kirjo sieppo,tässä ja nyt.kevät mielinen ym...En ole löytänyt teidän kirjoituksia vaikka täällä alempana ketjussa mainittiin että olette vuoden 2007.syöpäpotilaita ja
olette edelleen palstalla.
Olisi mielenkiintoista tietää kirjoitatteko nyt jollakin muulla nimimerkillä?
Sekin kiinnostaa,miten voitte nyt ja onko syöpä pysynyt aisoissa,oletteko parantuneet ja onko syöpä jäänyt elämässänne jo taka-alalle vai onko uusiutumisen pelko usein ajatuksissa?
Itse sairastuin rintasyöpään vuonna 2008.se hoidettiin leikkauksella,sytostaateilla,sädetyksellä ja lisäksi tämä tamofen viideksi vuodeksi. Elän jo normaalia elämää,käyn töissä ja olen palannut entisten harrastusteni pariin.Syöpä ei ole enää usein mielessäni lukuun ottamatta kontrolli aikoja,jolloin se pakolla tulee mieleen ainakin hetkellisesti..
Mitään uusiutumis pelkoa en suostu taakkanani kantamaan,pyrin elämään kuin elettiin ennenkin.
Rintasyöpä on nykyään niin yleinen,joka kolmas nainen sairastuu siihen elämänsä aikana ja hoidot ovat tehokkaita toisin,kuin vielä parikin kymmentä vuotta silloin.
Toisaalta minun äitini sairasti rintasyövän lähes kaksi vuosikymmentä sitten,sai sen aikaiset hoidot ja elää vieläkin täyttä elämää,lukuun ottamatta jotain iän tuomaa kremppaa,mutta sehän on kaikilla edessä ikääntymisen myötä:))
olette edelleen palstalla.
Olisi mielenkiintoista tietää kirjoitatteko nyt jollakin muulla nimimerkillä?
Sekin kiinnostaa,miten voitte nyt ja onko syöpä pysynyt aisoissa,oletteko parantuneet ja onko syöpä jäänyt elämässänne jo taka-alalle vai onko uusiutumisen pelko usein ajatuksissa?
Itse sairastuin rintasyöpään vuonna 2008.se hoidettiin leikkauksella,sytostaateilla,sädetyksellä ja lisäksi tämä tamofen viideksi vuodeksi. Elän jo normaalia elämää,käyn töissä ja olen palannut entisten harrastusteni pariin.Syöpä ei ole enää usein mielessäni lukuun ottamatta kontrolli aikoja,jolloin se pakolla tulee mieleen ainakin hetkellisesti..
Mitään uusiutumis pelkoa en suostu taakkanani kantamaan,pyrin elämään kuin elettiin ennenkin.
Rintasyöpä on nykyään niin yleinen,joka kolmas nainen sairastuu siihen elämänsä aikana ja hoidot ovat tehokkaita toisin,kuin vielä parikin kymmentä vuotta silloin.
Toisaalta minun äitini sairasti rintasyövän lähes kaksi vuosikymmentä sitten,sai sen aikaiset hoidot ja elää vieläkin täyttä elämää,lukuun ottamatta jotain iän tuomaa kremppaa,mutta sehän on kaikilla edessä ikääntymisen myötä:))
Vastaukset 1
Vanhimmat
säännöllisen epäsäännöllisesti tällä palstalla samoin kuin cancerilla.Sairastin syövän -07 ja kirjoitin silloin täällä mutta en kuulunut ns.vakkareihin,
Kaikki on hyvin elämässäni,uusiutumisella en suostu itseäni pelottelemaan,saatikka ketään muitakaan.
Vaivana öinen hikoilu hormoonihoidon takia vaan hikoilisin jo muutenkin ilman sairastettua syöpää,tässä iässä pukkaisi ne luonnollisetkin vaihdevuodet päälle.
Jaksakaa kaikki uudet syöpään sairastuneet,kyllä se päivä vielä paistaa,hoitojen jälkeen jo elämä helpottaa ja alkaa palautua entisiin uomiinsa:)))