Kerrosluvut

Jäljillä olin joka tapauksessa, kiitos selvennyksestä.
Jos tuo on enimmäisarvo niin kai vähimmäisarvokin on olemassa?
Meinaan että saakohan tuolle kaavamerkinnälle rakentaa 1 1/2 talon?

Osaatko vielä vastata että mikä on täysikorkuisen 2-kerroksisen (sis. normaalit huonekorkeudet) korkeus alakerran lattiasta yläkerran kattoon, noin suurinpiirtein?
Osais vähän trigonometriaa apuna käyttäen hahmotella tuolle kattokaltevuudelle skitsejä

Kerrosluvuista kirjoitti:

Jäljillä olin joka tapauksessa, kiitos selvennyksestä.
Jos tuo on enimmäisarvo niin kai vähimmäisarvokin on olemassa?
Meinaan että saakohan tuolle kaavamerkinnälle rakentaa 1 1/2 talon?

Osaatko vielä vastata että mikä on täysikorkuisen 2-kerroksisen (sis. normaalit huonekorkeudet) korkeus alakerran lattiasta yläkerran kattoon, noin suurinpiirtein?
Osais vähän trigonometriaa apuna käyttäen hahmotella tuolle kattokaltevuudelle skitsejä

Lue lisää

...ei ole. I 3/4 sallii 1-kerroksisenkin.

Normaali huonekorkeus on 2,5...2,6 metriä ja siihen kun laittaa välipohjan paksuudeksi 0,35 metriä ja yläphjaksi 0,55 metriä sekä alapohjan paksuudeksi 0,25 m niin 2-kerroksisen läämin korkeus (alapohjan lämmöneristeen alapinnasta yläpohjan lämmöneristeen yläpintaan) tulee 6,15...6,35 metriä.

rauno_kangas kirjoitti:

...ei ole. I 3/4 sallii 1-kerroksisenkin.

Normaali huonekorkeus on 2,5...2,6 metriä ja siihen kun laittaa välipohjan paksuudeksi 0,35 metriä ja yläphjaksi 0,55 metriä sekä alapohjan paksuudeksi 0,25 m niin 2-kerroksisen läämin korkeus (alapohjan lämmöneristeen alapinnasta yläpohjan lämmöneristeen yläpintaan) tulee 6,15...6,35 metriä.

Lue lisää

No tämäpä yllätys.
Luulin että tuo kaavaluku tarkoittaa että PITÄÄ olla 2-kerrosta, vaikka vähän vajaitakin.
Pitää vielä varmistaa kunnasta että noin on kuten kirjoitit, vaikka
en tosissaan kuitenkaan ole 1-kerroksista rakentamassa.

Käytännössä talotehtaiden 1 1/2 mallit näyttää olevan sellaisia että yläkerran huoneet ovat 1 per talon leveys. 9 metrinen alakertaleveys sallii näet 4,5 metrisen ylätilaleveyden, ja siihen ei kahta huonetta oikein mahdu.

Kerrosluvuista kirjoitti:

No tämäpä yllätys.
Luulin että tuo kaavaluku tarkoittaa että PITÄÄ olla 2-kerrosta, vaikka vähän vajaitakin.
Pitää vielä varmistaa kunnasta että noin on kuten kirjoitit, vaikka
en tosissaan kuitenkaan ole 1-kerroksista rakentamassa.

Käytännössä talotehtaiden 1 1/2 mallit näyttää olevan sellaisia että yläkerran huoneet ovat 1 per talon leveys. 9 metrinen alakertaleveys sallii näet 4,5 metrisen ylätilaleveyden, ja siihen ei kahta huonetta oikein mahdu.

Lue lisää

...mallistoissa pannaan sämaan "läjään" I 1/2 ja I 3/4 -talot. I 1/2 on tosiaan aika kapealla yläkerralla varustettu - tyypillisimiillään "putkiullakko"

Kerrosluvuista kirjoitti:

No tämäpä yllätys.
Luulin että tuo kaavaluku tarkoittaa että PITÄÄ olla 2-kerrosta, vaikka vähän vajaitakin.
Pitää vielä varmistaa kunnasta että noin on kuten kirjoitit, vaikka
en tosissaan kuitenkaan ole 1-kerroksista rakentamassa.

Käytännössä talotehtaiden 1 1/2 mallit näyttää olevan sellaisia että yläkerran huoneet ovat 1 per talon leveys. 9 metrinen alakertaleveys sallii näet 4,5 metrisen ylätilaleveyden, ja siihen ei kahta huonetta oikein mahdu.

Lue lisää

...piti ainita, että pakottava kerrosluku on kaavoihin merkitty alleviivaamalla pakottava osa.

Tuossa kun selailin herralatalojen ja finndomon taloesitteitä 1 1/2 kerrostalojen kohdalta, niin
yläkerran leveys (korkeuteen 1600) oli monessa talossa huomattavasti puolta suurempi luku kuin alakerran leveydessä (talossa ei mitään välipohja-aukkoa eikä siipiä).
Esim 6000 (h=1600 korkeuteen saakka) ja alakerta noissa esimerkeissä 9000.
Tuo suhdehan on yli 50% eli mites tuo 1 1/2 nyt määritetäänkään?
Vai onko talotehtaat tässä vähän harrastaneet vilunkia?

Kerrosluvuista kirjoitti:

Tuossa kun selailin herralatalojen ja finndomon taloesitteitä 1 1/2 kerrostalojen kohdalta, niin
yläkerran leveys (korkeuteen 1600) oli monessa talossa huomattavasti puolta suurempi luku kuin alakerran leveydessä (talossa ei mitään välipohja-aukkoa eikä siipiä).
Esim 6000 (h=1600 korkeuteen saakka) ja alakerta noissa esimerkeissä 9000.
Tuo suhdehan on yli 50% eli mites tuo 1 1/2 nyt määritetäänkään?
Vai onko talotehtaat tässä vähän harrastaneet vilunkia?

Lue lisää

...vilunkia ole sillä siinähän myydään enemmän kuin luvataan ;-)

Aika yleisesti talokirjoissa laitetaan samaan läjään kaikki 1:n ja 2:n välillä olevat mökit. Siis 1 1/2-kerroksista pidetään synonyyminä kaikille I 1/2...I 3/4 -kerroksisille. Toisaalta ikävä yllätys tulee, jos omistaa I 1/2 -tontin ja ihastuu taloon, joka on tosiasiallisesti I 3/4 ja kunta tai naapurit sattuu olemaan tarkka kaavamerkintöjen kanssa....

rauno_kangas kirjoitti:

...vilunkia ole sillä siinähän myydään enemmän kuin luvataan ;-)

Aika yleisesti talokirjoissa laitetaan samaan läjään kaikki 1:n ja 2:n välillä olevat mökit. Siis 1 1/2-kerroksista pidetään synonyyminä kaikille I 1/2...I 3/4 -kerroksisille. Toisaalta ikävä yllätys tulee, jos omistaa I 1/2 -tontin ja ihastuu taloon, joka on tosiasiallisesti I 3/4 ja kunta tai naapurit sattuu olemaan tarkka kaavamerkintöjen kanssa....

Lue lisää

No kyllä tuota lieväksi harhaanjohtamiseksi jo voi sanoa.
Tosiaan jos kaavamerkintä on 1 1/2 ja kattelee talokirjoista tuon merkinnän omaavia taloja ja löytää mieleisen, niin yllätys yllätys eihän se kelpaakaan kun on liian iso yläkerta!
Sallittu yläkerta 1 1/2 talolle on tosiaan aikaisemmin mainitsemasi "putkiullakko"

Kerrosluvuista kirjoitti:

No kyllä tuota lieväksi harhaanjohtamiseksi jo voi sanoa.
Tosiaan jos kaavamerkintä on 1 1/2 ja kattelee talokirjoista tuon merkinnän omaavia taloja ja löytää mieleisen, niin yllätys yllätys eihän se kelpaakaan kun on liian iso yläkerta!
Sallittu yläkerta 1 1/2 talolle on tosiaan aikaisemmin mainitsemasi "putkiullakko"

Lue lisää

...todella vaatimattoman yläkerran mahdollistava ja siksi sitä onkin aika vähän käytetty uusissa kaavoissa, onneksi. Vielä kun päästäisiin siihen, että kaikki I 1/2...I 3/4 -kaavat muutettaisiin reilusti oikeiksi kakkosiksi, niin asumisen laatu paranisi kertarysäyksellä. On nimittäin niin, että yläkerta olisi paljon mielekkäämpi avata (ikkunat) tielle ja takapihalle kuin naapurin päätyseinää päin. Talon edessä ja takana on pääsääntöisesti enemmän tilaa kuin päädyissä, jossa naapurin makuuhuoneen ikkuna toljottaa yleensä noin 8 metrin päässä omastasi.

...kohdalla murtoluku laitetaan roomalaisen numeron eteen - ja usein vielä varmemmaksi vakuudeksi k-kirjaimen kanssa. Siis 1/2 k I on tyypillinen "puolikellarillinen". Kellarikerroksen tapauksessa useimmiten hämää se, että kokokellaristakin lasketaan vain osa rakennusoikeuden piiriin kuuluviin tiloihin (kerrosalaan). Kellarista ei lasketa aputiloja, jolloin "kokokellarista" saadaan tehtyä 1/2 tai 3/3 -kellari.

rauno_kangas kirjoitti:

...kohdalla murtoluku laitetaan roomalaisen numeron eteen - ja usein vielä varmemmaksi vakuudeksi k-kirjaimen kanssa. Siis 1/2 k I on tyypillinen "puolikellarillinen". Kellarikerroksen tapauksessa useimmiten hämää se, että kokokellaristakin lasketaan vain osa rakennusoikeuden piiriin kuuluviin tiloihin (kerrosalaan). Kellarista ei lasketa aputiloja, jolloin "kokokellarista" saadaan tehtyä 1/2 tai 3/3 -kellari.

Lue lisää

kellaritilat ja toiseen taas ei. Onko se maaperästä riippuvainen kielto vai pelkästään vittuilumielessä kelletty.

ei ummarra.. kirjoitti:

kellaritilat ja toiseen taas ei. Onko se maaperästä riippuvainen kielto vai pelkästään vittuilumielessä kelletty.

...kellarin käyttökelpoisuutta vähintäänkin maastonuotojen ja perustamisolosuhteiden perusteella - ministeriön kaavoitusohjeiden mukaisesti. Kunnan kannalta olisi edullisempaa sallia mahdollisimman paljon, mutta toisaalta kaavaan annettu lupaus kellarin tekemisestä kellaria mahdollistamattomiin paikkoihin, on sekin kuluttajien edun vastaista.

Pohjavesi, kallioisuus ja korkeuserot ovat varmaankin ne eniten vaikuttavat jutut.

Rakennusoikeudellisesti kyllä. Varmaa luvan saanti ei kuitenkaan ole koska kaavoittaja voi vedota siihen että merkinnällä on haluttu myös luoda tietynlaista kaupunkikuvaa.