Kyselyn tynkää

Pisti silmään että tutkimuksessa käsitellään pelkästään nuorisoa, oletettavasti alle 20 v. Meitä vanhempiakin harrastajia on, me olemme sitä porukkaa jotka -20 vuotiaina muodostimme asiakaskunnan semmoiseille vasta avatuille liikkeille kuin Kukunor, Good Fellows, Alfa Antikva ja Fennica Comics. Ja kun emme löytäneet kaikkea haluamaamme sopivaan hintaan niin tilasimme ulkomailta tai säntäsimme lomamatkoilla semmoisiin paikkoihin kuin Forbidden Planet ja vastaavat.

Meitä on vähemmän kuin "uutta sukupolvea", mutta olemme sitäkin syvemmällä, lastensarjat eivät kiinnosta. Emme pidä ulospäin meteliä kiinnostuksestamme. Pentuna meitä pidettiin "toivottomina tapauksina" kun luimme vain sarjakuvia ja piirtelimme hirviöitä. Meillä on ehkä jo perhettä tai sitten olemme pahimman laatuisia yksinäisiä nörttejä. Olemme kielitaitoisia ja korkeasti koulutettuja. Meillä on usein hyvin palakut duunit. Emme parveile coneihin. Emme ole riippuvaisia viikkorahoista. PaikallisetkKustantajat eivät kiinnitä meihin huomiota joten kannamme rahamme erikoisliikkeisiin, divareihin, Amazon.comiin ja ulkomaille.

Saatamme katsella marketin tarjontaa mutta emme osta mitään, 5-7 euron hinnalla voisimme ostaa suosikkisarjojamme ostoskärryn täyteen jos niitä olisi hyllyssä. Siispä käymme ehkä kerran kuussa alan erikoisliikkessä ja pistämme ehkä muutaman sata euroa sileeksi ostellen 20 euron mangoja. Tai meillä on ko. liikkeessä jatkuva asiakastili ja saamme haluamamme postitse, aikuisena ei enää ehdi ramppaamaan divareissa niin paljon. Olemme silti sekä hinta- että laatutietoisia emmekä maksa paskasta mansikoita. Tunnen aikuisia harrastajia jotka saattavat pistää kuukausittain 200-500 euroa mangaan, animeen ja muihin kummiin juttuihin. Joku ns. "normaali" ihminen kysyy: "Mikä järki? Vähän kipeetä? Ootko hullu?" ja ryyppää sanan rahan kurkusta alas perjantai-lauantai iltaisin baareissa. Meille sentään jää jotain konkreettista jonka voimme kantaa hyllytilan loputtua (uskomattoman yleinen ongelma piireissä) divariin vaihdossa...

Kieltämättä meitä on kohderyhmänä vaikea miellyttää, makuja on niin monenlaisia. Mutta jos siellä marketin hyllyssä olisi vaikka Junji Iton modernia japsikauhua niin ostaisin sen enempiä miettimättä. Vaikka olisi K18 ja muoviin käärittynä etten pääsisisi edes pläräämään.

Esimerkiksi Gunnm ja Akira ovat jotain mikä meihin kolahti 90-luvulla, valitettavasti olimme ostaneet "Battle Angel Alitat" ja Epic Comicsin kustantamat Akirat (väreissä) jo aika päiviä ennen kuin Like julkaisi Akirat mustavalkoisina ja Punainen Jättiläinen pisti Gunnm:n työn alle (huonosti jo painetuista skannatut kannet, aijai). Siksipä ko. mestariteokset ovatkin päätyneet alemyynteihin.

Joka tapauksessa nykyinen asiakassukupolvi kasvaa 5 vuodessa vaatimaan jotain parempaa, elleivät sitten luovuta harrastustaan liian lapsellisena...

Niin että lähetä viestiä sinne kustantajaportaaseen kun esittelet ne tutkimustuloksesi.