Osaisiko joku neuvoa mikä on lyhin valotusaika jolla vakaimestta voi olla hyötyä käsivaralta kuvattaessa?
Mun objektiivit on 24, 50, 105 micro ja 200 mm (ff)
Olisiko se jotenkin noin?
24 mm:llä noin 1/30 sek
50 mm:llä noin 1/60 sek
105 mm:llä noin 1/125 sek
200 mm:llä noin 1/250 sek
eli jos käyttää em. aikoja tai niitä lyhyempiä niin vakaajasta ei ole hyötyä?
Mun objektiivit on 24, 50, 105 micro ja 200 mm (ff)
Olisiko se jotenkin noin?
24 mm:llä noin 1/30 sek
50 mm:llä noin 1/60 sek
105 mm:llä noin 1/125 sek
200 mm:llä noin 1/250 sek
eli jos käyttää em. aikoja tai niitä lyhyempiä niin vakaajasta ei ole hyötyä?
Vastaukset 41
Vanhimmat
poikkeukisakin on.
Panoroidessa on hyötyä ( pystysuuntaan korjaavasta) vakaajasta nopeammillakin suljinajoilla.
Tarkoitat siis käsivaralta panorointia?
Eli kameraa käännetään sivulle samalla kun laukaistaan liikettä pysäyttämättä?
Mikä on mielestäsi tuo aikalimitti panoroitaessa?
kait ne insinöörit on asian niin junailleet et jos homma on käsissä niin vaikka se päällä on jatkuvasti niin ei siitä haittaa ole
Kyllä vaan on haittaa mm:
1. Huonontaa kuvalaatua silloin kun sitä ei tarvita. Liiketunnistin korjaa koko ajan ja tästä nimitys "täristin". Yleisesti tunnettu ja tunnustettu haitta.
2. Korjauksella on fyysinen rajansa ja kun se tulee vastaan niin korjauslinssi käännetään keskelle ja aloitetaan alusta. Ainakaan parivuotta vanhoissa malleissa laukaisua ja korjausta ei oltu mitenkään synkronoitu keskenään joten vakaajaa käyttäen saa satunnaisia suttukuvia oleellisesti enemmän kuin off-asentoa käyttäen. (Nikon 70-200/2,8/D200)
3. Käynnistysviive ja/tai ½-sekunnin vaatimus pitää laukaisimen puoliväliasento että mittaus- ja korjaus ehtii mukaan. Eliminoi heittolaukaukset tehokkaasti joita ainakin esimerkiksi ei-futisorientoituneelle kuvaajalle tuli lukematomia matsin mittaan.
4. Syö sähköä ja akkukapasiteetti on selvästi huonompi vakautin on- kuin off-asennossa.
Siinäpä muutamia. Kaikesta huolimatta vakaajasta ON selkeää hyötyä sillä aika kapealla suljinaika-alueella jossa käsivarakuvaus ei onnistu mutta stabilisaattori auttaa JA samalla kohde on liikkumaton . Ainakin itsellä tämä tilanne tulee aika harvoin ja en oikein enää pidä vakaajasta tulevaa lisähintaa alkuunkaan saavutetun edun veroisena.
"Korjauksella on fyysinen rajansa ja kun se tulee vastaan niin korjauslinssi käännetään keskelle ja aloitetaan alusta."
...ei ole edes tuota korjauslinssiä vaan kenno "tärisee"?
mites muuten tää minolta/sonyn ... jossain kehuttu runkovakaaja toimii ? Itse en ole vaivautunut siihen sillein perehtyyn
ja tuelta kuvattaessa.
Vatkain täristää kuvaa jos kameraa ei täristetä!
Eli pitää muistta aina kytkeä pois päältä tai jättää kauppaan.
Montakohan vuotta tuollainen vatkain kestää käytössä?
1. Totta. Itsellä ei tosin ole juurikaan vakaaja pilannut kuvia nopeilla suljinajoilla, enkä löytänyt netistäkään kovin hyviä esimerkkejä.
4. Itse en ole huomannut suurta eroa, mutta sähköllähän se vakaaja toki toimii. Itselläni oli aiemmin vakaajaton 70-300 ja vaihdoin sen 70-300 VR:ään. Aiemmin tuli otettua pidempiä sarjoja, että joukkoon sattui joku teräväkin pidemmillä valotusajoilla.
Paljonko laskisit vakaajan lisähinnaksi noin yleisesti? Ainakin Sigma myy vakaajaputkia Canikonille samaan hintaan kuin vakaajattomia muille merkeille. Yleensä hintaero selittyy enemmän muilla asioilla (esim. parempi optiikka).
"Paljonko laskisit vakaajan lisähinnaksi noin yleisesti?"
—en euroakaan, eikä vakaaja ole koskaan vaikuttanut putkieni valintaan (en kuvaa usein hämärässä käsivaralta)
Olen valinnut kaikki putkeni aina polttovälin, piirtokyvyn ja valovoiman mukaan. Vakaajaa putkessa en ole katsonut haitaksi, enkä eduksi. Minulle vaan on käynyt niin, että kahdessa "putkessa" ja yhdessä rungossa on vakaaja.
Noissa 105 macro ja 200 mm:ssä on vakaaja
24 ja 50 mm ovat ilman vakaajaa, toiseen runkoon (vakaaja rungossa).
Vakaaja on kaikissa oletusarvoisesti pois päältä ja kytken sen vain tarvittaessa — johtuu siitä, että pilasin aluksi monia kuvia (jalustalta) pelkän huolimattomuuden (kiireen, muka) takia kun vakaaja unohtui "pääle".
Vakaajan käytössä olen varsin oppimaton, siksi täälläkin kyselen näkemyksiä sopivista ajoista.
tulee ihan terävää jälkeä nopeillakin suljinajoilla vaikka vakaaja on päällä
se palkki jonka pitäis etsimessä laskea nollaan on vain kokoajan nollassa jos olosuhteet ovat hyvät , ei se sieltä juurikaan aktivoidu ellei kohdetta haeta , hämärässä taas palkin laskeminen (vakaaja aktivoituu) kestää hiukan pidmpään
ohjekirja (insinöörin sana) sanoo että vakaaja pois vain jos kuvataan jalustalta
Ainakin osa Canonin objektiiveista poistaa automaattisesti vakaajan pois käytöstä, kun kamera on jalustalla.
Käyttöikää lienee vaikea arvioida. Omaa kokemusta on vain hieman yli kymmenen vuotta ja ilman ongelmia. Runkovakaajista kokemukset ovat vieläkin lyhyemmät.
Oikein vakaalla kädellä vakaajasta voi olla hyötyä myös noita mainittuja pidemmillä lyhyimmillä ajoilla. Eli se hyödyn sijainti voi olla eri käyttäjillä eri kohdassa valotusarvoja. Esimerkiksi jos joku kuvaa 50 mm:llä tärähtämättömiä kuvia ilman vakaajaa ajalla 30, niin hänellä se hyödyn raja on siinä kohtaa. Silti se minulla ja sinulla saattaa olla tuo, jonka sanoit. Kaikilla se hyöty (2-4 aukkoarvoa) lienee kuitenkin suurinpiirtein sama.
"noita mainittuja pidemmillä lyhyimmillä"
—pidemmillä lyhyimmillä???
"…hyöty (2-4 aukkoarvoa)"
—mutta tuo aukkoarvoa on tässä yhteydessä kinkkinen (harhaanjohtava) käsite kun moni näyttää luulevan, että vakaaja lisää objektiivin valovoimaa. Eli minusta olisi syytä puhua aika-arvoista (tai EV-arvoista)
—näyttää tuo 2 – 4 kin olevan minulla pahasti yläkanttiin, tähänastisen vähäisen kokemuksen perusteella käsivara ajan pidennys näyttää minulla olevan vain 1 – 2 aika-arvoa.
Esim tuolla 50 mm en saa vakaajalla "tärähtämätöntä" kuvaa 1/8 sek valotusajalla
1/15 kelpaa "hätätapauksessa"(=välttävä), 1/30 on "melkein".
Mutta 1/60 näyttää jalustalta kuvattuna terävämmältä kuin vakaajalla käsivaralta.
Kokeilu ja harjoittelu jatkuu
mitään haittaa vakaajasta vaikka kuvaankin sen kanssa aina käsivaralla kuvatessa. Tosin kaikissa putkissani ei ole vakaajaa ja niitä joudunkin käyttämään jalustalla useimmiten. Tosin hyvissä olosuhteissa monopod on yleensä riittänyt.
Turistilinssi jolla otan suurimman osan "matkakuvista Nikonin 18 - 200 VR ykkösversio on antanut kohtuullisia kuvia vielä 1/4 - 1/6 sekunnilla VR:n kanssa tuolla 18 mm pituudella esim. Pietarin kirkossa Roomassa jossa monopodinkin käyttö oli viedä fyysisen vapauteni.
"En ole huomannut mitään haittaa vakaajasta"
—ei siis haitaajos ei huomaa, niin kai se on
Minäkään en ole huomannut mitään haittaa tupakasta ja viinasta ;—)
Minulla haitat tulevat päälle unohtumisesta tuelta kuvatessa, laukaisuviiveestä ja virrankulutuksesta erityisesti kovalla pakkasella.
Siitä vakaajasta ei normaalikäytössä ole muutakun selvää hyötyä.
Huomaahan sen nyt sokeakin kuvaaja kun kokeilee vaikka 135mm objektiivilla käyttää esim. 1/125 aikaa. Ilman vakaajaa ei takuulla tule joka ruudusta teräviä.
Vakaajan kanssa ei ole mitään ongelmaa 1/15--1/30 ajalla. Ja mitähän laukaisuviivettä oikein ajat takaa?. Se vakajahan toimii jo tarkennusvaiheessa, ei siinä laukaisussa mitään lisäviivettä ole.
Ja saahan sen vakaajan pois tai panorointiasentoon jos se haittaa.
Ottaa videota 400mm objektiivilla kroppirungolla jalustalla ilman vakaajaa ja vakaajan kanssa. Huomaat ettei kummallakaan tule vakaata jälkeä. Mutta vakaajan kanssa jälki on sentään siedettävää verrattuna ilman sitä otettuun videoon. Ihan samalla lailla se kamera tärisee kun otat valokuvia, niissä se vaan ei niin paljoa näy.
Ja en nyt tarkoita mitään "markettijalustaa" vaan tukevaa SLIK laatupeliä.
"mutta tuo aukkoarvoa on tässä yhteydessä kinkkinen (harhaanjohtava) käsite kun moni näyttää luulevan, että vakaaja lisää objektiivin valovoimaa."
Oma vika, jos ei osaa alan käytännön sanastoa. :) Yleensä tuota aukkoarvoa käytetään synonyymina EV-arvolle.
"...näyttää minulla olevan vain 1 – 2 aika-arvoa."
Vakaajiahan on erilaisia. Ei kaikille luvatakaan tuota neljää aukkoarvoa. Minulla on sekä vakaajaobjektiiveja että runkovakaajia, ja molemmilla pääsen parhaimmillaan n. 4 aukkoarvon vakaamiseen. Esimerkiksi 200 mm:llä voisin kuvata n. 13 ajoilla. Sitä pidemmillä ajoilla ei onnistuisi enää yhtään kuvaa.
Ja toisaalta kyllä sen jalustan kanssakin toisinaan tulee epäonnistumisia, vaikka käyttäisi peilin nostoa ja kaukolaukaisinta. Sitä vaan maa taitaa täristä ajoittain... Mutta en yleensä pyrikään kuvaamaan siinä rajoilla ilman jalustaa vaan suosiolla laitan jalustan alle aina kun se on mahdollista.
noita ainakaan kuvissa. Akku kestää satoja kuvia eikä viivekään ole Nikonia kiusannut, toisaalta olen saanut kohtuukuvia jos ei hyviä jopa ISO1600 - ISO2000 arvoilla ja1/2 sek luokkaa olevilla laukaisuajoilla pienessä valossa sisätiloissa ja ulkonakin.
Saattaa olla tietysti, että jonkun muun kuin Nikonin värkit toimivat toisin. Minulla on kokemusta Nikonin järkkäreistä, Panan briggeistä ja Canonin pikkukameroista (PowerShot-sarjaa). Noissa yleensä pidän vakaajan päällä koska en juurikaan ota vakaajallisella rungolla kuvia tripodia käyttäen.
"vakajahan toimii jo tarkennusvaiheessa"
—no sitten mulla taitaa olla jotain häikkää asetusksissa tms. Vaikka kiertelisin miten tuota tarkennusrengasta niin vakaaja ei näytä toimivan ennenkuin painan laukaisinta.
"Ja saahan sen vakaajan pois tai panorointiasentoon jos se haittaa."
—et tainnut ymmärtää mitä tarkoitin tuolla "Vakaaja on kaikissa oletusarvoisesti pois päältä ja kytken sen vain tarvittaessa"
"… ettei kummallakaan tule vakaata jälkeä"
—arvaappa miten kuvattiin videoita silloin kun ei ollu vakaimia
"Oma vika, jos ei osaa alan käytännön sanastoa. :) Yleensä tuota aukkoarvoa käytetään synonyymina EV-arvolle."
—ihanko aikuisten oikeasti aukkoarvo tarkoittaa EV-arvoa eli sittenkin täristin lisää objektiivin valovoimaa jopa 4 aukkoa.
EV vastaa himmentimen aukkoarvoja, joten objektiivi jonka valovoima on f/5,6 muuttuukin täristimellä f/2:ksi. Nämä 5,6 ja 2 ovat aukkoarvoja, eikö vain?
Tarvita. Ei varmaan 400mm:n putkella kukaan videokuvaa ottanut. Näin se menee. Eihän siinä mitään ongelmaa ole jos ottaa tappituntumalla kuvaa laajakulmalinssin kanssa.
Silleen se meni ja menee edellleen.
1 EV=sama kun puolitat valotusajan
1 EV=sama kun suurennat aukkoa kaksinkertaiseksi
1 EV=sama kun suurennat ISO-arvoa kaksinkertaiseksi
Ja toisinpäin eli puolitat em- arvot. Silloinkin =-1 EV arvo.
...talankaa tarvitaan!
"1 EV=sama kun suurennat ISO-arvoa kaksinkertaiseksi"
F4 ==> F8 ?
Näinkö?
1 EV=sama kun suurennat aukkoa kaksinkertaiseksi
=F4 ==> =F8 eli aukko on kaksinkertaistunut?
Näinkö?
"1 EV=sama kun puolitat valotusajan
1 EV=sama kun suurennat aukkoa kaksinkertaiseksi"
—siis valotusajan PUOLITTAMINEN on sama kuin aukon SUURENTAMINEN kaksinkertaiseksi.
Eli et tai en siis ymmärrä yhtään mitään valotusarvoista tai meillä on ihan erilainen laskuoppi!
Minun kamerassani valotusajan PUOLITTAMINEN (esim. 1/125 —> 1/250) on sama kuin aukon PIENENTÄMINEN yhdellä aukkoarvolla (esim f/5,8 —> f/8)
Kyllä laskuoppi on ihmeellistä tiedettä!
Eli minun kamerassani:
(miinus) —1 EV=sama kun puolitat valotusajan (esim 1/250 — 1/500)
(miinus) —1 EV=sama kun pienennät aukkoa yhdellä arvolla (esim f/2,8 — f/4)
(miinus) —1 EV=sama kun puolitat ISO -asetuksen (esim ISO 200 — ISO 100)
(plus) 1 EV onsama kun kaksinkertaistat valotusajan (esim 1/250 — 1/500)
(plus) 1 EV onsama kun suurennat aukkoa yhdellä arvolla (esim f/4 — f/5,6)
(plus) 1 EV on sama kun nostat ISO-asetuksen (esim ISO 100 — ISO 200)
(plus) 1 EV onsama kun suurennat aukkoa yhdellä arvolla (esim f/4 — f/5,6)
po. (esim f/5,6 — f/4)
Täällä joku, joka on jyvällä asiasta. 1EV=puolitat valotusajan oli ihan tahallaan laitettu virhe.
Oikeinhan se kuitenkin on.. Etumerkki vaan väärin.
Tuo EV arvo tarkoittaa valotuksen määrää eikä mitään muuta. Siis sitä kuinka kuva valottuu eli onko se vaaleampi vai tummempi. Mitään muuta merkitystä sillä ei ole. Aukot, valotusajat ja ISO arvot vaikuttaa kuvaan muutenkin mutta ei niiden muita vaikutuksia kun valon määrään liittyviä pidä sotkea EV-soppaan.
Joku ei näköjään vielä ole älynnyt että aukko suurenee kun f-luku pienenee. Siitä on hyvä aloittaa asioiden
OMAKSUMINEN
"oli ihan tahallaan laitettu virhe."
—joo minäkään en koskaan tee virheitä tyhmyyttäni ja jos joku homaa että olen tehnyt virheen niin se on aina tahallinen — kai?
Koskaan en myönnä siis olleeni väärässä vaan teen virheitä tahallani, muiden kiusaksi ;—O
Valovoima on maksimissaan se mikä objektiivissa lukee. Se ei muutu mihinkään riippuen siitä, onko kamerassa/objektiivissa vakaaja vai ei. Kyse on kuvaamisesta, ei yksittäisestä teknisestä ominaisuudesta.
Vaikkei vakaaja korvaakaan valovoimaa eikä aina jalustaakaan, niin vertailun vuoksi lienee helpompi käyttää aukkoarvoja asian havainnollistamiseksi. Eli sillä 5.6:n objektiivilla voi kuvata tietyillä edellytyksillä samoilla valotusajoilla kuin sillä 2:n objektiivillakin. Aikaahan siinä pidennetään, mutta aika ei ole mikään objektiivin ominaisuus, kun taas valovoima ja vakaaja voivat olla. Ja täydellä aukolla kuvatessa aukko on 5.6 (yllättäen?) eikä 2.
Tuossahan aukko on pienentynyt neljäsosaan ja aukkoarvo puolittunut.
1 EV tarkoittaisi esimerkiksi f4 -> f2.8.
"helpompi käyttää aukkoarvoja …"
—miten ihmeessä aukkoarvo on helpompi käyttää kuin EV tai aika-arvo
Lieneekö totuus kuitenkin niin, että aukkoarvo on myyvempi (valovoima muka kasvaa) ja sillä on helpompi huijata objektiivin ostajaa.
"Aikaahan siinä pidennetään, mutta aika ei ole mikään objektiivin ominaisuus, kun taas valovoima ja vakaaja voivat olla"
—no nythän vasta perustelun keksit (lieneekö ns. hätä …)
Oletko aikuisten oikeasti siinä luulossa, että kuvan "tärähtäminen" pitkillä valotusajoilla on objektiivin ominaisuus (kuten "valovoima ja vakaaja voivat olla")?
—meniköhän sinulla (kauppiaalla) nyt puurot ja vellit sekaisin?
Minusta kun näyttää siltä, että ihan kaikissa järjestelmäkameroissa on kysymyksessä pelkästään "rungon ominaisuus". Kun en osaa noita valotusaikoja objektiivista säätää ja tuo suljinkin sijaitsee rungossa (toisessa rungossa myös vakain). Kaiken kukkuraksi vielä toinenkin "tärähdykseen" syyllistä on rungossa (peili). Ymmärtääkseni kuva "tärähtää" pitkillä valotusajoilla vaikka objektiivin tilalla olisi neulanreikä ilman täristintä.
Palkkikamerassani kyllä tuo suljin (valotusaika) on "objektiivin ominaisuus", mutta siinä taas ei ole vakainta.
minkä huitaisit:
"Valovoima on maksimissaan se mikä objektiivissa lukee"
Kerroppa jos osaat,
– voiko objektiivin valovoimaa säätää
– paljonko se on minimissään?
– mitä tekemistä valovoimalla on kuvaamisen kanssa?
– onko kysymyksessä teoreettinen arvo jolla ei ole mitään tekemistä käytännössä (kuvaamisessa)?
"Kyse on kuvaamisesta, ei yksittäisestä teknisestä ominaisuudesta."
– onko tehollinen aukko sama kuin valovoima
Taitaa olla kovin vaikeita ymmärtää nuo käsitteet "maksimissaan", "valovoima" ja "aukkoarvo"
Tuo maaginen EV-arvo mittaa ainoastaan kuvan valotusta. Siihen valotukseen vaikuttaa objektiivin aukko ja kameran sulkimen valotusaika. Sen lisäksi siihen kuvan valotukseen vaikuttaa kennon herkkyys eli ISO-arvo.
Koska nuo kaikki arvot vaikuttaa lopputulokseen niin apuvälineeksi on tehty asteikot noille kolmelle valotukseen vaikuttavalle tekijälle.
Eli:
Täysiä aukkoja (1 täysi EV step) on 1,1.4,2,2.8,4,5.6,8,11,16,22, jne eli kerrotaan edellinen n.1.4:llä
valotusaikoja (1 täysi EV step) on 1/15, 1/30, 1/60, 1/120, 1/240, jne eli puolet edellisestä ajasta
ISO arvoja (1 täysi EV step) on 100, 200, 400, 800, 1600, 3200, 6400, jne eli 2x edellinen
Aina kun siirrytään aukossa, ajassa tai ISO arvossa yksi pykälä suuntaan tai toiseen niin valotus muuttuu . 1 EV arvoa.
Enempää ei oo rautalankaa.
Piti olla:
Aina kun siirrytään aukossa, ajassa tai ISO arvossa yksi pykälä suuntaan tai toiseen niin valotus muuttuu /- 1 EV arvoa.
Vastauksestasi päätellen et lukenut loppuun asti sitä edellistä kommenttiani tai sitten et ymmärtänyt siitä oikein mitään. Ensimmäisestä en ota vastuuta, vaan kehoitan lukemaan sen kommenttini uudelleen ja ajatuksen kanssa. Jälkimmäisestä minun kait pitäisi ottaa vastuu, ainakin osittain.
Tarkoitin nimen omaan sitä mitä kirjoitinkin. Jos objektiivin maksimiaukko on 5.6, niin ei sillä voi kuvata aukolla 2. Toisin sanottuna, jos objektiivin valovoima on 5.6, niin ei sitä millään muuksi saa, vaikka vakaajan avulla voitaisiinkin käyttää samoja aikoja kuin vakaajattomalla objektiivilla, jonka valovoima on 2. Kerro, jos vielä on kovin vaikeaa ymmärtää...
"Lieneekö totuus kuitenkin niin, että aukkoarvo on myyvempi (valovoima muka kasvaa) ja sillä on helpompi huijata objektiivin ostajaa."
Myyjät ja valmistajat taitavat kylläkin enemmän käyttää sitä EV-arvoa tai aika-arvoa mainoksissaan ja tuotetiedoissaan. Halunnevat olla sitten vähemmän myyvempiä...? Oletko joutunut huijauksen kohteeksi montakin kertaa?
"Oletko aikuisten oikeasti siinä luulossa, että kuvan "tärähtäminen" pitkillä valotusajoilla on objektiivin ominaisuus (kuten "valovoima ja vakaaja voivat olla")? "
En. (Mistä siihen johtopäätökseen päädyit?) Mutta objektiivivakaajan avulla saavutettu terävä kuva liian pitkällä valotusajalla on selkeästi sen objektiivin hyvä ominaisuus. Tätä ominaisuutta korostaa vielä se, että kytkemällä vakaaja pois toiminnasta ei saisi yhtään riittävän terävää kuvaa. Jokin merkitys sillä vivusta kytkettävällä ominaisuudella siis siinä tapauksessa on.
"et lukenut loppuun asti sitä edellistä kommenttiani loppuun asti"
"kytkemällä vakaaja pois toiminnasta …. Jokin merkitys sillä vivusta kytkettävällä ominaisuudella siis siinä tapauksessa on."
—tuostahan ymmärryksesi kyllä paistaa
Sinulla ei siis ole aavistustakaan siitä miksi sen ominaisuuden pitää olla poiskytkettävissä. Miksi joku haluaisi kytkeä pois terävän kuvan?
"vakaajan avulla voitaisiinkin käyttää samoja aikoja kuin vakaajattomalla… "
—no siinäpä vasta viisaus, ihan itsekö tuon keksit?
"ei saisi yhtään riittävän terävää kuvaa"
—no ei takuulla ei ainakaan jalustalta tai lyhyellä valotusajalla. Sitä "riittävän terävää" tulee vain liian pitkillä valotusajoilla ja silloin kohinaakin saa paremmin kuvaan — kai?
Kerro, jos vielä on kovin vaikeaa ymmärtää ...
"Valovoima on maksimissaan se mikä objektiivissa lukee."
—mitä tarkoitaa "valovoima on maksimissaan" ja voiko se olla myös esim. minimissään tai välitilassa?
—voiko valovoimaa siis säätää pois maksimista eli ei?
—mitä tarkoittaa tehollinen aukko, onko se maksimissaan sama kuin valovoima?
—onko aukkoarvo sama kuin objektiivin "valovoima maksimissaan"?
—voiko maksimi valovoimalla kuvata aikuisten oikeasti vai onko se vain teoreettinen arvo joka ei esiinny käytännössä
"Se ei muutu mihinkään"
—ihanko aikuisten oikeasti valovoima ei muutu jos tarkennus kierretään pois äärettömästä, kuten aina kuvatessa?
lyhyehköllä valotusajalla jalustalta kuvattaessa ei ole eroa sillä onko 'täristin' päällä vai ei, niin silloin on syytä epäillä jalustan tukevuutta.