunnittelevalle taholle järkeä päähän!
Toivottavasti onnistut paremmin kuin minä ja monet kymmenet muut perheet, jotka ovat olleet vastaavassa tilanteessa.