Bonnierin suuren journalistipalkinnon on voittanut Aamulehden toimittaja Kristiina Tolvanen.
Kristiina Tolvanen sanoo haluavansa kyseenalaistaa itsestäänselvyyksiä ja maan tapaa. Hänen mielestään Suomessa toimittajat päästävät päättäjät helpommalla kuin vaikkapa Ruotsissa tai Virossa.
"Ihan rutiiniuutisjutuissakin haastateltavat päästetään liian helpolla, eikä tutkivan journalismin taso ole meillä kovin korkea"
http://www.mtv3.fi/uutiset/mediait.shtml/arkistot/mediait/2010/03/1086303
Onko Jämsässä kyseenalaistamisen arvoisia maan tapoja tai paljastamista odottavia huonoja käytäntöjä?
Kristiina Tolvanen sanoo haluavansa kyseenalaistaa itsestäänselvyyksiä ja maan tapaa. Hänen mielestään Suomessa toimittajat päästävät päättäjät helpommalla kuin vaikkapa Ruotsissa tai Virossa.
"Ihan rutiiniuutisjutuissakin haastateltavat päästetään liian helpolla, eikä tutkivan journalismin taso ole meillä kovin korkea"
http://www.mtv3.fi/uutiset/mediait.shtml/arkistot/mediait/2010/03/1086303
Onko Jämsässä kyseenalaistamisen arvoisia maan tapoja tai paljastamista odottavia huonoja käytäntöjä?
Vastaukset 51
Vanhimmat
"Onko Jämsässä kyseenalaistamisen arvoisia maan tapoja tai paljastamista odottavia huonoja käytäntöjä?"
Ei ole.
"Ei ole"
Kylläpäs nyt tulikin luottavainen ja rauhallinen mieli.
Olitko muuten Rantala vai Ojala vai Mattila vai Kilpeläinen vai Kilpeläinen vai Hyytinen vai Wiren vai Vaara vai Vihro vai Haljala vai Suosaari vai ?
Nimimerkki Töktök ei ole kello 16,32 vastaajan kirjaama mies.
Kyllänämä miehet jää rinnanmitan Mattilan tiedottajasta.
No ainakin sen olisi kivaa päättäjiltä kysyä miten käytännössä 15 tuntia yön mukaan lukien heidän mielestään on riittävä aika vaikuttaa asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon? Juuh, nyt tarkoitan siis Partalan ja Ruotsulan koulujen lakkautusta.
Olisi myösk kivaa saada tietää missä on menossa se lista säästövinkkejä, jota kuntalaisilta on pyydetty. Kun ei missään pöytäkirjassa tähän asti ainakaan käsitelty.
Ja henkilökohtaisesti kiinnostaa miksi ei Heräjärven koulua myydä, se on järven rannalla sijaitsev remontoitu ja arvokas kiinteistö, joka vaatii ylläpitoa. Siitä saisi hyvän hinnan (kun kaikesta pitää saastää). Vai onko se niin että kuntatyöntekijöille virkistyspaikka on välttämätön, vaikka kaikissa muissa asioissa tulisi säästää?
Näistä asioista on jo tiedusteltu myös virkamiehiltä ,muttei vastauksia saatu...
Toisin kuin nimimerkki Töktök väittää, täällä olisi tutkivalle journalistille työkenttää vaikka kuinka paljon. Tuossa Sera30 jo mainitsi muutaman erittäin osuvan erimerkin hyvistä kysymyksistä, joiden pitäisi kaiken järjen mukaan kiinnostaa myös neljättä valtiomahtia.
Juttu vaan on niin, ettei tämä Hyytisen aviisi ainakaan uskalla niitä kiperiä kysymyksiä ja kiusallisia artikkeleita julkaista, koska siltä loppuu ilmoitustulot saman tien. Kristiina Tolvanen olisi tänne kovinkin tervetullut, mutta joutuisi todennäköisesti perustamaan oman lehden, joka ei kuvia kumarra.
Ihan yhtä hyvin kirjoittelee.
JS on terävöitynyt viime aikoina. Odotellaan jos petraa vielä juoksuaan.
Palmukin saattaisi kirjoitella terävämmin, jos saisi kolme ja puolikertaiset resurssit töidensä tekemiseen ja viisivuotisen taiteilija-apurahan, jonka-aikana häntä ei voisi irtisanoa. Lisäksi Palmun työnantajan pitäisi saada rahoittajiltaan lupaus: kahden seuraavan vuoden ajan Palmu voi päästellä sellaista tekstiä kuin haluaa kenestä tahansa, eikä häntä voida hiljentää, lisäksi se ei vaikuta millään lailla missään olosuhteissa lehtiyhtiön tuloihin.
Tosin kirjoittihan se Lindroosin Mikkokin aika säpäkän kolumnin dementiakotihankkeesta kesäkuussa 2007. Huhut kertovat, että Mikko joutui tämän jälkeen kirjoituskieltoon siitä aiheesta. Mutta eihän siinä mitään perää voi olla, Hyytisen liberaalin linjan tuntien.
"Tutkiva journalismi" on kova vaatimus paikallislehdelle, mutta kun päästäisiin edes sidosryhmien tiedotteiden kritiikittömästä julkistamisesta edes tavallisen perusjournalismin tasolle.
"Journalismi on toimintaa, jonka tehtävänä on kerätä, varmentaa ja analysoida tietoa ja esittää se joukkoviestimien avulla esimerkiksi uutisten muodossa. Sen kohteena ovat erityisesti yhteiskunnallisesti tärkeät, ajankohtaiset ja kiinnostavat asiat ja ihmiset."
"Kun tarkastelemme tiedonvälitystä laajemmin yhteiskunnallisena toimintona, siinä voidaan nähdä eri kerroksia: Ensinnäkin on tarve asioiden uutisointiin, sitten niiden kommentointi ja sitominen taustaansa sekä kolmanneksi kannanottaminen asioihin. Siten journalismi näkee tehtävänsä usein laajempana kuin sen kohteena oleva julkisen vallan käyttö. Journalismi arvottaa usein asioiden inhimillisiä, moraalisia, viihdyttäviä ja muitakin puolia. Kysymys on samalla vaikuttamisesta, mihin suuntaan?"
Toimittajahan ei saa ottaa kantaa asioihin muuta kuin kolumneissaan tai kommenteissa. Uutisissa toimittajan oman tai lehdenkään kannan esiin tuominen on ehdottomasti kiellettyä. Sen verran on tullut tuota tiedotusoppia luettua.
"mutta kun päästäisiin edes sidosryhmien tiedotteiden kritiikittömästä julkistamisesta edes tavallisen perusjournalismin tasolle."
Tiedotteet on julkistettava juuri semmoisina kuin ne on annettu. Ei millään toimittajalla tai lehdellä ole minkäänlaista oikeutta ryhtyä virallisia asiakirjoja muuksi rukkaamaan.
Jos asioita pitää kyseenalaistaa, se on tehtävä muulla tavalla. Eli käytännössä on löydettävä jokin lehden ulkopuolinen asiantuntijataho oikaisun tekijäksi. Ei toimíttajilla itsellään ole oikeutta ryhtyä tuomareiksi.
Maksetut mainokset ja ilmoitukset julkistetaan tietysti asiakkaan haluamalla tavalla. Viranomaistiedotteet esim rokotuksiin ja vaikka putkirikkoihin liittyen menee samaan kastiin.
Mutta jos valtuuston puheenjohtaja tai talviurheilukeskuksen johtaja esittää näkemyksiään ajankohtaiseen asiaan niin eiväthän ne ole mitään "virallisia" asiakirjoja, jotka pitäisi kritiikittä painaa sellaisenaan lehteen.
Ei "puolueeton lehti" tarkoita lehteä joka julkaisee kaiken saamansa ja hankkimansa materiaalin sellaisenaan mitään tarkistamatta ja kyseenalaistamatta. Lehti tehdään kuitenkin lukijoille. Kaupungin talousjohtajalla on oma näkökulmansa, mutta lukijaa kiinnostanee enemmän mitä merkitystä jutun aiheella on hänen arkeensa.
"Mutta jos valtuuston puheenjohtaja tai talviurheilukeskuksen johtaja esittää näkemyksiään ajankohtaiseen asiaan niin eiväthän ne ole mitään "virallisia" asiakirjoja, jotka pitäisi kritiikittä painaa sellaisenaan lehteen."
Ei kenenkään sanomisia voi lähteä muuttelemaan miksikään muuksi kuin mitä on sanottu. Vaikka toimittaja olisi kuinka eri mieltä asiasta, mölyt on pidettävä mahassa ja kirjoitettava juuri niin kuin haastateltava sanoo tai asiakirja kertoo.
Kuten tuolla aikaisemmin on mainittu, toimittaja voi tuoda esiin omia käsityksiään kolumneissa tai kommenteissa. Niissäkin tietysti on otettava tarkasti huomioon faktojen pitävyys. Tämmöiset jutut mitä täällä usein esitetään ihan lonkalta heitellen ei tulisi kuuloonkaan.
En kai ole väittänyt toimittajan voivan kirjoittaa mitä tahansa omia näkemyksiään uutisina tai voivan muunnella haastatellun sanomisia.
Toimittajilla pitäisi kuitenkin olla mahdollisuus laatia artikkeleita itsensä (tai lehden) päättämästä näkökulmasta ja hankkia juttuun tarvittavaa aineistoa esim haastattelemalla asiaan liittyviä henkilöitä ja pyytämällä asiaan liittyviä asiakirjoja.
Nyt useimmat "uutiset" ovat paikallisten muiden toimijoiden tekemiä ja näkökulmasta tehtyjä "tiedotteita" jotka toimittaja vain välittää sellaisenaan eteenpäin lehteen.
"Toimittajan työssä eduksi ovat terve uteliaisuus, kyky erottaa olennainen epäolennaisesta, äidinkielen hyvä hallinta, kyky vallitsevien olosuhteiden kriittiseen tarkasteluun sekä taito työskennellä nopeasti ja paineen alla."
"Ensinnäkin on tarve asioiden uutisointiin, sitten niiden kommentointi ja sitominen taustaansa sekä kolmanneksi kannanottaminen asioihin."
"Journalismi on toimintaa, jonka tehtävänä on kerätä, varmentaa ja analysoida tietoa ja esittää se joukkoviestimien avulla esimerkiksi uutisten muodossa."
"Toimittajilla pitäisi kuitenkin olla mahdollisuus laatia artikkeleita itsensä (tai lehden) päättämästä näkökulmasta ja hankkia juttuun tarvittavaa aineistoa esim haastattelemalla asiaan liittyviä henkilöitä ja pyytämällä asiaan liittyviä asiakirjoja."
Juuri näinhän ne lehdet tekevät. Se ei vaan tunnu kaikille riittävän, kun kuunnellaan niitä hevosmiesten tietotoimiston uutisia ja uskotaan niitä. Sitten hämmästellään, ettei lehdessä ole samanlaisia "tietoja". Mistähän se johtuu?
"Nyt useimmat "uutiset" ovat paikallisten muiden toimijoiden tekemiä ja näkökulmasta tehtyjä "tiedotteita" jotka toimittaja vain välittää sellaisenaan eteenpäin lehteen."
Ja kun ne julkaistaan sellaisenaan ilman kenenkään toisen eriävää näkemystä tai toimittajan omia kommentteja, tämä yhden tahon mielipide muuttuu lehdessä painetuksi totuudeksi, jonka jälkeen kaikki muut ovat väärässä.
Eihän kyse ole mistään perättömien huhujen levittämisestä. Sen sijaan, että painetaan yhden tahon miepide totuutena lehteen, pitäisi ottaa selvää taustoista ja haastatella vähän muutakin mieltä olevia ja analysoida asiaa tämän pohjalta.
muissa lehdissä uskalletaan arvostella virkamiesten ja luottamushenkilöiden tekemisiä? Js myötäilee täysin Jämsän kaupungin päättäjiä. Sairaalan kilpailutuksestakaan ei juuri kirjoiteltu. Lukijoiden pitäisi itse ottaa kantaa asioihin yleisönosastossa. Niitä heidän on pakko julkaista, varsinkin kun kirjoitetaan omalla nimellä halusivat tai eivät.
Tietenkin toimittajan omat kommentit voivat myös tukea "tiedotteen" antaneen tahon käsityksiä. Jutusta tulee myös toimitetumman oloinen jos "tiedote" liitetään siihen asiakokonaisuuteen tai tapahtumasarjaan, johon "tiedotteella" on jonkun näkemys työnnetty framille. Eikä taustatietojen esillekaivaminenkaan ole nykyään työlästä. Näiden avulla lukija voi joskus helpostikin huomata "tiedotteen" antajan puhuvan soopaa, eikä toimittajan tarvitse sitä edes ääneen kirjoittaa.
"Ja kun ne julkaistaan sellaisenaan ilman kenenkään toisen eriävää näkemystä tai toimittajan omia kommentteja, "
Ei toimittajalla ole oikeutta uutisjuttuun mitään omia kommenttejaan kirjoitella. Jos niin haluaa tehdä, se on tehtävä erillisen kommentti- otsikon alla. Tämän asian tietäminen kuuluu ihan toimittajan perusammattitaitoon. Televisiotoimittajat ovat ottaneet tässä vähän omia oikeuksia, mikä saa monet ihmiset kuvittelemaan, että lehdissäkin voisi niin tehdä.
"Niitä heidän on pakko julkaista, varsinkin kun kirjoitetaan omalla nimellä halusivat tai eivät."
Enpä usko, että lehden on "pakko" mitään yleisönosastokirjoituksia julkaista. Ja hyvä niin, kun tätäkin palstaa silmäilee.
"Ei toimittajalla ole oikeutta uutisjuttuun mitään omia kommenttejaan kirjoitella."
Mikäs laki sen kieltää? Ja b) eipä niitä yleensä näy edes sen erillisen otsikon alla, vaan yhden tahon mielipide kirjoitetaan totuutena ja sillä siisti.
Tällä palstalla menee kaikkien jutut läpi. Ja ne julkaistaan silloin kun kirjoittaja haluaa.
"Mikäs laki sen kieltää?"
Onko laki, eettinen säännöstö, vai mikä, sitä en jaksa nyt alkaa selvittämään, mutta sen tiedän sata varmasti, että näin se asia on.
"vaan yhden tahon mielipide kirjoitetaan totuutena ja sillä siisti. "
Kyllähän se taho aina siinä jutussa mainitaan. On sitten lukijan oma asia, mitä mieltä hän tämän tahon mielipiteestä on. Ei lehti ole mikään tuomioistuin, eikä toimittaja mikään tuomari, että hän ryhtyisi haastattelunsa jälkeen "totuutta" julistämaan. Näinhän tosin joissakin maissa tehdään. Mieleen tulee esimerkiksi Pohjois-Korea ja Venäjälläkin siihen suuntaan ollaan taas hyvää vauhtia menossa.
Ei kerkeä perinteisen rinttimedian lukijapalautteet jämsäläisen päätöksentekotahdin vauhdissa. Salaisten asiakirjojen julkistamisen ja nuijankopautuksen väli mennään semmoisen sähköjäniksen selässä, ettei siinä ajassa ehdi Kusti polkea mielipidekirjoituksia perille mökin akalle.
ja se myös näkyy. Suuri osa kirjoituksista on täyttä paskaa, jossa totuutta ei ole siteeksikään.
http://www.journalistiliitto.fi/pelisaannot/journalistinohjeet/
Lehdellä on siis toimituksellinen vapaus muokata aineistoa,
Pääosissa on sananvapauden, lukijoiden ja yhteiskunnan etu. Journalistin työmoraaliin kuuluu aineiston oikeellisuuden tarkistaminen. Toimittaja voi heittää omia kommenttejaan kunhan tosiasiat ja mielipiteet pystyy erottamaan toisistaan.
olla asia toimittaja,minusta Jämsän seutu tai vekkari tarvitsevat sellaisen kolumminkirjoittajan joka voi kirjoittaa asian oikein muttarivien välistä paljastuu totuus määrätyillä kysymyksillä mille ei löydy vastausta kuin lukijan omasta päästä,siis pilakuvien kera ja juttu mukaan.
"Onko laki, eettinen säännöstö, vai mikä, sitä en jaksa nyt alkaa selvittämään, mutta sen tiedän sata varmasti, että näin se asia on."
Sama suomeksi: minulla ei ole aavistustakaan mihin tämä perustuu, mutta totta sen täytyy olla, koska muistelen tällaista jostakin (hevosmiesten tietotoimistosta) kuulleenni. Jos jotakin väitetään, kyllä perusteena saisi miellään olla jotakin konkreettista, eikä vain mutua.
Yhtä outo on väite siitä, että fiksusti työnsä hoitava toimittaja tyytyisi vain yhteen tietolähteeseen ja julkaisisi tältä saamansa tiedon totuutena.
On tuota tiedotusoppia sivuaineena tullut luettua ja opiskeluaikoina isossa lehdessäkin harjoiteltua, että kyllä nämä perusasiat muistissa on.
"Yhtä outo on väite siitä, että fiksusti työnsä hoitava toimittaja tyytyisi vain yhteen tietolähteeseen ja julkaisisi tältä saamansa tiedon totuutena."
Ei kai kukaan väitä mitään totuutena julkaisevansa? Jos jotakin ihmistä haastatellaan, niin sehän on silloin hänen totuutensa. On aika vaikeaa haastatella joka juttuun kaikkia maailman ihmisiä.
Jos menet tekemään juttua Pultti Oy:stä, niin silloin teet jutun sieltä. Eikos se ole päivän selvää?
Kannattaa mennä kysymään Hyytiseltä kesätoimittajan paikkaa, jos sinulla hommat on kerran paremmin hallussa kuin nykyisillä toimittajilla.
Poliitikkojen lausunnot toimitetaan sellaisenaan niinkuin ne olisivat uutisia. Kun toimittaja ei tunne asiaa, jää seuraava kysymys tekemättä, ja pitää tyytyä ensimmäiseen vastaukseen. Poliitikko saa valehdella, kun analyysi jää tekemättä eikä tosiasioita kaiveta esiin.
"Ei kai kukaan väitä mitään totuutena julkaisevansa?"
Ei väitäkään, mutta kun jonkun lausunto (lue: mielipide) painetaan lehteen, lausujasta tulee kansan silmissä julkkis ja hänen sanomastaan totuus, kun se on oikein lehteen painettu, jos sitä ei millään tavalla kritisoida, tai tuoda esiin myös toisenlaista tietoa.
"On aika vaikeaa haastatella joka juttuun kaikkia maailman ihmisiä."
Niin on. Siksi yksikin valikoitu eriävä näkemys riittää. Tiippuu tietysti tapauksesta. En puhunut niinkään Hyytisen lehdestä, vaan lehtikirjoittelusta yleensä. Suurin osa uutisoitavista asioista on sen tyyppisiä, kuten Pultti Oy:n tapaus, ettei mitään kovin kummallista taustatyötä eikä tutkimista edes tarvita. Kilopultti Oy:n tapaus olikin sitten jo toisenlainen, kun siitä liikkui monenlaista tietoa. Joskus jään kaipaamaan myös opposition kantaa ja sen kertomista perusteluineen.
Mitä edellä on sanottu poliitikoista, koskee myös kaupungin johtavia virkamiehiä.
Täällä näyttää olevan vallalla semmoinen käsitys, että poliitikot eivät tee mitään muuta kuin valehtelevat. Kaikkea sanomista pitäisi koko ajan epäillä ja vaikka kiven alta kaivaa vasta-argumentteja. Eihän se oikeasti näin ole. Asioita salataan loppujen lopuksi hyvin vähän. Eivätkä kaikki asiat valmisteluvaiheessa edes ole julkisia. Poliitikko ja virkamies tekee virheen jos alkaa lavertelemaan.
Asia on vaan niin ikävästi, että melko suuri osa luottamusmiehistä (jopa pitkään valtuustossa istuneista) on niin tyhmiä, etteivät ymmärrä asioista paljon mitään ja sitten peittelevät tätä tyhmyyttään sillä, etteivät ole muka saaneet tietoa.
"Eivätkä kaikki asiat valmisteluvaiheessa edes ole julkisia. Poliitikko ja virkamies tekee virheen jos alkaa lavertelemaan."
Hyvin harvat asiat ovat edes valmisteluvaiheessa salaisia. Salailemalla tehdään virhe monin verroin todennäköisemmin kuin "lavertelemalla". En myöskään usko että syy huonoihin päätöksiin on niinkään tyhmyydessä kuin siinä, ettei joko ole aikaa tai halua perehtyä asioihin riittävästi etukäteen. Tätä ei virkamiesjohdon tiedonpanttaus ( = vallan anastus) suinkaan helpota.
"Hyvin harvat asiat ovat edes valmisteluvaiheessa salaisia. Salailemalla tehdään virhe monin verroin todennäköisemmin kuin "lavertelemalla"."
Kun Jämsässä viranomaiset panttaavat kuntalaisilta tietoja päätösten valmisteluvaiheessa ja nimittävät niitä salaisiksi kyseessä on täysin jämsässä harjoitettava tiedon ja vallan omiminen päätösten valmistelukoneistolla. Kyse ei missään tapauksessa ole julkisuuslaissa määritellystä salassapitovelvoitteesta. Salassapidettäviä asioita on todelakin vähän.
Julkisuuslain mukaan:
Salassapito on perustuslain edellyttämällä tavalla rajattu vain välttämättömimpään. Tämän vuoksi asiakirjan salassapito on useiden säännösten mukaan riippuvainen niistä konkreettisista haitallisista seurauksista suojattaville eduille, joita tiedon antamisesta voi aiheutua.
Yksityiselämän suojaa koskevia säännöksiä lukuun ottamatta lain ei käytännössä pitäisi merkitä uusia tiedonsaannin rajoituksia aiempaan lainsäädäntöön verrattuna. Yksityiselämää suojaavat salassapitosäännökset johtuvat perusoikeusuudistuksesta ja Euroopan unionin henkilötietojen suojaa koskevasta direktiivistä sekä Euroopan ihmisoikeussopimusta koskevasta käytännöstä.
Salassa pidettäviä ovat mm. mielentilatutkimukset ja henkilön yksityiselämää koskevat arkaluontoiset tiedot esimerkiksi rikosasioissa. Todistajien ja muiden oikeudenkäynnin asianosaisten osoitetiedot voidaan pitää heidän suojaamisekseen salassa jopa asianosaiselta.
Myös henkilöarvioinnit ja psykologisten testien tulokset tulevat salassa pidettäviksi. Tuomioistuimelle tulleet asiakirjat, jotka sisältävät tiettyjä yksityiselämää koskevia tietoja ovat suoraan lain nojalla salassa pidettäviä, jollei tuomioistuin painavan yleisen edun vuoksi toisin päätä.
Muut salassapitosäännökset koskevat asiakirjoja, jotka olivat aiemmassa lainsäädännössä harkinnanvaraisesti julkisia. Esimerkiksi turvajärjestelyjä tai poliisin teknisiä ja taktisia menetelmiä koskevia tietoja sisältäviä asiakirjoja ei aiemminkaan yleensä ole annettu julkisuuteen.
Ministeriöiden vuosittaiset talousarvioehdotukset tulevat julkisiksi jo heinäkuussa.
tämä on, ikävä kyllä, erittäin totta.
ken on joskus erehtynyt valtuuston kokoukseen, missä tahansa kunnassa, tietää, että useinkin valtuutetut esittävät käsiteltävistä asioista ehdotuksia ja ponsia ja mitä lie, jotka SISÄLTYVÄT jo päätettävänä olevaan ehdotukseen. MOT: eivät ole lukeneet esitystä, josta ovat päättämässä
...saaneet kutsun ja paperit kolmea päivää aikaisemmin.
ne tulee kuule viikkoa ennen, aina!
Kulta pieni, ei ne aina tue kuule viikkoa ennen.
Jämsän hallintosääntö:
"Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat (asialista) ja se
on lähetettävä, mikäli mahdollista vähintään kolme päivää ennen kokousta kirjallisesti
kokoukseen osallistujille."
Aikaa on yritetty pidentää, mutta ei ole onnistunut.
Ollaanpa me valittu valtuustoon tyhmää porukkaa, jos eivät kolmessa päivässä kykene selvittämään itselleen käsiteltäviä asioita?
monet ketta olen nähnyt, miten niitä kuoria revitään auki, vasta siellä valtuustosalissa. Eli kolme minuuttia riittää siihen hommaan varsin hyvin.
Eli ketta tarkoittaa samaa kuin kerrat
Hyvä esimerkki uutisesta, jossa on ei ole tyydytty julkaisemaan vain yhtä mielipidettä virallisena totuutena, vaan on otettu kommentti myös toisen näkemyksen edustajalta:
"Kyläkoulut kylmenevät kovaa vauhtia
Peruskoulujen lakkauttaminen jatkuu kovaa tahtia. Viime vuonna ovensa sulki 109 peruskoulua ja peruskouluasteen erityiskoulua.
Tilastokeskuksen mukaan kovin kato kävi Pohjois-Pohjanmaalla, Satakunnassa ja Pohjois-Karjalassa.
Suomessa on lakkautettu 2000-luvulla jo noin tuhat peruskoulua, koska ikäluokat ovat pienentyneet. Kouluverkon tiivistämiseen on yhä paineita kuntatalouden kiristymisen vuoksi, kerrotaan Kuntaliitosta.
– Se pakottaa monet kunnat miettimään palveluverkkojaan. Perusopetuspalvelujen saatavuus on kuitenkin yhä korkealla tasolla, sanoo kehittämispäällikkö Juha Karvonen.
Opettajankoulutuksen professori arvostelee suuntausta.
–Koulutuksen alueella ei ole saavutettu viimeisten 15 vuoden aikana säästöjä, koska oppilaita on jouduttu siirtämään suurluokista yhä enemmän erityisopetukseen. Oppilashuoltomenot ovat myös räjähtäneet käsiin, muistuttaa professori Eira Korpinen Jyväskylän yliopistosta. (STT/KL)"
Ei ollut iso vaiva kaivaa esiin Korpisen näkemys. Jos uutinen olisi julkaistu ilman sitä, olisi lukijoiden mielessä syntynyt se harhakuva, että koulujen lakkauttaminen on virallisesti todettu ja todistettu hyväksi tavaksi säästää kuntien menoja.
Näinhän asia ei suinkaan ole.
http://www.kuntalehti.fi/default.asp?sc=3034&sa=104435
Raikkaaseen journalistiseen työhön kuuluu myös se, että auktoriteetteja pitää kyseenalaistaa. Tämä on eri asia kuin suoraan väittää heidän valehtelevan.
Vaihtoehtoisia käsityksiä esittävien joukosta kannattaa etsiä uusia totuuksia.
Yhdyskuntatoimen johtaja ja sivistystoimen johtaja ovat Jämsän kaupungin viranhaltijapäätösten avoimuuden ja tietojensaannin suurimmat esteet.
Jämsän kaupungin vranhaltijapäätökset osataan muiden hallintoimien osalla otsikoida ja kirjata lautakuntien ja vastaavien pöytäkirjoihin joista ne on tarkistettavissa.
Niin kauan kuin Jämsässä on johtajia (Sivistyslautakunta ja Tekninen lautakunta) jotka eivät suostu kirjaamaan kunnan asukkaiden nähtäväksi julkisia viranhaltijapäätöksien otsikointia siten kuin ne on muiden hallintokuntien toimesta avoimia, voidaan Jämsää pitää Suomen pimeimpänä ja synkimpänä julkisuuslain vastaisena kaupunkina.
Avainasemassa on kaupunginjohtaja, hallintojohtaja ja kaupunginhallitus jotka suorastaan haukkuvat valtuutettujakin jotka tällaista avoimuutta nöyrästi pyytävät.
Lukekaa Jämsän kaupungin pöytäkirjojen viranhaltijapäätösten kirjausmuodot ja verratkaa niitä sivistyslautakunnan ja teknisen lautakunnan kirjaamismuotoihin.
Olisiko laitettava kansalaisadressi kiertämään ja kanneltava tällaista julkisuuden salaamista koskevasta asiasta vaikka oikeusasiamiehelle swaataisiinhan ainakin Nokialle tietoa miten sielläkin alkaa asiat jatkossa luistamaan.
Potkut perseeseen vaan.
"Jutut muistuttavat, kuinka tärkeä rooli tutkivalla journalismilla on yhteiskunnan epäkohtien ja huonojen käytäntöjen paljastajana."
Palmu on sisäistänyt upeasti vallitsevan konsensuksen kyseenalaistamisen taidon. Toimitetuissa uutisjutuissa lehden linja antaa rajat, mutta kolumneissa hän voi suoraan kertoa jos keisarilla ei ole vaatteita.