Onko sinulla toiveita

ei, oikein, voi tulla enää parempaa huomista, pieniä iloja vain.
Mutta elämänviisaus on meidät opettanut nauttimaan niistä.
Koska kuulostat nuorelta niin heittäydy mukaan ihan kaikkeen, paitsi huumeisiin ja ylettömään viinanläträykseen.
Käytä kumia vieraiden kanssa ja aloita asuntosäästäminen.
Varo korkeita korkoja.

Onhan niitä haaveita ja unelmia. Ne vaan ovat pieniä. Tai ovatkohan kun toivon, että terveys säilyy ja rahallista puutetta ei tarvitse kokea.

Helpompi tie on oman pään sisällä. Mitenkäs se rukous menikään? *Anna minulle voimaa muuttaa asiat jotka voin ja hyväksyä asiat joita en voi muuttaa* tai jotain sinne päin.

Kyllä kysyn kanssakulkijoita jaksatko. Mutta paljon muuta tarjottavaa ei minulle heille sitten olekaan. Sympatiaa ja lämpimiä ajatuksia, tokko heidän elämänsä siitä helpommaksi muuttuu. Kaikkia en voi konkreettisesti auttaa. Valinnan joudun siinäkin tekemään.

Riippuu ihan siitä onko tämä haave ns. konkreettinen vai ei? konkretian edessä voi saavuttaakin tavoitteensa...mutta jos, tuo asia ei konkreettinen....sitä vaikeampi...se onkin sitten tai ei..;)) jotenkin näin...hyvin edellinen vastaaja tämän kiteytti eli tuo Anna minulle myös sitä voimaa hyväksyä asiat joita en voi muuttaa...ja anna voimaa muuttaa mitkä voin....toinen ehkä vähän samantyyppinen ajatus...taivu kun paju tuulessa mutta älä katkea...ole sitkeä..ja sitten jos, sinun on tarkoitus mennä katki....mene. Älä pistä vastaan...silläkin on tarkoitus...ihminen jos, tarpeeksi vahva hän uskaltaa olla myös heikko...mutta jos, ihminen on heikko hänestä saattaa kasvaa vahva...( lähinnä tarkoitan ihmisen omaa psyykettä joka meillä jo syntyessämme annetaan....) ja vielä ehkä se tärkein tässä iässä jo kun ollaan...opi myös luopumaan...et voi aina vain saada;)

tsau:Friidu

Tottakai, unelmia, haaveita ja toiveita löytyy ja kun ne joskus toteutuvat, tilalle tulee aina uusia.
Enkä viitsi moisten toteutumattomien toiveiden takia edes masentua,
unelmat kantsii mitoittaa realistisesti ja antaa aikaa.
Sekaan tuppaan aina jonkun tosi utopistisenkin tuikkaamaan,
elämä voi näet joskus odottamatta yllättää.

Tänään on elämä hymyillyt, onnenhetkiä antanut ja siitähän sitä voimaa olen saanut.
Reppuuni olen hyvät asiat koonnut tulevia surkeita päiviä varten. Ja niitähän tulee, joskus tosi surkeita.
Sillä joskus elämä kunnolla myös kurittaa, silloin aattelen vain,
että kasvattakoon nyt taas ja kait tässä pitää vain opiksi ottaa.

Helppoa tietä ei olekkaan tai ei sitä ainakaan kannata etsiä,
monta ihanaa juttua jää kokematta jos aina pelaa vain varman päälle.
Elämä on kuiteskin seikkailu, jokaisella omanlaisensa.

Harvemmin kyselen kuinka kanssaihmiset jaksavat ja voivat,
paitsi jos huomaan, että nyt on jotain hullusti,
mielelläni kuitenkin kuuntelen.

Tehdä työtä 70-vuotiaaksi, viettää sen jälkeen 20 vuotta railakasta eläkeläiselämää ja hankkia sitten hyvä hautapaikka arvostetulta hautausmaalta. Siinä tulevaisuudenhaaveet. Näillä mennään.