Haluaisin kuulla mahdollisimman paljon ihmisten mielipiteitä siitä, miksi vaihto-oppilaaksi kannattaisi lähteä. Myös omakohtaisten kokemusten kuuleminen olisi enemmän kuin kivaa. Minua on kiinnostanut jo pitkään lähteä jenkkeihin vaihto-oppilaaksi. Ikää on 16-vuotta ja opiskelen kauppiaiden kauppaoppilaitoksessa. Rakastan englannin-kieltä ja osaan sitä keskiverto hyvin, joten uskoisin pärjääväni ja ajan kanssahan kielitaito paranisi nykyisestä. Minua vain arveluttaa se, että mitäs jos en tulisi isäntäperheen kanssa toimeen? Tai mitä jos en saisi sieltä koulusta yhtään kaveria? Eniten pelkään juuri sitä, että joutuisin olemaan yksin. Minua ahdistaa myös se, että jään täällä suomessa sitten luokkaa ystäviäni jälkeen. Jatkaisin palattuani kakkoselle, kun kaverit menevät kolmoselle ja valmistuvat sitten minua vuoden aikuisemmin.
Onko kaikki vaihto-oppilaaksi lähtemisen arvoista? Pelottaa ja ahdistaa, mutta kova hinku olisi lähteä. Olen enemmän kuin kiitollinen vastauksista :----)
Onko kaikki vaihto-oppilaaksi lähtemisen arvoista? Pelottaa ja ahdistaa, mutta kova hinku olisi lähteä. Olen enemmän kuin kiitollinen vastauksista :----)
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ite olen lähössä nyt syksyllä jenkkeihin vaihtoon ja ainaki sen voin sanoa, että mitä sitten jos kaverisi valmistuvat sinua ennen? sä oot ollu vuoden jenkeissä ja ne ei!!! Ne täs on kateellisia etkä sä! Ja kavereita saa kun on aktiivinen...amerikkalaist ovat oikein mukavia ja heihin on paljon helpompi tutustua kuin suomalaisiin. Jos isäntäperhe on kökkö niin sitä voi aina vaihtaa ja se onko perhe hyvä riippuu myös paljon itsestä...olin viime kesänä jenkeissä kesävaihdossa ja huomasin että tietyille ihmisille ei kelpaa minkänlainen perhe!
Anna mennä!!!! :)
kannattaa lähteä! itse tulin juuri viikko sitten takaisin vuoden mittaiselta reissultani ja vaikka suurimman osan ajasta halusin vain takaisin kotiin (pari kertaa olin jo tosissani),itkua tuli väännettyä ja päätä hakattua seinään niin näin jälkeenpäin sanottuna:
kyl silti kannatti lähtee. se on vaan sellanen juttu mikä kannattaa kokea. mieti nyt, vuosi jossain ihan muualla,tutustuen uusiin ihmisiin ja ne kokemukset! ite en mitään mieltä järisyttävää sinänsä kokenu mut taas, jälkeenpäin kun alkaa ajattelemaan niin jokapäiväinen elo perheessä tuntuu kokemukselta.
en paljon huomaa itessä muutoksia, vielä ainakaan. oon kai hiukan puheliaampi. mut paljon paljon helpompi mennä juttelee vieraille ihmisille ja mun enkuntaito on kehittyny ihan hirveesti.
lähde jos siihen on mahdollisuus!!!
Itse tulin vuosi sitten kesällä takaisin tänne Suomeen, kun olin ollut vuoden Ranskassa. Oma kokemukseni ei välttämättä ollut sieltä parhaasta päästä, mutta en vaihtais sitä mihinkään! Mulla oli perheen kanssa ongelmia kun ei oikeen kemiat kohdannut, mutta perhettä voi todellakin vaihtaa. Lopulta pääsin aivan loistavaan perheeseen ja host-sisko tuleekin vierailemaan Suomessa kesällä. Eli kaikki negatiivinenkin kannattaa ottaa kokemuksen kannalta, ja elämäähän se vain on. Mäkin oon nyt kotiin palattuani opiskellut vuotta nuorempien kanssa, alkuun mietin että mitäköhän siitä tulee, mutta jos saa vaan suunsa auki nii saa uusia kavereita kun vanhat kaverit alkaa valmistumaan. Kun lähtee vaihtariksi, niin yleensä pitää olla erittäin oma-aloitteinen, silloin saa varmasti kavereita eikä tarvi yksin olla. Minäkin vähän ujompana ihmisen pelkäsin sitä yksin jäämistä, mutta jos uskaltaa yhtään tulla sieltä kuorestaan niin elämä helpottuu kummasti. Oma aktiivisuus ja positiivisuus vie pitkälle. Rohkeasti vaan kokemuksia etsimään! Ehkä ainoa negatiivinen asia vaihtariksi lähtemisessä on se, että kun palaa Suomeen nii haluaa vaan pois ulkomaille uusia kokemuksia etsimään :D Mutta mulla on onneks ees vähän laskenu tää ulkomaankaipuu, niin että jaksan lukion käydä loppuun, sitten tulevaisuudessa luultavasti muuta ulkomaille :) Toivottavasti oli jotain apua tästä! :)
tohon on kyl pakko kompata et aivan jäätävä halu lähtee takas ulkomaille! en vaa osaa olla suomessa :D haluun sinne ulkomaille vaa. opiskelun jälkee sitte tosiaa