Suden kyynel

Wolf_tear kirjoitti:

* Minulle tuli näiden kevään ensi merkit nähtyäni mieleen viime kesän ihastukseni. Valitettavasti kaikki sudet eivät sovi yhteen.

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Suden kyyneleet aina harvoja,
kivuliaita muistoja liian monia,
yksin tottunut jo kulkemaan,
jättänyt muut naaraat hurmaamaan,
vaan sattuipa yksi kohdalle,
jonka susi halunnut ois rinnalle.

Susi kiinnostunut on toisesta,
sisältä tulta, ulkoa kaunista,
hukka neitoa salaillen palvoo,
monesti nauraa, joskus ulvoo,
sanoja kylvää suurella tunteella,
pieni rietas, toinen pilalla.
Mutta kun susi ihastuu,
hän ihastuu tosissaan.

Ja yksinäinen susi päättää yrittää,
vaan ei aio lammasta esittää,
tempuilla naarasta huijaamaan,
turkkiaan valheilla tahraamaan,
sillä nahkaan toisen jos pukeudut,
et ole sutta edes tavannut.

Kauan hukka parka yritti,
antoi kaikensa, pitkään piiritti,
vaan susi neito ei rakastu,
ei lämpene, ei kiinnostu,
yksi asia sudesta hyvä tietää,
kipua kestää, pilkkaa sietää.
Mutta kun susi haavoittuu,
hän haavoittuu sydämestään.

Ja yksinäinen susi itkee jälleen,
ei saanut naarashukkaa vierelleen,
liekö tämä suden kohtalo,
viettää yksin koko pitkä elo,
vaikka miten kaikki oikein tekee,
aina seurassa pysyy kyyneleet.

Vihdoin aika jatkaa matkaa,
mahtuu monttuja, monta mutkaa,
kulkuriksi on hänet luotu,
ei kotia löydä, ei suutu,
pieni hymy aina naamallaan,
osa aitoa, osa muuten vaan.
Mutta kun susi itkee,
hän itkee tunteistaan.

Ja yksinäinen susi itkee jälleen,
naaras-susi jäi toisen viereen,
vastauksen tiesi ennen kysymistä,
vaan ei voinut jatkaa ilman sitä,
ja niin sai hukka kyyneleen,
vaan ei enään usko rakkauteen.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä