Olen kuullut jostain puskaradiosta, että Suomessa 'pitää' kirjoittaa miljöönä Suomi - onko mitään perää?
Nyt on alulla romaani joka lajityyppinsä ja juonensa puolesta ei ollenkaan istuisi kotimaahan (tulevaisuusscifiä joka tarkastelee maailmanpolitiikkaa - keksin monta paikkaa joihin olisi realistisempaa sijoittaa isomman mittakaavan kriisipesäke eli tarinan kannalta kiinnostava ympäristö). Tietysti ideaa voi muokata, mutta tekisin sen hyvin vastentahtoisesti eli vain jos on ihan välttämätöntä.
Omaan OpenOfficeensahan voi kirjoittaa mitä tykkää, lähinnä kustantamoiden näkökulmasta tätä siis mietin, sieltähän ne säännöt sanellaan. Scifille nyt muutenkaan ei täällä paljon markkinoita ole mutta se onkin asia erikseen...
Nyt on alulla romaani joka lajityyppinsä ja juonensa puolesta ei ollenkaan istuisi kotimaahan (tulevaisuusscifiä joka tarkastelee maailmanpolitiikkaa - keksin monta paikkaa joihin olisi realistisempaa sijoittaa isomman mittakaavan kriisipesäke eli tarinan kannalta kiinnostava ympäristö). Tietysti ideaa voi muokata, mutta tekisin sen hyvin vastentahtoisesti eli vain jos on ihan välttämätöntä.
Omaan OpenOfficeensahan voi kirjoittaa mitä tykkää, lähinnä kustantamoiden näkökulmasta tätä siis mietin, sieltähän ne säännöt sanellaan. Scifille nyt muutenkaan ei täällä paljon markkinoita ole mutta se onkin asia erikseen...
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ei ole mitään perää.
Milloin viimeksi olet lukenut suomalaisen kirjailjan kirjoittaman kirjan? Etkö ole huomannut, että aika monessa tapahtumapaikka on jossain muualla kuin Suomen maaperällä.
Mistä näitä hulluja kysymyksiä oikein sikiää?
Minä sain kustantajalta hylkykirjeen kylkiäisenä palautteen, jossa kehuttiin tekstin tyyliä ja tunnelmaa. Heikkous oli kuulemma se, että tekstistä puuttuu yhtymäkohta Suomeen.
... että
laittaisitko tähän ihan parina viime vuonna ilmestyneet suomalaiset scifikirjat jotka mielestäsi olisi minunkin hyvä lukea.
Olen muutaman kerran osallistunut näihin scifikilpailuihinkin ja
välillä tosiaan iskee se scifikirjoittaminen päälle kaiken muun kirjoittamisen ohella, joten vähän haluaisin tietää missä nykyhetkessä mennään näissä suomalaisissa julkaistuissa opuksissa.
Hauska juttu oli se kun kirjoittajakurssin vetäjä ehdotti aivan vakavissaan, että antiikin aikaan sijoittuvassa historiallisessa romaanissani pitäisi olla yhtymäkohtia Suomeen... :)
Kyllähän se ajatus lähtökohtaisesti tuntuu olevan se, että Suomessa kirjoitetaan Suomesta. Mutta kaipa nyt idioottikin tajuaa, että itseluotuja sci-fi,- ja fantasiamaailmoita ( yms.) ei lueta olemassaolevaan miljööseen. Eräät kustantajat Suomessa tosiaankin tuntuvat ajattelevan, että suomalaisen olisi ehdottomasti kirjoitettava Suomeen sijoittuva romaani. Jos et sitten kehittele miljöötä itse, siinäkin tapauksessa sinua tunnutaan pitävän hieman niksahtaneena.
Itse en osaa kirjoittaa Suomesta, en sitten mitenkään. Enkä kyllä haluaisikaan, miksi vitussa haluaisin?
Eräs kustannusyhtiö lähetti minulle hylkäyksen, koska käsikirjoituksestani puuttui isänmaallinen yhteys.
Vaikkapa J Pekka Mäkelä: Karsta (Like)
Anu Holopainen: Molemmin jaloin (Karisto)
Heimo Susi: Kentauri (Otava)
Tero Niemi ja Anne Salminen: Nimbus ja tähdet (Atena-kustannus)
Viivi Hyvönen: Apina ja Uusikuu (WSOY
Uusissa tähtivaeltaja-ehdokkaissakin on suomalaista tarjolla ks. http://babeknabel.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=1488&Itemid=58
Teemu Kaskinen Sinulle yö (no se sijoittuu Suomeen)
... kiitos !
Täytyy tsekata seuraavalla kerralla näitä kun menen kirjastoon,
näistä yksi on kylläkin kesämökin kirjahyllyssä jonka joskus ostin alekorista, joten yksi selattu on mutta se ei ollut lainkaan minun mieleistäni joten lukematta jäi.
Olen niin kranttu lukija ja useimmiten selattuani mielestäni olisin osaisin kirjoittaa samoista aineksista paremman kirjan...
vaan enpä ole scifikirjaa saanut aikaiseksi, ainakaan vielä...
ja matka jatkuu................... >
Voi olla, että hylkäyspäätöksissä ei sinänsä hylätä ulkomaista miljöötä, vaan ongelmana voi olla, jos suomalainen lukija ei koe teoksen puhuttelevan häntä.
Antiikkiin sijoittuva teksti voi käsitellä nykyajalle tai jopa nyky-Suomellekin tuttuja ongelmia. Esimerkiksi Margaret Atwoodin Penelopeia (kannattaa lukea) osoittaa yhteneiväisyyksiä antiikin ja nykypäivän ongelmien välillä.
Sinänsä vieraan miljöön tai ajan käyttäminen voi ollla jopa todella tehokasta, sillä viemällä tuttu asia vieraaseen ympäristöön asia saattaa näyttää räikeämmältä kuin omassa arkitodellisuudessa. Esimerkiksi fantasiamaailmaan siirretty epätasa-arvo tai eläinten julma kohtelu korostuu enemmän kuin jos se esitettäisiin osana arkitodellisuutta.