mikä neuvoksi

oot varmaankin omalta osalta auttanut etän ja lapsen suhdetta eteenpäin eli lapsenetua toteuttanut samoilla lailla kuin asioista määrätään.Käsittääkseni kaikki lähit toeuttaa sitä,ainaaskin omasta mielestään,

Ihan ensiksi varmasti kannattaa miettiä, miksi lapsi ei halua mennä etän luokse. Itsekkyys pois ja mieti asiaa todella lapsen näkökulmasta. Oletko aina kannustanut lasta menemään etän luokse? Onko molemmat vanhemmat puhuneet vain hyvää toisistaan lapsen kuullen? Varmasti 10 vuotias osaa sanoa jo syitä, miksi ei halua mennä. Syyt voivat olla aitoja, tai peittää jotakin alleen. Onko etän luona kavereita? Sanotko lapselle, että "voi kun tulee taas niin ikävä, kun menet sinne..." ja näin aiheutat tahtomattasi lapselle valintatilanteen ja pahan olon? Syitä voi olla monia, ja suurin osa niistä on korjattavissa hiljalleen oikealla asenteella, jota vaaditaan molemmilta vanhemmilta. Tapaamisoikeuksia ei kannata lähteä vähentämään. Se ei ole oikea ratkaisu.

Juttelet asiasta etävanhemman kanssa ja mietitte yhdessä ratkaisua. Jos vaikeaa, ainakin yritit, niinhän me kaikki joudumme lastemme vuoksi tekemään. Hyvin monesti täällä annetaan aina ensimmäisenä neuvoja miten tulisi aina ottaa yhteys johonkin ulkopuoliseen, mutta ensisijaisesti vanhemmat hoitavat lapsensa asioita.

Joskus tuon ikäisillä alkaa olla jo omat kuviot (kaverit, harrastukset ym.) ettei haluta enää viettää aikaa vanhempien kanssa, kummankaan. Etän on vain vaikea käsittää sitä, usein luullaan että syy on esim. lähissä tms. Mutta tuo vaihe tulee lapsille joka tapauksessa, oli vanhemmat yhdessä tai eivät.

veisin jutun käräjille, koska lähin on kaikin tavoin tuettava lapsen ja etän tapaamisia, jos lähi ei siinä onnistu niin hän ei ole kelvollinen lähiksi. alle 12v on lain mikaan kuultava, ja useimmin ei tuo 12vuottakaan riitä, 15v täyttänyt saa sitten itse päättää kumman luona on.