Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    ärsyttävää :S

    Tein aika pahan virheen mutta en asialle voi ennää mittää.. muutin 17vuotiaana 19vuotiaan poikakaverini luokse asumaan jota vanhempani vastustivat mutta kun kerran päätän jtn niin teen sen. Asuimme yhdessä 1,5vuotta kunnes me erottiin. minun piti lähtä. aijoin mennä takaisin vanhempieni luokse asumaan ja ajattelin että kaikki on reilassa ja elämä jatkuu sitten synnyinkodissa. mutta he eivät ottaneet minua takaisin.. Äitini sanoi että ''takaisin ei ole tulemista enään poikien (pikkuveljeni) elämää sotkemaan''! Olen siis jo 18vuotias ja käyn kaksoitutkintoa. tällä hetkellä asun asuntolassa mutta en tosiaankaan viihdy täällä toi kämppäkaveriki on tommonen mulkopää. -.- en saa vanhemmiltani mitään avustusta jos muuttaisin omaan vuokrakämppään joten sitä en tee. tää asuntolaki on täällä jossain korvessa ja kaikki kaupat on kaukana. ajokortti minulla on mutta ei autoa! hohhoijaa.. miten saisin äitin päään käännettyä :(
    2640
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 2

    Vanhimmat

    ikiaikainen viisaus
    -Joka leikkiin lähtee, se leikin kestäköön.

    Olet tiesi valinnut 17 vuotiaana, sinua silloin varmaan on
    valistettu vaaroista, koeta vaan kestää.
    Asioilla on tapana järjestyä.

    Äänestä

    Itsehän lähdit? Vaikka koittivat pidätellä. Mitä sitä nyt takasin tunkemaan?

    Olet nyt 18 eli aikuinen ja vanhemmillasi ei ole enää velvollisuutta sinua hyysätä. Lain mukaan heidän ei tarvitse aikuista lastaan enää ottaa ruokittavaksi. Sillon kun olit 17 niin heidän piti, tottakai, katsoa perääsi. Mutta nyt heillä ei ole enää mitään juridisia velvollisuuksia sinua kohtaan. Iso ihminen osaa elää omillaan. Eiks aikuisuus ole nastaa, hä?

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    ...iida kirjoitti:

    Tein aika pahan virheen mutta en asialle voi ennää mittää.. muutin 17vuotiaana 19vuotiaan poikakaverini luokse asumaan jota vanhempani vastustivat mutta kun kerran päätän jtn niin teen sen. Asuimme yhdessä 1,5vuotta kunnes me erottiin. minun piti lähtä. aijoin mennä takaisin vanhempieni luokse asumaan ja ajattelin että kaikki on reilassa ja elämä jatkuu sitten synnyinkodissa. mutta he eivät ottaneet minua takaisin.. Äitini sanoi että ''takaisin ei ole tulemista enään poikien (pikkuveljeni) elämää sotkemaan''! Olen siis jo 18vuotias ja käyn kaksoitutkintoa. tällä hetkellä asun asuntolassa mutta en tosiaankaan viihdy täällä toi kämppäkaveriki on tommonen mulkopää. -.- en saa vanhemmiltani mitään avustusta jos muuttaisin omaan vuokrakämppään joten sitä en tee. tää asuntolaki on täällä jossain korvessa ja kaikki kaupat on kaukana. ajokortti minulla on mutta ei autoa! hohhoijaa.. miten saisin äitin päään käännettyä :(

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu