Tässä teille kaikille äideille, jotka ajattelevat vain itseään, rahaa, ja käyttävät lasta aseena exää vastaan. Meillä ex on hankaloittanut lasten ja heidän isänsä tapaamisia, yhteyden pitoa ja kaikkea mahdollista eron jälkeen. Äiti saanut mielivaltaisesti päättää sopiiko hänelle juuri silloin että lapsi tapaa isäänsä, ei ole kertonut puhelinnumeroita lapsille, jottei isä voi soittaa, koska hän luki jostakin toisen "hyvän äidin" kirjoittaman jutun että lapsen ja etän ei tarvitse olla yhteydessä kuin kerran kahdessa viikossa. Äiti kiikuttanut lasta paikasta toiseen. nyt lapsi kuudenella luokalla ja viides koulu menossa.
Äiti on aktiivisesti haukkunut isää ja hänen uutta puolisoa kaikin tavoin.
Äiti on alistanut lapsensa kutsumaan omaa uutta puolisoa isäksi.
Äiti on kieltänyt lastansa puhumasta omasta isästään äidin tykönä.
Nyt lpasi 12- vee ilmoitti ettei jaksa hullua äitiään ja hänen ihmeelisiä juttujaan ja hänen isäpuoltaan vaan muuttaa isänsä tykö!
Muistakaa te hyvät äidit. Lapsi kasvaa, hän lopulta ymmärtää mistä on kyse ja lapsi ei ikinä unohda.
Äiti on aktiivisesti haukkunut isää ja hänen uutta puolisoa kaikin tavoin.
Äiti on alistanut lapsensa kutsumaan omaa uutta puolisoa isäksi.
Äiti on kieltänyt lastansa puhumasta omasta isästään äidin tykönä.
Nyt lpasi 12- vee ilmoitti ettei jaksa hullua äitiään ja hänen ihmeelisiä juttujaan ja hänen isäpuoltaan vaan muuttaa isänsä tykö!
Muistakaa te hyvät äidit. Lapsi kasvaa, hän lopulta ymmärtää mistä on kyse ja lapsi ei ikinä unohda.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Tässäpä hyvä esimerkki että ei ne isät aina niitä pahimpia erotilanteissa ole:kyllä ne äiditkin osaavat..
Jotenkin tuntuu että äideillä on kovin harhaluulo siitä että koska he ovat lapset synnyttäneet niin varsinkin erotilanteissa heillä olisi jotenkin "suurempi oikeus lapsiin ja suurempi oikeus päättä heitä koskevista asioista" Näinhän ei kuitenkan ole!
Kaikki isät vaan pistäkää kampoihin näille tällaisille äideillä jotka kuvittelevat itsestään liikoja ja luulevat että heillä oin oikeus tehdä mitä vain!
Äidit sitä ja isät tätä... hohhoijaa...
Tämänkaltainen aloitus johtaa joka kerta iänikuiseen isit vastaan äidit-lässytykseen jota ei ihan tosissaan jaksa enää erkkikään. Viitsiikö enää edes sanoa että ihmiset ovat yksilöitä ja kusipäitä on molemmissa sukupuolissa? Ei viitsi, arvatenkin innokkaimmat jo paukuttavat näppis sauhuten että yhärit ne valittaa ja haluu rahaa ja iskät juoksee naikkosten perään unohtaen lapsensa. Ja niin se piiri pieni taas pyörii.
Olisi mielenkiintoista kuulla, miten sinä tästä lähtien tuet lapsen ja etä-vanhemman tapaamisia ja miten et anna henkilökohtaisten kaunojesi vaikuttaa lapsen ja etävanhemman väleihin, koska jos toimit kuten exäsi, et ole häntä parempi vanhempi.
Muista hyvä isä, lapsi on myös äitinsä lapsi ja 12v on siinä iässä kun minäkuva kehittyy valtavalla voimalla ja jos sinä kostat exällesi lapsen kautta kärsimäsi vääryyden, eli nautit jauhamalla menneitä, et ole exääsi parempi.
Vaikka 12v. lapsi sanoo äitiään hulluksi, se ei tarkoita että äiti olisi hullu, joten muista sinäkin miettiä, mitä suustasi lapsen kuullen päästät, muuten et ole exääsi parempi.
Paha ei saa palkkaansa, paha palkitaan ja ahne saa kaiken, ihan vaan niin kuin elämänopiksi, muu on itsepetosta.
Ja haluaa takaisin äitinsä luokse, kun näkee teitin menon. Mites naama sitten laitetaan?
Katkera mantti.
uusia suhteita. Äidit ajattelevat lasten etua, koska lapset ovat hänen. Mies viis veisaa enää lapsistaan kun uusi suhde niin sanoo ettei kannata. ja kun on lapseton, niin elämä on helppoa.
Mutta provohan tuo oli selvästi, et itsekkään usko mitä kirjoitat. Satuja on kiva kirjoitella.
Lapsen huoltaja ajattelee ensisijaisesti lasta, ei itseään ja rahaa. Sitähän se huoltajuus on, lapsen ehdoilla elämistä. Rahaa toki tarvitaan lapsen menoihin. Ei lapsen kasvatus aikuiseksi ilmaista ole. Ja jos äiti kiikuttaa lasta paikasta toiseen, niin sehän on hänen velvollisuutensa. Koska lapset ovat yhteisiä, pitäisi velvollisuuksienkin olla yhteisiä.
rahaa. Meillä menee niin, että erosin lapsen isän kanssa, ja EURON EUROA en ole siltä mulkulta saanut. Nyt sitten itkee kun haluan yksinhuoltajuuden. Voi helvetti sentään. Kyllä minä saakeli lapseni elätän ilman juoppopaskan ja yhteiskunnan elätin rahojakin! Ja KYLLÄ minä ajattelen rahaa, meinaatko sinä sitten pyhällä hengellä elämästä selvitä, älä nyt lässytä paskaa. Taitaa teiltä molemmilta puuttua pari ruuvia päästä, molemmat sietäisi hoitoon.
Lapsi ei jaksanut kuunnella enää solvausta isästään ja isän uudesta vaimosta, ja koki olonsa ahdistuneeksi äitinsä luona joten yhteistuumin äidin kanssa päätimme että lapsi muutta meille! Tuon ikäinen on kyllä sellainen tuuliviiri että se on hyvinkin mahdollista, että vaikka voisimmekin tarjota jotakin erilaista, niin ensivuonna lapsi asuu jo äidillään.
Tärkeintä olis se että te ette missään tilanteessa puhu lapsen äidistä pahaa, sillä hän on lapsen ÄITI! Äitiä ei haukuta meillä koskaan, sitä ei tee myöskään lapsi enään, tuollaiset kitkettiin heti pois. Äiti on hänet huoltanut ja kasvattanut tähän asti parhaansa mukaan ja kiitos siitä hänelle, ei hän kaipaa osakseen solvausta tai muutakaan pahaa! Tässä tapauksessa äiti todellakin on yrittänyt kaikkensa ja väsymyksestä ja vastoinkäymisisten takia on sitten tullut sammakoita suusta (eli meidän perhe ei oikein hänen suosiossaan ole ollut). Ihmisähän tässä vaan ollaan! Ihan turha alkaa lapsia käyttää mitenkään aseena tai jonkinlaisena välikätenä!
Jos teidän perheessä on paremmat edellytykset saada hyvät eväät elämään niin toki se on hienoa että lapsi asuu teillä, mutta se ei ole kovin tervettä yrittää tehdä rakoa lapsen ja äitinsä välille. Se kostautuu jossakin vaiheessa pahasti! Lapsen kehitys ja tulevat ihmisuhteet voivat vahingoittua.
Ei se meilläkään helppoa ole ollut lapsen äidin kanssa sopia kaikista asioista, mutta lapsen takia tulee tehtyä ihmeellisiä asioita!
että äitiä ei tule haukkua. Mielestäni vanhempi, joka haukkuu toista vanhempaa omalle 12-vuotiaalle lapselleen on itse melko epäkypsä. Lapsia ei tulisi missään nimessä ajaa sellaiseen tilanteeseen, jossa toinen vanhempi mustamaalaa toisen mainetta lapsen silmissä, hän on kuitenkin vain _lapsi_.
Mutta äiti tekee siinä mielessä kyllä todella väärin, että käyttää lasta kylmäverisesti isälle kostaakseen luult. jotain kaunoja? Mutta naurettava väite on isältäkin tuo, että äiti vain juoksee rahan perässä. Kukaan ei pärjää nykypäivänä ilman rahaa, ja tottakai toinen vanhempikin on velvollinen oman kortensa kekoon tuomaan rahallisestikin.
Itse olen eronnut, yh-äiti. Lapsen isän kanssa yritän parhaani mukaan tulla toimeen, vaikkei se todellakaan ole helppoa menneisyyden haamujen takia. Mutta lapsen etu kuitenkin ensisijaisen tärkeä, ja tuollaiset typerät sodat vain pahentavat tilannetta. Tosin en sitten tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan, koska minun kohdalla vauva kyseessä. Yritän tietysti parhaani mukaan pitää asiat hyvinä.
muuta kuin rahaa!!!!
Kun ei maksa lapsilleen, säästää rahaa!
Ihan vain harhakuvitelmien selvyydeksi, Lapseni ei ole pahaa sanaa kuullut äidistään meidän katon alla, se on varma. Emme ole vaimoni kanssa ikinä ääneen sanottu lapsen kuullen mitä hänen äidistään ajattelemme. Lapsi on monta kertaa kysynyt meiltä vuosien aikana että miksi emme hauku hänen äitiään?
Säännöt vaimoni kanssa laseni muuton suhteen on jo sovittu. Lapseni saa kännykän, jossa saa olla äidin numero, tottakai. Ja lapsi ei ole tilitysvelvollinen meille puheluistaan äidilleen.
Ja turha sanoa että tämä olisi provo tai että itse olisin katkera. Olen exälleni vain katkera siitä että hän on kohdellut lapsiani miten sattuu vuosien aikana ja lapseni ovat saaneet kärsiä sen naisen omituisista tavoista.
Muutama asia:
-lapsi eivät saa pessä aamuisin hampaita, koska se häiritsee äidin ja velipuolen unta.
-lapsi saa herätä 10 min ennen kouluun lähtöä, jottei olisi melua liian kauaa, aamupala ei tule kyseeseen (tulee melua).
- Koulun jälkeen ei saa välipalaa, on vain pärjättävä iltaan, koulussa olisi pitänyt syödä niin paljon että pärjää iltaan.
-olohuoneessa ei saa oleskella, mieluiten koko ajan omassa huoneessa yläkerrassa.
-kavereita ei saa tulla kylään, he käyvät vaan kyttäämässä taloa.
-Jos rikkoo esim. takin tai kengät niin sitten on vaan pärjättävä rikkinäisellä.
- Luistimia lapseni ei saanut vaikka entiset liian pienet. Kuulemma 16 vuotiaana saa seuraavat kun jalan kasvu loppunut. (minä sitten ostin luistimet)
Ja tämä ei ole provoa!! Nämä asiat ovat lapseni itse pikkuhiljaa kertomia asioita. Joten voin kyllä puhtaalla omatunnolla sanoa että uskon lapsellani olevan paremmat olosuhteen minun luonani. Meillä ei lapsia pistetä paremmuusjärjestykseen.
kehkeytyi tuo kammottava ihminen?
asiaa niin, että lapsi on pian teini-ikäinen? Minä en ehkä ihan sokeana uskoisi kaikkea, koska melko epäuskottavalta kuulostaa, ettei kukaan olisi huomannut ulospäin lapsen pahaa oloa (koulussa, koulutoverit tms).
Ja sanonpa vain, kun kerroit että lapsi kyselee miksi ette hauku hönen äitiään? Eli hän siis toisin sanoen tietää, että haukutte äitiä, mutta ette hänen kuullensa. Muuttaako se asiaa mitenkään?
Niin ja ihan sekin tiedoksesi, että olen kuullut niin monet tarinat tähän asiaan liittyen.. Lapset ovat ailahtelevaisia luonteeltaan useimmiten, varisinkin varhais teini-iässä. Tuskinpa tuossa on muusta kyse kuin siitä, että äiti on sattumoisin kieltänyt tiettyjä asioita tekemästä ja lapsi kokee että haluaa asua toisen vanhemman luona. Todellisuudessa tuo tilanne tuskin on noin tulenarka kuin sinäkin sen luulet olevan. Ei mene aikaakaan kun lapsi jo ikävöi äitiään, odotapa vain..
koululta on jo ilmoitettu että lapsen käytös on muuttunut. Mitä sinä alat tinkaamaan? Minä olen elänyt tasan tarkkaan 15 vuotta sen ihmisen tyrannian alla ja tiedän mihin se nainen pystyy. Hän on minua kirsistänyt vuosia lapsen avulla, nouvotteluja on pidetty sossun välityksellä ja häntä on kehoitettu sen välityksellä lopettamaan nuo asiat mutta ei. Hän dominoi minun pehettä ihmeelisillä kiristyksillä, ei anna lapseni puhelinnumeroa, alussa en saanut edes tietää missä lapseni asuvat. Sekin tieto piti sossusta hakea. Edelleenkään en tiedä lapseni puhelinnumeroa, koska rouva toisessa päässä luki jonkun toisen hyvän äidin neuvon ettei lapsen tarvitse puhua etävanhemman kanssa puhelimessa. Hän on vastaillut viesteihin lapseni nimissä (usein lapseni ei ole tiennyt mitään asioista joista olin viestin lähettänyt ja vastauskin tullut.
Asiat koskien kotiolojaan on kerrottu vuosien saatossa, ei nyt murrosikäisenä ja osan olen äidiltä kysynyt ja hänen mielestään se ei kuulu minulle esim. jos hän ei tarjoa välipalaa lapselle, koska se on hänen perheen yhteinen päätös. Hän ei ole mitään niistä väitöksistä ikinä kieltänyt.
Minulla suututtaa se että minä kerron asioita joiden faktat tiedän niin sinä alat tinkaamaan niiden todenperäisyydestä vaikka et edes tiedä minkälaisesta ihmisestä on kyse. Minä tiedän. Hän ei ole maailman helpoin ihminen vaan ihminen joka omasta mielestään ei ikinä ole väärässä. Hän on sen myöntänyt ja pitää itseään omien sanojensa mukaan parempana kuin muut ovat.
Mitään muuta hyvää siitä liitosta ei jäänyt kuin ihana poika.
Ja kysyn, miksi kirjoitat tänne jos et ole valmis keskustelemaan asiasta? Tiesit varmaan ettet ole ainut, joka varmaan on samassa tilanteessa. Eikä tarkoitukseni ollut vähätellä asiaa sen suuremmin henkilökohtaisesti sinua kohtaan, sanoin vain että tuo kuulostaa jotenkin "tutulta". Ei tosin minulle, onneksi.
Hän on siis toisinsanoen narsisti-äiti. Jos todella nuo mitä puhut, ovat totta (jonka uskon kyllä 15 v kokemuksella kun kerta puhut), pojan on kai parempi asua isänsä luona. Enpä vain käsitä, miksei sosiaalihuolto ole vaivautunut hoitamaan asioita jo kauan sitten lapsen parhaaksi, kaipa heillä on suurempia kiireitä.
Toivottavasti lapsesi kaikesta huolimatta pystyy saamaan tasapainoisen elämän ja hänelle ei jää mitään traumoja äitinsä kontroloivasta käytöksestä.
Olen valmis keskustelemaan asiasta, tuntuu vaan että kumoat minun kertomani asiat.
Sosiaalihuolto on puuttunut asiaan monta kertaa ja ehdottanut lähivanhemmuuden muutosta. Olemme keskustelleet asiasta lapsen kanssa ja uskoin että lapsen on parempi äitinsä luona kuitenkin, koska lapsi ei välttämättä osaa kertoa kaikkia noita asioita oikein. Kadun tuota päätöstä syvästi. Viime aikoina lapselta on tullut sähköpostiviestejä missä hän anoo pääsyä pois. Se riitti. En pysty enää olemaan puuttumatta asiaan, käskekööt sossu kuinka vain joustamaan niin lapsi nyt tulee meille. Ihmeen äkkiä äiti siihen suostuikin, yhden keskustelun jälkeen. Ilmeisesti ei edes halua lasta sinne nyt kun keskittyy uuteen perheeseensä.
Nyt olen jo kuullut toraääniä jopa tuntemattomilta siitä ettei ole hyvä kun lapsi lähtee äidiltään. Mutta oikeasti uskon siihen, että lapsi on itse sitä mieltä että näin on parempi. ja on täällä ne vanhat tutut kaverit ennen muuttoa pois. Lapsella viisi eri koulua takana, kuudennella luokalla nyt on. Äiti rettuuttanut häntä paikasta toiseen eikä mitään vakituista elämää ole ollut eikä kavereita. Täällä kaverisuhteet on säilynyt kun joka viikonloppu saanut kavereitaan tavata.
kertomasi perusteella uskon kyllä, että lapsella on todella parempi asua luonasi. Ja tuota minä syvästi ihmettelen, että äiti on pienen keskustelutuokion päätteeksi antanut oman lapsensa "pois", muualle asumaan.
Itse äitinä en käsitä tuollaista käytöstä laisinkaan, enkä oikeastaan löydä edes sanoja tuollaiseen henkiseen & fyysiseen laiminlyöntiin omaa lasta kohtaan.
Mutta aloituksestasi sain vain käsityksen, että olet jostain syystä katkera ja siksi leimaat äidin noin. Mutta nyt ymmärrän kyllä mitä tarkoitit!