Tää on varmaan jo moneen kertaan ollut tääl puheenaiheena, mut oli ihan pakko kirjottaa...jos joku osais valaista asiaa... Mä en tajuu naisii tai no, ehkä on väärin yleistää...mä en tajuu yhtä naista, mun parasta kaverii, johon oon ollu ihastunut siitä saakka, kun ekan kerran tavattiin. Meil on ollu "pientä peliä" vähän koko ajan, vaiks se ilmeisesti kyl on hetero, ku sil on vähän väliä ollu jotain juttuja eri jätkien kaa. Tossa jokin aika sitten tunnustin sille lesbouteni ja se otti sen tosi hyvin...ja sen jälkeen kun vielä tekstailtiin asiasta niin se sano, et hänkään ei poissulje sitä et joskus rakastuis naiseen...Sen jälkeen ku kerroin ni se on suudellu mua pariinkin otteeseen...ja kerran oltiin tavallaan treffeillä...tai en tie lasketaaks se treffeiksi, kun käydään yhdes leffas muille kavereille kertomati (tavallaan vähän salaa...) ja se tarjoo leffan...
Sitä mitä en tajuu, et tekeekö naiset usein sitä et sanoo ja tekee eka jotain, mut sit tekeeki jotain ihan muuta? Mitä ne oikeesti tarkottaa? Miks suutelee jotain jos hetkee myöhemmin onkin jonkun toisen kimppussa? Eiks suuteleminen merkkaa mitään?
Sitä mitä en tajuu, et tekeekö naiset usein sitä et sanoo ja tekee eka jotain, mut sit tekeeki jotain ihan muuta? Mitä ne oikeesti tarkottaa? Miks suutelee jotain jos hetkee myöhemmin onkin jonkun toisen kimppussa? Eiks suuteleminen merkkaa mitään?
Vastaukset 9
Vanhimmat
ansaitset parempaa!
Jos olette vielä nuoria, niin ainakin näin aikuisen näkökulmasta ajatellen ihan hyvä, että nuorena tutustuu useampiin ihmisiin ja tapailee erilaisia tyyppejä. Jos seurustelee vakavasti jonkun kanssa, ei minustakaan ole oikein suudella muiden kanssa. En ole kovin vapaamielinen itse, mutta en minäkään nyt pitäisi suutelemista niin pahana jos sitä vertaa esim. sängystä toiseen hyppelemiseen. Tietenkään ei ole kivaa, jos on itse ihastunut, rakastunutkin, ja tuntee jäävänsä sivuun, kun toinen ei olekaan yhtä kiinnostunut. Eihän nämä lemmenasiat ole aina niitä ihan helpoimpia. Pettymyksiä tulee aina ja silloin joutuu miettimään, mitäs nyt sitten... Voit olla kuitenkin varma, ettet ole ainoa ihminen maan päällä, joka miettii näitä samoja asioita. Hyvää kevättä!
Sepäs just, ku ei me seurustella...en mä tie mitä me ollaan...ja mitä se haluu...Se vaan joskus suutelee mua, halailee, kuljetaan baarissa käsi kädes, tanssitaan lähekkäin (hitaitakin)...ja sit kuitenkin se on jonkun jätkien kaulassa ja vissii joskus viettää öitäkin jonku tyyppien luona! Mut kui se sit käyttäytyy mua kohtaa sillei, ku käyttäytyy jos ei kerta tarkota sil mitää ja viel ny ku se tietää millanen oon...! Joka kerta, ku se on antanu merkkejä (siis esim. suutelemalla) siit, et se olis kiinnostunu musta enemmänki ku vaa kaverina ni sit se onki jo loppu ehtoosta ollu jonku jätkän kaa...eikä se varmaa ees tajuu et joka kerta se särkee mun sydämen ku nään sen jonkun tyypin kaa...ja ehkä mä oon vie nii tyhmä, et "annan sen sille anteex" ja oon niinku mitää ei ois tapahtunukkaa...ku ne haluis menettääkää sitä. Mut en mä tiä...ehkä mä oon "lukenu" kaikki merkit ihan väärin...Ehkä on vaan parempi luovuttaa ja yrittää päästä eroon näist tunteist...Ehkä löytää joku muu jota rakastaa ja joka rakastais mua...!
Onhan se aina ongelma, jos joku puhuu yhtä ja tarkoittaakin toista. Joskus ihminen ei kuitenkaan tiedä oikein itsekään, mitä haluaa. Ehkä sinun kannattaisi jutella ystäväsi kanssa vakavasti tunteistasi häntä kohtaan ja kertoa, mitä sinä itse toivoisit seurustelulta, ehdottomasti selvin päin. Ehkäpä hänenkin ajatuksensa siitä selkenevät ennen pitkää. Toivotaan niin. Itse en kuitenkaan haluaisi jumittua tuollaiseen kuvioon, vaan yrittäisin etsiä itselleni muuta ajattelemista ja tekemistä, ehkä uusia tuttavuuksiakin. Eihän tunteilleen aina mitään voi, mutta ehkä niitä voi vähän auttaa oikeaan suuntaan, kun käyttää järkeään. Rakkauden pitäisi olla positiivinen ja hyvä asia, mutta miksi se on niin usein se kaikkein eniten surua tuottava juttu ihmisten elämässä? Kaikkea ei voi ymmärtää.
selvittää tämä
"...en mä tie mitä me ollaan..."
asia.
Elämäni varrella olen joutunut kolme kertaa vastaavaan tilanteeseen. Ensimmäinen oli mun ensimmäinen nainen. Tilanne oli molemmilla sama, mutta lopputuloksena oli se, että mä löysin itseni ja myönsin lesbouteni, mutta hän käyttäytyi edelleen aivan kuten kuvailemasi henkilö. Nykyisin hän elää miehen kanssa avoliitossa ja tunnustautuu bi-seksuaaliksi. Toinen oli keski-ikäinen nainen, joka käyttäytyi aivan kuten kuvailemasi henkilö. Hän elää nykyisin avoliitossa miehen kanssa erottuaan silloisestaan aviomiehestään ja väittää olevansa hetero. Kolmas käyttäytyi kuten kuvailemasi henkilö ja kielsi kaiken väittäen olevansa hetero viime hetkeen asti ja vielä vuoden sen jälkeen, kun suhteemme oli loppu, mutta etsii nykyisin itseään ja pohtii seksuaalista suuntautumistaan. Luultavasti hän toteaa lopulta olevansa bisse. Kaikkien näiden kanssa suhteemme meni sänkytasolle ja kaikki olivat aluksi ihan tyytyväisiä, mutta... Mä mietin pitkään näiden kokemusten jälkeen, että mussa on jotain vikaa kunnes tapasin naisen, joka todellakin pitää naisista ja on itsensä kanssa sinut. Nyt me ollaan eletty pitkään onnellisesti avoliitossa ja kaikki menee hyvin. Olen onnellinen ja kohta virallistetaan suhteemme! Kokemusteni perusteella sanoisin sinulle, että kaverisi on vain etsimässä itseään ja kokeilemassa seksuaalisuutensa rajoja. JOS sinä olet samalla asialla, niin antaa mennä vaan ja nauttikaa yhdestä uudesta kokemuksesta, mutta JOS sinä olet lesbo ja hakemassa itsellesi jotain vakavampaa kuin hetken huumaa, niin mieti kaksi kertaa kannattaako särkeä sydäntään ja pilata ystävyyttä. Mulla on aikoinaan ollut pientä vipinää muutaman bi-seksuaalisen ystävän (naisen)kanssa, mutta me ollaan päädytty siihen, ettei mennä pidemmälle, jottei ystävyys kärsisi eikä kenekään sydän särkyisi. Ratkaisuun päädyttiin keskustelemalla ja se oli hyvä ratkaisu. He ovat tyydyttäneet kokeilunhalunsa muualla ja olen siihen oikein tyytyväinen. Eihän sitä koskaan tiedä, mutta ehkä sun kannattaisi keskustella asiasta ystäväsi kanssa, jotta tiedätte missä mennään.
Oot varmasti ihan oikeessa siit, et se mun kaveri etsii itteensä ja kokeilee seksuaalisuutensa rajoja. Oon ehkä itekkin tavallaan vähän samalla asialla...eli tarkotan sitä et tää lesbous on mullekin tavallaan aika uus juttu vaiks oon kyl varmaan ain tiennyt sydämessäni sen, et pidän enemmän naisist ni oon vasta alkanu olee sen kans sinut...Olishan se ainakin musta ideaalista kokeilla parhaan ystävän kaa, joka välittää must ainakin jollain tasolla ja se tuntee mut ja mä sen...Mut toisaalt haluun jotain enemmänkin ja en mä tie mitä siitä muutenkin mahtais tul, ku taidan jo nyt ol rakastunut siihen...!
Mut niin ku sä tai joku muu tais sanookki, et meen tarttis varmaa puhuu täst mun kaverin kans... ni aion kyl niin tehdäkkin kunhan saan vaan tilaisuuden...meil on vaan niin harvoin tilaisuutta olla kahden missään, ku ain on yleensä muut kaverit ympärillä tai sit ei oo koskaa aikaa puhua rauhassa tai ollaan sellassees paikas ettei voida puhua. Me ei ol yleensäkkää puhuttu mitää mun lesboudesta sen jälkeen, ku kerroin siit sil (siitä on siis jo kuukausia) ja tavallaan meil jäi joltain osin juttu sillo kesken. Et en mä tie, et mitä se mahtaa ajatella kaikesta (vaiks sillo kyl sano, et kaikki on ok). Mut toivottavasti kaikki selvii joskus...! Kiitos kaikille kommenteista ja neuvoista...sekä mukavaa kevään jatkoa!:)
Kerro sille sun tunteista sitä kohtaan.. ja kerro että olet kiinnostunut siitä. Tietämättömyydessä ei ole hyvä elää.. Usko pois. Olet varmaan ihana henkilö ja luulen jos se on sanonut ettei se epäilis rakastuvansa naiseen joskus niin uskon että et siltä mitään pahaa kuule. Uskon että hän voi ollakkin samoin sinusta kiinnostunut mutta pelkää että et itse olisi hänestä. KAIKKI voi olla mahdollista. Kirjottele takaisin mitä kävi.. =)
Jos ite olisin sun tilanteessa...ja iässä.
Ottasin leffassa kädestä kiinni...
En laskin karkuun pussailun jälkeen...
Menisin kuutamokävelylle jonnekkin kauniille paikalle ja pitäsin kädestä kii...
Kutsuisin leffaan ja maksasin lipun...
Tartteeko sitä kaikesta keskustella etukäteen, jos nykysen Kullan kaa ois alotettu keskustelemaan, jossa pussattasko me vai ei...niin varmaan vieläkin keskusteltas.
=;D