Yhtiö on ottanut lainaa putkiremonttia varten.
Yhtiöjärjestyksessä on kohta jonka mukaan osakaan on mahdollista maksaa lainaa pois ennenaikaisesti. Joko kokonaan tai osan.
Jos nyt yksi osakas tahtoo maksaa huoneistonsa lainaosuuden pois keskenkaiken. Niin sehän on mahdollista.
Mutta mutta...Mitä käy yhtiön ja pankinväliselle maksuohjelmalle. Alunperin lainanlyhennyksi on sovittu tietty summa neljännesvuosittain. Sanotaan vaikka 10.000e
Kun tämä yksi on maksanut lainan pois. Niin jäävätkö muut vastaamaan tuosta lyhennyksen keräämisestä täysimääräisenä? Siis kuten alkuperäisessä maksaohjelmassa pankinkanssa on sovittu.
Vai pitääkö pankinkanssa neuvotella uusimaksuohjelma. Vaikkapa 7000e neljännesvuosi erällä?
Kertokaa viisaamat.
Yhtiöjärjestyksessä on kohta jonka mukaan osakaan on mahdollista maksaa lainaa pois ennenaikaisesti. Joko kokonaan tai osan.
Jos nyt yksi osakas tahtoo maksaa huoneistonsa lainaosuuden pois keskenkaiken. Niin sehän on mahdollista.
Mutta mutta...Mitä käy yhtiön ja pankinväliselle maksuohjelmalle. Alunperin lainanlyhennyksi on sovittu tietty summa neljännesvuosittain. Sanotaan vaikka 10.000e
Kun tämä yksi on maksanut lainan pois. Niin jäävätkö muut vastaamaan tuosta lyhennyksen keräämisestä täysimääräisenä? Siis kuten alkuperäisessä maksaohjelmassa pankinkanssa on sovittu.
Vai pitääkö pankinkanssa neuvotella uusimaksuohjelma. Vaikkapa 7000e neljännesvuosi erällä?
Kertokaa viisaamat.
Vastaukset 13
Vanhimmat
tasaerin? Silloin maksuaika lyhenee vaikkakin lainasumma ja korot pienee.
kanssa tehdään osakaslyhennyksen jälkeen uusi maksuohjelma jolla tasataan lyhennykset.
Käytännössä asia menee niin, että mitään ylimääräistä lyhennystä ei pankille suoriteta, eikä varsinkaan neuvotella uutta maksusopimusta.
Kun yhtiö ottaa lainan, ja asukkaat maksavat lainaa joko oman osuutensa kokonaan, tai rahoitusvastikkeessa, niin rahat menevät ns. lainanlyhennysrahastoon, josta yhtiö hoitaa tuota lainaa.
Pankille maksetaan aina sen alkuperäisen sopimuksen mukaan.
Edelliset Vastaukset vääriä - puhuu täyttä puppua. ITS puhuu asiaa.
Kiitos tähän astisista vastauksista.
Meilenkiintoinen näkemys tämä, että lainaa ei maksettaisi pankille suoraa, vaan lyhennetään sitä normaalisti rahastosta.
Silloinhan tämä maksanut osakas joutuu maksamaan korot kumminkin koko laina-ajalta. Tai toiset osakkaat maksavat ne.
Toisaalta tälläinen menettyly voisi olla järkevää. Mutta epäilen sen takia koska rahat on käytettävä siten kuten on maksaessa tarkoitettu. Siis yleensähän maksaja tahtoo maksaa osuudenlainastaan heti pois.
Eikä se laina minnekään minusta katoa ennenkuin se on maksettu myös pankille takaisin.
Eikö lainanlyhennys rahasto ole osittain vain sitä varten, että näitä kerättyjä rahoja ei luettaisi yhtiölle tuloksi ja joutuisi maksamaan niistä veroa.
Olisi hauska kuulla onko jollain omakohtaista kokemusta asiasta. ja miten sen kanssa on menetely.
Lainaa lyhennetään puolivuosittain ja korot tietysti maksetaan aina pääomalle puolen vuoden osalta lyhennyksen yhteydessä. Kun maksoimme osuutemme (1/4 yhtiön lainasta) pois, pieneni lyhennys vastaavasti 25 prosenttia, eli muiden maksuosuuksiin se ei vaikuttanut. Kun on sovittu, että laina-aika pysyy samana, vaikka tapahtuis mitä, niin korkojen noustessa maksut nousee, korkojen laskiessa maksut laskee, mutta kaikki tietää kuinka suuri lyhennys on. Lyhennys on kuitenkin paljon merkittävämpi kuin korko.
http://www.edilex.fi/content/virallistieto/kilaohje/asunto/
Lukaseppa vaikka tuolta kirjanpitolautakunnan yleisohjeesta, miten tuo lainanlyhennysrahasto toimii.
Mietis vähän asiaa tarkemmin esimerkin pohjalta:
Kun taloyhtiöissä on tapana, että oman osuuden lainasta voi maksaa pois kerran/pari vuodessa ja vaikkapa isossa yhtiössä naäitä maksuja tulisi aina pari kertaa vuodessa, eli joku osakas maksaisi lainansa pois, niin olisiko mitään järkeä muuttaa aina maksusuunnitelmaa pankin kanssa?
Huomaat varmaan itsekin, että ei todellakaan olisi järkeä.
Joten tuo rahastointi on ainoa järkevä tapa hoitaa asia. Ja itse asiassa ainoa oikea tapa kirjanpidollisesti.
Jos on kyseessä todella pieni, muutaman huoneiston, yhtiö, niin silloin voidaan toimia toisinkin, mutta ei vähänkään isommassa yhtiössä.
"Eikö lainanlyhennys rahasto ole osittain vain sitä varten, että näitä kerättyjä rahoja ei luettaisi yhtiölle tuloksi ja joutuisi maksamaan niistä veroa."
Näin on ja suoritus tilitetään pankille ja osakas vapautuu kaikista korkokuluista sen jälkeen.
kuten its sanoi, pankin kanssa tehdään uusi maksuohjelma missä on vähennetty osakkaan suoritus.
Tuo nyt ihan jokapäiväistä isännöitsijän rutiinihommaa.
Yhtiöjärjestyksessä on yleensä mainittu miten rahastolainoja voi lyhentää.
Kyllä on tosi huonoa tietämystä ja vielä täällä kirjoittavat ohjeita. Hävetkää.
Tuohon voi lisätä, että pankit ottavat vastaan ylimääräisiä lyhennyksiä yleensä vain koronvaihtumispäivänä, ts jos laina on sidottu 12 kk euriboriin, niin kerran vuodessa.
Tulkitset väärin lainanlyhennysrahaston tarkoituksen. Lisäksi, mikäli lainaa ei lyhennettäisi lainaosuussuoritusten määrällä, rasittaisi pois maksaneen osakkaan korkokulu niitä osakkaita, joille lainaosuus jää. ITS:n vastaus on siis oikein.
taloyhtiö voi sopia myös lainansa niin, että ylimääräisiä lyhennyksiä voi tarvittaessa tehdä koska halutaan ja mitään ylimääräistä kustannusta tästä taloyhtiölle ei tule. Osakas tietysti joutuu maksamaan lainaosuuslaskelman teosta isännöintitoimistolle, jossa korot yms. lasketaan tietylle päivälle jolloin osakas haluaa lainaosuutensa suoritettavan.Tämän jälkeen taloyhtiö muutta lainanmaksuohjelmaansa niin, että ylimääräisen lyhennyksen vaikutus siellä on huomioitu lyhennyksissä.
BankJobin vaihtoehto on se jota käytetään, jos yhtiössä on ammattinsa taitava isännöitsijä ja asia on hoidettu kunnolla. Omatoimi-isännöitsijöillä on tästäkin asiasta mitä ihmeellisimpiä versioita.
Jos uusia maksuohjelmia tehtäisiin pankin kanssa yhtiölainoissa aina, kun joku jossain maksaa osuutensa pois, ei pankissa paljon muuta ehdittäisi tekemäänkään.
Ei se taloyhtiö voi tehdä uutta maksuohjelmaa ilman neuvottelua pankin kanssa ja jopa veloittavat siitä.