Hei!
Olen peruskoulun opiskelija ja haluaisin vähän selventää erästä asiaa.
Eli siis, mitä eroa on värähdysliikkeellä ja aaltoliikkeellä? Vai perustuuko aaltoliike värähdysliikkeeseen?
Värähdysliike on jaksollista liikettä, joka tarkoittaa sitä, että se toistuu samanlaisesti useita kertoja, mutta entä aaltoliike?
Toivottavasti nyt joku tajusi sentään, mitä olen ajamassa takaa. Toivoisin myös ns. ''helposti selitettynä'' .
Kiitoksia paljon vastaajille!
Olen peruskoulun opiskelija ja haluaisin vähän selventää erästä asiaa.
Eli siis, mitä eroa on värähdysliikkeellä ja aaltoliikkeellä? Vai perustuuko aaltoliike värähdysliikkeeseen?
Värähdysliike on jaksollista liikettä, joka tarkoittaa sitä, että se toistuu samanlaisesti useita kertoja, mutta entä aaltoliike?
Toivottavasti nyt joku tajusi sentään, mitä olen ajamassa takaa. Toivoisin myös ns. ''helposti selitettynä'' .
Kiitoksia paljon vastaajille!
Vastaukset 12
Vanhimmat
Sori tää myöhäinen, mutta haluaisin esittää samaan aiheeseen liittyvän kysymyksen.
En tajua mitään niistä aaltopituuksien taulukoista, siis niistä kaaritaulukoista , tai siis helposti sanottuna niitä missä on amplitudit ja aallonpituudet. Siis mikä se aaltoliikettä välittävä hiukkanen on? Onko niitä monia vai yksi? Ja miksi ne taulukot ''aaltoilevat'', sillä eikö esimerkiksi ääni muka madallu eikä ''aaltoile''.
Toivottavasti tämänkin selitin nyt jollainlailla ymmärrettävästi!
Kiitos vielä paljon kaikille!
aaltoliikettä välittävät fotonit. SM-aaltoliikettä on radioaallot, valo, röntgen, gammasäteily jne.
Ääniaalto taas on ilman paineen vaihtelua.
"Eli siis, mitä eroa on värähdysliikkeellä ja aaltoliikkeellä?"
veden pinnalla on aatoja, jotka ovat aaltoliikettä.
Veden pinnalla oleva ongen koho pomppii aaltojen mukana ylös alas, ja tämä on värähdysliikettä.
"aaltoliikettä välittävät fotonit. SM-aaltoliikettä on radioaallot, valo, röntgen, gammasäteily jne.
Ääniaalto taas on ilman paineen vaihtelua. "
korjaus: sähkömagneettisen vuorovaikutuksen välittäjähiukkanen on fotoni.
Värähdysliike ja aaltoliike ovat suunnilleen sama asia. Aaltoliikkeelle yleensä tarkoitetaan veden pinnan heilahtelua ja aaltojen näennäistä etenemistä meren pinnalla. Vesihän itseasiassa pysyy paikoillaan, vain ilmiö etenee. Kellon heiluri ja värähtelevä jousi ovat pari esimerkkiä värähdysliikkeestä.
Värähtelyissä mitattavia suureita ovat amplitudi, taajuus ja aallonpituus. Amplitudi on yksinkertaisesti värähtelyn voimakkuus, sen laajuus. Taajuus on värähtelyjen määrä tietyssä ajassa, sekunnissa. Jos värähtely etenee, sillä on aallonpituus, yhden värähtlyn jakson aikana edetty matka.
Fysiikassa on kaksi tärkeää aaltoliikettä, jotka etenenvät, ääni- (mekaaniset) ja valoaallot (sähkömagneettiset). Mitä kovempi ääni, sitä suurempi amplitudi. Mitä suurempi taajuus, sitä kimeämpi ääni. Ilmassa ääni etenee siinä 300 m/sekunti. Yhden kHz (tuhat värähdystä sekunnissa) äänen aallon pituus on siis siinä 300/1000 m = 30 cm.
Kiitoksia kaikille, nyt olen jo hieman kärryillä! Jes!!
ole synonyymejä !
Värähdysliikkeessä sama kappale värähtelee, kun taas aaltoliikkeessä värähtely siirtyy eteenpäin "kappaleesta" toiseen. Siis esim meren pinnalla etenevässä aallossa jokin kohta merenpinnalla ei ensin värähtele lainkaan, ja sitten rupeaa värähtelemään aallon saapuessa sinne, ja sitten taas lopettaa värähtelemisen, ja jossain kauempana taas toinen kohta värähtelee.
Olennaista siis on, että aaltoliikkeessä värähtelyn paikka vaihtuu, mutta materia ei siirry aaltoliikkeen mukana.
Jos ripustat vaikka pitkän köyden puiden väliin roikkumaan, niin siinäkin on helppoa aikaansaada tilanne jossa aina jokin kohta köydestä vuorollaan värähtelee, ja muut kohdat eivät, mutta värähtelevä kohta siirtyy köyden päästä toiseen. Tällöin on kyse aaltoliikkeestä.
Jos taas koko köysi heiluu samaan aikaan poikittais suunnassa, eikä heiluminen siirry paikasta toiseen, ei kyse ole lainkaan aaltoliikkeestä, mutta kylläkin värähtelystä !
Aalto liikkettä on sitten sekä poikittaista, että pitkittäistä. Jälkimmäisiä on aina ääniaallot, ja sellaisen saa aikaan myös pitkässä kierrejousessa helposti. Poikittaista taas esiintyy vaikka ohuessa sauvassa, mutta myös sähkömagneettinen säteily on sellaista, ja sen etenemiseen ei tarvita ainetta lainkaan, siksi siis sana "kappale" on tuolla aiemmin lainausmerkeissä !!!
Aalto liike siis aina etenee, eikä koskaan pysy paikallaan, toisin kuin värähtely mikä puolestaan ei etene paikasta toiseen, vaikka värähtelevä kappale liikkuu edestakaisin.
Tuplarulla kebab kotiin kuljetettuna?
voiko joku selittää tarkemmin, koska en oiksein ymmärä miten ne liittyvät toisiaan
Värähtelyssä energia muuttuu muodosta toiseen ja taas takaisin, esimpotentiaali- ja liike-energian välillä.
Aaltoliikkeessa energia etenee paikasta toiseen alltoliikkene välittämänä.
Mutta jottei asia olisi ihan noin yksinkertainen, on myös käsite seisova aaltoliike. Siinä energia ei etene, eikä sillä oikeastaan taida olla mitään eroa värähtelyyn verrattuna.
Taitaapi olla niin että ilmiö on sama, mutta tarkastelutapa on eri seisovan aaltoliikkeen ja värähtelyn välillä.
Mikä vaan kappale voi värähdellä ulkoisten voimien vaikutuksesta. Ei tarvitse olla säännöllistä tai jatkuvaa eikä aaltoilevaa. Kyllähän "sekin" joskus joillakin hiukan värähtää.
Ei ihan kaikkea voi määritellä omassa päässään keksityilla säännöillä.
Kommenttisi ei mitenkään liittynyt kommentoimaasi tekstiin, jossa ei ollut omasta päästä keksittyjä sääntöjä.
Ensimmäisessä kappaleessa mainitsemasi ei edes ollut mitenkään ristiriidassa kommentoimasi kanssa, joten toinen kappaleesi oli asiatonta.
Ajatellaan, että metallipallo on kiinnitetty vaakasuorassa kahdella jousella seinään. Kun palloa häiritään, niin se värähtelee tasapainoasemansa ympärillä jousivakion ja pallon massan määräämällä taajuudella.
Jos jono palloja on kytketty vastaavasti, niin ensimmäiseen palloon aiheutettu häiriö etenee muihin palloihin ikään kuin aaltona. Kestää aikansa ennen kuin viimeinen pallo liikahtaa.
Molemmissa perusmekanismi on sama ( pallon kiihtyvyysvoima ja jousivoimat).