Laitan tänne, lukekoon ketä

kiinnostaa. Kunhan vain saan nämä ajatukseni purettua johonkin. ja joskus, jos tästä suhteesta "aika jättää", elän itsekseni, enkä ryhdy parisuhteeseen, en ainakaan etsi sitä. Ja tämän kokemuksen kautta tiedän,mitä haluan, tiedän mitä suhteelta haluan. tiedän mitä kumppanilta haluan. Hän joko tulee, tai sitten ei. Tiedän, että haluan elää naisen kanssa. ihan sama mikä minä olen mutta haluan kuitenkin. Elämää yhdessä ja erikseen. Mieluummin elän sittem yksin tai nykyisessä. Tää on oikeesti tosi kauheaa, kun ihmisillä on elämässä tosi suuriakin ongelmia. Voi olla todellisia vastoinkäymisiä. Ja minä mietin näitä.

En tiedä haluaisin vain ihmisen, jonka kanssa olisi hyvä olla. Ja ei tässä nykyisessä ole mitään vikaa -ei mitään. Mitä parhain hän on. Joku teksi ihan mitä tahansa saadakseen hänen kaltaisen. Eli Ihmisessä ei ole mitään vikaa. Tunnen surua siitä, että kirjoitan tämän tänne. Hän on niin hyvä ihminen vikoineen kaikkineen. Siis arvostan häntä! Tiedän että tämä on julmaa kirjoittaa tälläistä, mutta onhan tässä hänenkin tunteistaan kysymys. Tiedän että hän rakastaa minua, enkä itse haluaisi joutua loukatuksi/jätetyksi rakkaimpani taholta. Ehkä hän ei vain halua ymmärtää näitä tunteitani -tai pitää niitä joinakin "oikkuina". En tiedä..

Ja se että haluan elää naisen kanssa, tiedän sen, vain tiedän. Mua ei kiinnosta ruotia erityisesti sitä onko hän puhdas lesbo vai peräti bi, ei vain kiinnosta. Minua kiinnostaa ihminen itsessään. Ja mitä enemmän kirjoitan, sen enemmän solmuun menen. Mutta sen varmemmalta tämä kuitenkin tuntuu. Enkä mä kuitenkaan tiedä tuosta lesbo - bi ajatuksesta. Jos oikeasti joskus päätyisin suhteeseen naisen kanssa, haluaisin, että hänellä olisi melko selkeä käsitys itsestään. Että jos parisuhdetta haluaa ja mitä siltä ylipäätään haluaa? Kyllä elämä voi olla tosi vaikeaa välillä varsinkin kun siitä tekee vaikean. Mutta, ei siten, että tämä olisi yhtä kärsimystä kumppanini kanssa nyt. Meillä on hyvä olla yhdessä, viihdymme toistemme seurassa ja elämä on kaikin puolin helppoa. Kai mun pitäisi saada rangaistus ajatuksistani ja kokea jotain todella pahaa, että osaisin olla tyytyväinen. Ja minä olen! Mutta sitten ajattelen aina että en muista olla tarpeeksi kiitollinen kaikesta tästä hyvästä, mitä elämältä olen saanut.

Saa kivittää!
8622
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

Ei tuosta nyt kauheesti irti saanut, että mikä se tilanne siellä oikeesti nyt on, mutta mulla on lähestulkoon sama fiilis ja samoja ajatuksia..!
Kaipa sitä jotkut ihmiset vaan aina hakeutuu hankaluuksiin.. Se hyvä ja helppo ja oikea ei vaan riitä..! Sitä hakee aina jotakin.. Löytääkö sellaista koskaan jossa olis täysin tyytyväinen?? En hitto vie tiedä..

Äänestä

pointti täs oli ?

Äänestä

kaikkia paitsi itseäsi, sitä että sä et ole tässä elämässä elämässä kenekään muun elämää kuin omaasi. Minä soisin että laittaisit sen lähtökohdaksi, koska onnellisuus tuottaa lisää onnellisuutta. Tuollainen elämä mitä sinä elät tuottaa ihmisiä jotka miettivät vanhoilla päivillään miksi en elänyt silloin toisin. Elämästä ei kannata tehdä monimutkaista miettimällä toisten puolesta asioita ja tehdä uhrauksia jotka jäävät huomaamatta. Kun sinä elät sinun näköistä elämää, siihen tulee ihmisiä jotka eivät vaadi sinulta muuta kuin mitä olet. Muuten sinä saat taivutella itseäsi mahtumaan ties mihin lokeroon ties kenen takia.
Elä sun elämääsi, kun sä näet itsesi kristallinkirkkaana, asiat muutuvat helpoiksi.
Se ensi askel on aina vaikein, mutta myös antavin, koska se on ensimmäin askel kohti sinua ja sinun paikaasi tässä maapallolla.

Äänestä
  • Kiitos tästä! Niin helpon kuulosta, mutta toteuttaminen....Entä hän? Miksi jätttää hyvää ihmistä vain siksi, että ei pystyis tuomaan hänelle onnea. Kun onni on tässä? Hänkin vanhenee ja on siis valmis tekemään _lähes_kaiken vuokseni. Ei hän ole mikään"vässykkä", tuntee oman arvonsa ja on ihan ehta mies -ilman mitään sovinistisuutta ja muuta . Siis kunnollinen, vastuunsa tunteva ja kaikkea muuta! Jos noita vanhoja päiviä ajattelee, niin eneiten mä ajattelen häntä joka sitten vanhuksena istuu vanhainkodissa surullisena -jos ei ole muuta elämäänsä löytänyt. Entä minä? En viitsi edes ajatella....

    Ei ole tarkoitus mitenkään väheksyä vastaustasi, vain mietin näitä.

    Äänestä

  • ap kirjoitti:

    Kiitos tästä! Niin helpon kuulosta, mutta toteuttaminen....Entä hän? Miksi jätttää hyvää ihmistä vain siksi, että ei pystyis tuomaan hänelle onnea. Kun onni on tässä? Hänkin vanhenee ja on siis valmis tekemään _lähes_kaiken vuokseni. Ei hän ole mikään"vässykkä", tuntee oman arvonsa ja on ihan ehta mies -ilman mitään sovinistisuutta ja muuta . Siis kunnollinen, vastuunsa tunteva ja kaikkea muuta! Jos noita vanhoja päiviä ajattelee, niin eneiten mä ajattelen häntä joka sitten vanhuksena istuu vanhainkodissa surullisena -jos ei ole muuta elämäänsä löytänyt. Entä minä? En viitsi edes ajatella....

    Ei ole tarkoitus mitenkään väheksyä vastaustasi, vain mietin näitä.

    helppoa löytää se mikä tekee itsestä onnellisen, mutta jostain se on aloitettava. Vähän kuin purettava itsensä osiin, putsattava pois ihmisten odotukset ja se miltä koittaa näyttää ihmisille, moni asia löydettävä uudelleen.
    Löydettävä ne asiat mitkä saa sut tuntemaan että sun elämä on ihanaa ja että sä nautit itsesi kanssa elämisestä.

    Jos sä haluat miettiä elämääsi muiden kautta, elää muiden kautta, niin silloin sä elät sulle oikeaa elämää. Silloin sä odotat että pääset hoitamaan miestäsi kun hän vanhenee ja saada jonkin täyttymyksen siitä että teit hänen takiaan jotain niin arvokasta. Elämässä on valintoja, ei sen kummempaa. Jos sinä luulet että sinun elämä tuollaisenaan riittää niin minä toivotan hyvää jatkoa.

    Mitä sun mies sanoisi siitä ettet halua jättää häntä koska sua säälittää ajatella häntä yksin vanhainkodissa? Mitä jos hän löytääkin naisen joka palvoo häntä vielä vanhainkodissakin eikä vain hoida?

    Tämä elämä on tässä, mitään ei voi palata elämään uudelleen. Mutta jokainen tekee omat valinnat. Näennäisesti turvallinen elämä ei ole aina se onnellinen elämä. Elämässä on se puhdas totuus että pitää olla rohkea ottamaan paikkansa. Muuten sä olet muiden jatkeena. Vääristä syistä väärien ihmisten kanssa.
    Tietyt valinnat vaativat rohkeutta, mutta palkkiotta niissä ei jää.

    Jos hetken ajattelet itseäsi, vain ja puhtaasti itseäsi niin mitä sinä näet? Mistä sinä haaveilet, mitä sinä odotat tulevaisuudelta, rakkaudelta, unelmilta? Sinä, ei kukaan muu.

    Äänestä

Olisit laittanu tuonne bi-palstalle ku se on ihan kuollut.Ei näitä tänne kiitos!
Nainen nainen-jutut tänne ja nainen mies nainen-konfliktit tuonne bi-palstalle!

Äänestä
  • kumppaneineen pysty siihen. Ei pidä mennä vaatimaan liikaa.:)

    Äänestä

  • Mä laitoin tämän tänne. Syystä. Mietin kyllä että mihin tämä nyt kuuluu. Mutta en laittanut bi puolelle, sillä tämä on mielestäni nyt juuri tälle palstalle kuuluva. Mitä mä olen tuota bi- palstaa seuraillut joskus, niin mua vaan ehkä ärsyttää jollain tapaa naimisissa olevien naisten tapa suhtautua seksuaalisuuteensa jollain tavalla vapaammin. Että se olisi jotenkin hyväksyttävämpää -joskus jopa ihan luvanvaraista nautiskella naisesta ja sitten elää kuitenkin miehensä kanssa. Kukin tyylillään, en tuomitse kenenkän elämäntapaa ja ratkaisuja, mulle tulee tällaisia ajatuksia. Ajattelen, että eihän heterosuhteissakaan liene ihan tavallista että käydään nauttimassa välillä vierasta. Tietysti sitä on suhteita, joissa mies jopa nautii naisensa bi-seksuaalisuudesta. Minusta se menee tuon yliseksuaalisen, miehille suunnatun seksiviihteen ja muoti-ilmiön puolelle.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


. kirjoitti:

kiinnostaa. Kunhan vain saan nämä ajatukseni purettua johonkin. ja joskus, jos tästä suhteesta "aika jättää", elän itsekseni, enkä ryhdy parisuhteeseen, en ainakaan etsi sitä. Ja tämän kokemuksen kautta tiedän,mitä haluan, tiedän mitä suhteelta haluan. tiedän mitä kumppanilta haluan. Hän joko tulee, tai sitten ei. Tiedän, että haluan elää naisen kanssa. ihan sama mikä minä olen mutta haluan kuitenkin. Elämää yhdessä ja erikseen. Mieluummin elän sittem yksin tai nykyisessä. Tää on oikeesti tosi kauheaa, kun ihmisillä on elämässä tosi suuriakin ongelmia. Voi olla todellisia vastoinkäymisiä. Ja minä mietin näitä.

En tiedä haluaisin vain ihmisen, jonka kanssa olisi hyvä olla. Ja ei tässä nykyisessä ole mitään vikaa -ei mitään. Mitä parhain hän on. Joku teksi ihan mitä tahansa saadakseen hänen kaltaisen. Eli Ihmisessä ei ole mitään vikaa. Tunnen surua siitä, että kirjoitan tämän tänne. Hän on niin hyvä ihminen vikoineen kaikkineen. Siis arvostan häntä! Tiedän että tämä on julmaa kirjoittaa tälläistä, mutta onhan tässä hänenkin tunteistaan kysymys. Tiedän että hän rakastaa minua, enkä itse haluaisi joutua loukatuksi/jätetyksi rakkaimpani taholta. Ehkä hän ei vain halua ymmärtää näitä tunteitani -tai pitää niitä joinakin "oikkuina". En tiedä..

Ja se että haluan elää naisen kanssa, tiedän sen, vain tiedän. Mua ei kiinnosta ruotia erityisesti sitä onko hän puhdas lesbo vai peräti bi, ei vain kiinnosta. Minua kiinnostaa ihminen itsessään. Ja mitä enemmän kirjoitan, sen enemmän solmuun menen. Mutta sen varmemmalta tämä kuitenkin tuntuu. Enkä mä kuitenkaan tiedä tuosta lesbo - bi ajatuksesta. Jos oikeasti joskus päätyisin suhteeseen naisen kanssa, haluaisin, että hänellä olisi melko selkeä käsitys itsestään. Että jos parisuhdetta haluaa ja mitä siltä ylipäätään haluaa? Kyllä elämä voi olla tosi vaikeaa välillä varsinkin kun siitä tekee vaikean. Mutta, ei siten, että tämä olisi yhtä kärsimystä kumppanini kanssa nyt. Meillä on hyvä olla yhdessä, viihdymme toistemme seurassa ja elämä on kaikin puolin helppoa. Kai mun pitäisi saada rangaistus ajatuksistani ja kokea jotain todella pahaa, että osaisin olla tyytyväinen. Ja minä olen! Mutta sitten ajattelen aina että en muista olla tarpeeksi kiitollinen kaikesta tästä hyvästä, mitä elämältä olen saanut.

Saa kivittää!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu