Joskus ihmettelen miksi minun piti syntyä tähän maailmaan, koska tunnen itseni aina niin hyödyttömäksi ja turhaksi. Minulla ei ole mitään erityistaitoa, en ole hyvä matikassa, liikunnassa tai missään kouluaineessa. En ole hyvä kuuntelemaan muita, enkä hyvä ruuanlaittaja. En myöskään ole sosiaalinen, vaan tylsä hiljainen nyhverö, jolla on tasan yksi ystävä jonka kanssa viettää vapaa-aikaa. En ole kaunis, en omista ihanaa tyyliä tai vaatteita, enkä ole hoikka. En siis ole hyvä missään. Joten kuka minua täällä tarvitsee? Olen vain tiellä, kukaan ei jaksa minua.
hyödytön
säälittävä
3268
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
olen itekkin saanut niin pahoja traumoja kaikista, viimeks sain traumat tosta yhestä idiootista joka haukkui mua "pillufeissiksi" ku sellainen en ees oo ku mul on poikaystäväkin! VIELÄ KERRAN SANON TÄN SILLE IDIOOTILLE: VITUN PASKA! OOT ITE PIERUNAAMA JUMALAUTA.
Itse olen todella lahjakas joissain ajattelua vaativissa asioissa, mutta ihan yhdentekevää se on, kun elämä ei aidosti kiinnosta. Motivaatiolla pääsee elämässä paljon pidemmälle kuin lahjakkuudella.
Vaan ei sosiaalisuus ja muiden hyödyksi eläminen ole mitään hyveitä. Voit vaikka haistattaa paskat koko maailmalle; itsekunnioitus on tärkein.
Jos sä vertaat itseäsi muihin niin tietysti petyt.
Aina löytyy henkilö, joka tekee asiat paremmin ja on niin hyvä tyyppi kaikessa kuin olla ja voi.
Mutta pitääkö meidän verrrata itseämme toisiin?
Silloin pitää kun oikeasti teemme pahaa, satutamme toisia mutta niin sinä et tee.
Jokainen ihminen on arvokas jo sen takia että on ihminen.
Meidän arvomme ei ole teoissa vaan juuri sisimmissämme.
Jos vertaat itseesi täydellistä ihmistä, Jeesusta, niin petyt aina itseesi sillä samaan emme pysty.
Mutta me saamme katsoa häntä koska hän rakastaa meitä juuri sellaisina kuin olemme.