Lastensuojelulakia uudistetaan 2.10.2009
Lastensuojelulain kokonaisuudistusta pohtineen työryhmän tuotos, 1.1.2008 voimaan tullut lastensuojelulaki ehti olla voimassa vain runsaan vuoden, kun sen muuttamistarve tuli ilmeiseksi.
Lastensuojelun työntekijät on ajettu mahdottoman tehtävän eteen yrittäessään perata lastensuojeluilmoituksia ja selviytyä määräajoista. Varhaiselle puuttumiselle pohjautuva laki alensi lastensuojeluilmoituksen kynnystä ja velvoittaa ilmiantoihin. Kansan suussa lakia osuvasti kutsutaankin ilmiantolaiksi.
Laki olisi vaatinut rinnalleen toimivat lapsiperheiden peruspalvelut ja hyvän ja laadukkaan lastensuojelutyön osaamisen. Kun näitä ei ole, valitaan auttamisen keinoksi viimesijainen keino eli huostaanotto.
Viranomaisille on siirretty ja annettu valtaa vuosien kuluessa lisääntyvässä määrin, lastensuojelulaki toteutti viranomaisten kaikki toiveet. Sosiaalitoimi on siis itse aiheuttanut itselleen ja julistanutkin hätätilan. Laki mursi vaitiolovelvollisuutta, lastensuojeluilmiantoja voi tehtailla ilman rangaistusseuraamusta mielin määrin. Uusi laki ja viranomaisten koulutus siihen kaikkia yllyttääkin varhaisen puuttumisen nimissä.
Sosiaali- ja terveysministeriössä on nyt kiireellä valmisteltu lakimuutoksia, joihin ministeriö pyysi 10 päivän määräajalla eri tahoilta lausuntoja. Uudet lainsäännökset lisäävät kaaosta laajentaessaan edelleen ilmiantovelvollisuutta. Lakiin ehdotetaan mm säännöstä ennakollisesta lastensuojeluilmoituksesta, jolla voidaan raskaana olevat äidit seuloa ja saada vauvat heti synnyttyään ns. parempiin perheisiin.
Lainvalmistelussa on käytetty mm. Pelastakaa Lapset ry:n lakimiehiä. Ko. yhdistys nauttii raha-automaattiyhdistyksen huomattavaa tukea (yli 2 milj euroa), toimii kuntien apuna tarjoten lakimiespalveluja ja hoitaen hallinto-oikeuksissa näiden avustajana lastensuojeluasioita. Sillä on omia lastenkoteja, se kouluttaa sijaisperheitä ja ajaa sijaisperheiden etua. En ole havainnut, että yhdistyksen lakimiehet olisivat toimineet lapsen vanhempien avustajina. Lainvalmistelussa olisi tullut laajapohjaisesti kuulla palveluja käyttävää tahoa, perheitä ja heidän asiantuntemustaan.
Tällä hetkellä mahdottoman tehtävän edessä ovat myös perheet, lapset ja heidän vanhempansa, jotka joutuvat viranomaiskoneiston armoille ilman mitään keinoa suojautua. Viranomaisten vastuu on heiveröinen, kun laista puuttuvat vastuu- ja korvaussäännökset.
Lastensuojeluviranomaisia, psykiatreja, psykologeja, terapeutteja, erityisopettajia, perhetyöntekijöitä, lasten hyväksi työtä tekeviä järjestöjä ja muita ammattiauttajia on Suomessa nyt enemmän kuin koskaan maamme historiassa.
Tästä huolimatta tai tämän ansiosta kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten lukumäärä kasvaa jatkuvasti, tällä hetkellä noin 16000 lasta joutuu asumaan sijaishuollossa. Tämä lienee Suomen historiassa ennätyksellinen luku, ellei oteta huomioon vuosina 1939-46 tapahtunutta 80 000 lapsen siirtoa sotaa ja nälkää pakoon naapurimaihin.
YK:n lapsen oikeuksien sopimus täyttää 20 vuotta tänä vuonna. Se velvoittaa Suomen valtiota tukemaan lasta ja lapsen vanhempia heidän kasvatustyössään. Nykyinen tilanne, huomattava panostus sijaishuoltoon ja vanhempien sivuuttaminen eivät täytä sopimuksen velvoitteita.
Leeni Ikonen
http://www.knuutilaki.net/node/7
varatuomari
Lastensuojelulain kokonaisuudistusta pohtineen työryhmän tuotos, 1.1.2008 voimaan tullut lastensuojelulaki ehti olla voimassa vain runsaan vuoden, kun sen muuttamistarve tuli ilmeiseksi.
Lastensuojelun työntekijät on ajettu mahdottoman tehtävän eteen yrittäessään perata lastensuojeluilmoituksia ja selviytyä määräajoista. Varhaiselle puuttumiselle pohjautuva laki alensi lastensuojeluilmoituksen kynnystä ja velvoittaa ilmiantoihin. Kansan suussa lakia osuvasti kutsutaankin ilmiantolaiksi.
Laki olisi vaatinut rinnalleen toimivat lapsiperheiden peruspalvelut ja hyvän ja laadukkaan lastensuojelutyön osaamisen. Kun näitä ei ole, valitaan auttamisen keinoksi viimesijainen keino eli huostaanotto.
Viranomaisille on siirretty ja annettu valtaa vuosien kuluessa lisääntyvässä määrin, lastensuojelulaki toteutti viranomaisten kaikki toiveet. Sosiaalitoimi on siis itse aiheuttanut itselleen ja julistanutkin hätätilan. Laki mursi vaitiolovelvollisuutta, lastensuojeluilmiantoja voi tehtailla ilman rangaistusseuraamusta mielin määrin. Uusi laki ja viranomaisten koulutus siihen kaikkia yllyttääkin varhaisen puuttumisen nimissä.
Sosiaali- ja terveysministeriössä on nyt kiireellä valmisteltu lakimuutoksia, joihin ministeriö pyysi 10 päivän määräajalla eri tahoilta lausuntoja. Uudet lainsäännökset lisäävät kaaosta laajentaessaan edelleen ilmiantovelvollisuutta. Lakiin ehdotetaan mm säännöstä ennakollisesta lastensuojeluilmoituksesta, jolla voidaan raskaana olevat äidit seuloa ja saada vauvat heti synnyttyään ns. parempiin perheisiin.
Lainvalmistelussa on käytetty mm. Pelastakaa Lapset ry:n lakimiehiä. Ko. yhdistys nauttii raha-automaattiyhdistyksen huomattavaa tukea (yli 2 milj euroa), toimii kuntien apuna tarjoten lakimiespalveluja ja hoitaen hallinto-oikeuksissa näiden avustajana lastensuojeluasioita. Sillä on omia lastenkoteja, se kouluttaa sijaisperheitä ja ajaa sijaisperheiden etua. En ole havainnut, että yhdistyksen lakimiehet olisivat toimineet lapsen vanhempien avustajina. Lainvalmistelussa olisi tullut laajapohjaisesti kuulla palveluja käyttävää tahoa, perheitä ja heidän asiantuntemustaan.
Tällä hetkellä mahdottoman tehtävän edessä ovat myös perheet, lapset ja heidän vanhempansa, jotka joutuvat viranomaiskoneiston armoille ilman mitään keinoa suojautua. Viranomaisten vastuu on heiveröinen, kun laista puuttuvat vastuu- ja korvaussäännökset.
Lastensuojeluviranomaisia, psykiatreja, psykologeja, terapeutteja, erityisopettajia, perhetyöntekijöitä, lasten hyväksi työtä tekeviä järjestöjä ja muita ammattiauttajia on Suomessa nyt enemmän kuin koskaan maamme historiassa.
Tästä huolimatta tai tämän ansiosta kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten lukumäärä kasvaa jatkuvasti, tällä hetkellä noin 16000 lasta joutuu asumaan sijaishuollossa. Tämä lienee Suomen historiassa ennätyksellinen luku, ellei oteta huomioon vuosina 1939-46 tapahtunutta 80 000 lapsen siirtoa sotaa ja nälkää pakoon naapurimaihin.
YK:n lapsen oikeuksien sopimus täyttää 20 vuotta tänä vuonna. Se velvoittaa Suomen valtiota tukemaan lasta ja lapsen vanhempia heidän kasvatustyössään. Nykyinen tilanne, huomattava panostus sijaishuoltoon ja vanhempien sivuuttaminen eivät täytä sopimuksen velvoitteita.
Leeni Ikonen
http://www.knuutilaki.net/node/7
varatuomari
Vastaukset 3
Vanhimmat
Laki olisi vaatinut rinnalleen toimivat lapsiperheiden peruspalvelut ja hyvän ja laadukkaan lastensuojelutyön osaamisen. Kun näitä ei ole, valitaan auttamisen keinoksi viimesijainen keino eli huostaanotto.
Juuri näin. Huostaanotosta on tullut ensisijainen ja ainoa perheille tarjottava "palvelu" ja "tukitoimi" ja ainoa lastensuojelun työväline, jonka katsotaan sopivan ratkaisuksi ongelmaan kuin ongelmaan.
Samaan aikaan täysin valvomattoman ja lukuisten tutkimusten kelvottomaksi osoittama sijaishuolto ja sen puolesta rummuttavat järjestöt imuroivat miljoonakaupalla veroeuroja syrjäyttääkseen pysyvästi kaappaamansa lapset.
Karmeaa lasten kohtelua ja kurjaa taloudenpitoa. Sinunkin varoillasi.
Hienoa, Leeni Ikonen! Olet aivan loistava noissakin pohdinnoissasi!
Olen lukenut näitä Leenin kirjoituksia hänen yrityksensä nettisivuilla, ja sieltä ne kätevästi löytyvät edelleen. Menkääpä sinne, uusiakin nimittäin taitaa tulla aika usein.
Pidän Leenin kirjoituksissa monestakin asiasta, mutta eräs on varmasti se, että hän uskaltaa kirjoittaa reippaasti, poleemisesti, siten että kirjoitus haastaa ottamaan kantaa.
Tyylikästä.
Tosiaan, aika monet suomalaisen yhteiskunnan menoerät ovat pienempiä kuin lasten sijoittaminen kodin ulkopuolelle, mikä maksaa vuodessa 600 miljoonaa euroa. Monet sellaiset asiat, joita pidämme kalliina, ovat tosi asiassa halvempia kuin yli 16 000 lapsen sijaishuolto eli lasten laitostaminen.
Jyväskylän kaupunki on pyytänyt keskisuomalaisilta lastensuojeluyrityksiltä eli sijaishuoltoa tarjoavilta firmoilta tarjouksia huhtikuun aikana. Uutisessa mainittiin sijaishuollon kustannuksiksi Jyväskylässä 12 miljoonaa euroa vuodessa. En tiedä, sisältyykö siihen vielä kaikki hoito - ehkä, sillä summahan on hirveän suuri! Keskisuomalaisten lastensuojeluyritysten täytyy elää lihavasti.
Laitoksissa eletään hyviä aikoja.
Eräs ystäväni arveli tänään, että paikat ovat turpeana rahasta vielä muutaman vuoden, jonka jälkeen alkaa hitaasti koko ajan muhiva käänne tuntua. Suuri yleisökin nimittäin jossain vaiheessa tajuaa tuhlailun mielettömyyden ja sen, kuinka isolla rahalla tuhotaan, ei auteta, lapsia.
Lastensuojelussa on käynnissä jotain sellaista, jota ei monelta yhteiskunnan alueelta löydä. Lastensuojelussa rakennetaan pimeässä ja suojassa valtakeskittymiä veronmaksajien rahoilla. Vallan uusjakoa lapsiperheiltä ja kansalaisilta lastensuojelubisnekselle. Bisnes on varmasti hurjan kannattavaa.