Mulla on ihan hirveen huono itsetunto ja yläasteella siitä seuras sit esiintymiskammo. Tulee hirvee paniikkikohtaus. Haluaisin päästä tästä, oisko mitää keinoo? Mulla ois piakkoin ysin viimene iso esitelmä, ja haluisin, et se menis ees suhteellisen hyvin enkä tärisis siellä luokan eessä ja ettei ääni värisis ja etten puhu liian nopeesti.
Pliis, auttakaa iha oikeesti, oon epätoivone!
Kiitän suuresti kaikkia neuvoja
Pliis, auttakaa iha oikeesti, oon epätoivone!
Kiitän suuresti kaikkia neuvoja
Vastaukset 4
Vanhimmat
Oon aina inhonnut esitelmien pitoa luokan edessä ja oon joutunut lintsaamaan esitelmänpitotunteja, koska en vain ole pystynyt menemään esiintymiskammon takia:( Vanhempana on tullut pakostakin opeteltua keinoja esiintymiseen, koska työelämä vaatii kuitenkin jonkinlaista itsensä esille tuomista:)
Tässä jotain omia keinoja millä oon pystynyt tuomaan varmuutta esiintymiseen:
- Ennen esiintymistä kirjoita ja suunnittele esiintymisen alku, keski ja loppukohdat.Saat varmemman tunteen kun kokonaisuus on kasassa ja tiedät mitä tulet sanomaan.
- Harjoittele esiintymistä:) Kuvaa digikameralla esiintymisesi omassa rauhassa yksin ollessa, voit kutsua vip-kuuntelijoiksi vaikka oman kissan tai koiran tai pehmolelut sängyltä,joille harjoittelet esiintymistä! He eivät takuulla arvostele ja saat harjoitusta puhumisesta :) Voi tuntua aluksi hölmöltä, mutta kun katsot videon saat aivan eri näkökulman esiintymisestäsi.
- Esiintymispäivänä tee jotain mielekästä mikä vie ajatuksesi pois esiintymisestä:)
- Jos kärsit kovasti fyysisistä oireista, niin joskus lääkärit määräävät unilääkkeitä tms.
- Mene jännittäjille tarkoitetulle esiintymiskurssille.Vaikka toi nimi saa painajais mielikuvia aikaan, niin esiintymiskursseilla käy sellasia ihmisiä jotka myöskin jännittää sairaasti ihan liikaa kaikkea turhaa.
Kiitos tosi paljo! Noista neuvoista on apua!
Mullakin on hirvee esiintymiskammo ja varsinkin nytten keväällä on ysillä paljo esitelmiä ja puheita. Mua pelottaa aina että yhtä-äkkiä mieleen tulee joku hauska juttu ja rupee naurattaa... tai mokaan jotenki muuten.
Mua auttaa ainaki se että...
- Harjoittelen ja luen tekstin niin monesti, että osaan sen melkeen ulkoa. Silleen ei ainakaan lue vahingossa väärin ja on muutenki helpompi kun tietää mitä lukee. (Onneksi saa lukea aina lapusta...)
- Vaikka yleisöönkin on pakko (tai ainakin hyvä) välillä vilkaista, voi kuvitella että luokka on tyhjä ja sinä vain harjoittelet.
- Mun kaveri sanoo aina että kuvittele ettei tämä esiintyminen ole vielä se lopulllinen, vaan vaikka viimeinen harjoituskerta. Ja että kuvittele ettei luokassa istuvat ihmiset kuule taikka näe sinua.
- Mä luen tekstin aina moneen kertaan ansin peilin edessä ja joskus saatan lukea sen myös äidilleni. (näin saan jotain kommenttia, esim. luenko liian nopeasti)
Toivottavasti jotain apua näistä oli...
Etsippäs käsiisi kirja Ihmissuhteet, kirjoittanut Arthur C. Wassmer löytyy varmaan kirjastosta.