...niin eihän sekään tila ole kuin väliaikainen! Väistämättä hinnat alkavat vähitellen kohoamaan, ja vaikka nyt ostaisi asunnon ihan asumiskäyttöön ja hinnat romahtaisivat ( en muuten kyllä usko niin käyvän ) niin ihan yhtälailla hinnat voivat olla korkealla jälleen 5-10 vuoden kuluttua.
Sitäpaitsi luettuani suomen pankin johtopäätökset tulevasta, niin mistään ei käynyt ilmi, että romahdus vavisuttaisi suomea tai muutakaan eurooppaa! Kaikkihan on mahdollista, mutta tilanne 90-luvun alun ja tämänpäivän välillä on suuri!
Sitäpaitsi luettuani suomen pankin johtopäätökset tulevasta, niin mistään ei käynyt ilmi, että romahdus vavisuttaisi suomea tai muutakaan eurooppaa! Kaikkihan on mahdollista, mutta tilanne 90-luvun alun ja tämänpäivän välillä on suuri!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Economist ennustaa asuntojen hintojen romahdusta
Julkaistu 20:00
Lontoo. Arvostettu brittiläinen aikakauslehti Economist ennustaa maailmanlaajuista asuntomarkkinoiden romahdusta. Myös taloustutkimusta harjoittava Economist on tehnyt sarjan tutkimuksia, joiden mukaan asuntojen hinnat ovat nousseet liian korkealle useissa maissa.
"Asuntojen hinnat näyttävät olevan ylikorkeita Australiassa, Irlannissa, Hollannissa, Espanjassa, Britanniassa ja Yhdysvalloissa, ja ne putoavat ainakin 20 prosenttia monissa maissa seuraavien neljän vuoden aikana", Economistin edustaja kertoi Lontoossa järjestetyssä sijoittajakokouksessa.
Economistin arvion mukaan asuntojen hintojen laskun saattaa laukaista jopa suhteellisen vähäinen koron nousu. Monissa maissa kotitalouksien asuntolainat ovat ennätystasolla alhaisten korkojen houkuttelemana.
STT-REUTERS
Juttuni ydin olikin siinä, mihin talous ja asuntotilanne kehittyvät pitkällä tähtäimellä, eli kuka tietää tilanteen 5-10-vuoden kuluttua?
Mikäli asuntojen hintoihin tulee 20% pudotus, on se suhteessa pientä siihen verrattuna, että päivän korkokin olisi tuolloin suurempi kuin nyt viiden vuoden kiinteällä korolla otettu ns. halpa velka.
Talouselämä 12/2004 - lyhennelmä
Reaalitaloudesta irtautuminen on tyypillinen kuplan merkki.
Tämä on hyvää aikaa välittäjille. Kauppa käy vilkkaasti.
Asuntojen hinnat keikkuvat 60 % korkeammalla kuin viisi vuotta sitten.
Hinnat ovat irtautuneet omille teilleen muusta reaalitalouden kehityksestä.
Tämä on tyypillinen kuplan merkki.
Asuntomarkkinat ovat kehittyneet vuosikausia reilusti myönteisemmin kuin
työllisyys, palkat, rakennuskustannukset ja toimitilamarkkinat.
Keinottelu tonteilla ja asunnoilla yleistyy.
Yhä useammat käsistään kätevät suomalaiset rakentavat
talon myydäkseen sen parin vuoden kuluttua eteenpäin.
Kansallisvarallisuuden arvo kasvaa kivasti, vaikka teemme vain kauppaa
keskenämme. Ulkomaista kysyntää asuntomarkkinoilla ei ole.
Kuplaa oirehtivat myös amatöörien ja ammattilaisten erilaiset asenteet.
Asuntosijoittajat ovat varuillaan. Toimistotalojen neliöhinnat ovat
laskeneet tasaisesti jo kolme vuotta.
Pankkien lainaneuvottelijat havaitsevat entistä useammin epärealistisia
suunnitelmia. Omistusasuntoon pyrkii möys sellaista väkeä, joka tyytyi
korkeampien korkojen aikana vuokra-asuntoon.
"Markkinoilla on sellainen tunnelma, että asunnot ovat loppumassa" sanoo
asuntomarkkinoiden veteraani Matti Inha.
Pääkaupunkiseuden omakotitalojen reaalihinnat hätyyttelivät kuplavuoden
1989 tasoa. Omakotitalot kallistuivat 27 % verrattuna muihin kuluttaja-
hintoihin.
Eräs ekonomi kertoo asuneensa kaksi vuotta omakotitalossa Nurnijärvellä.
Hän teki rajusti töitä rakennuksella ja maksoi parinsadan neliön talosta
tontteineen 200000 euroa. Samantasoisten talojen markkinahinta on nyt
samalla alueella 400000-450000 euroa.
Tasokas talo maksaa Helsingin seudulla enemmän kuin Brysselin tai Toronton
liepeillä. Suomen pääkauounkiseutu lienee maailman kalleimpia, jos asumisen
hintaa vertaa väkilukuun ja alueella toimivien kansainvälisten instituutioden
määrään.
Inha väittää, että privaatisti pankinjohtajakollegat ovat hänen kanssaan
samaa mieltä. Julkisuudessa pankit ja kiintestövälittäjät esittelevät kuitenkin
toinen toistaan auvoisempia näkemyksiä.
Inha kertoo ihmettelevänsä maan suurimman kiinteistövälittäjän Huoneistokeskuksen
tuoreinta barometrä, josta ei löytynyt varoituksen sanaa.
Arvoisat lukijat !
Kodit eivät Suomesta lopu. Uusien asuntojen tuotanto kiihtyy tänä vuonna
32000 kappaleeseen, ja asuntokanta kasvaa kovaa vauhtia. Muuttoliike pääkaupunki-
seudulle hidastuu. Vuokra-asuntojen saatavuus on parantunut.
Suomen pankin tutkija Takalakin on huolissaan erityisesti ensiasunnon ostajista
, koska asuntomarkkinoille tulon ajoitus määrää ratkaisevasti jopa henkilön
elinkaarivarallisuutta.
"Palkansaajien varallisuus on heikosti hajautettu ja altis riskeille,
koska asuntojen hinnat vaihtelevat paljon" sanoo Palkansaajien tutkimus-
laitoksen Petri Böckerman.
"Asumiseen käytetty raha on pois muusta kulutuksesta, esimerkiksi paljon
puhutuista palveluista".
Matalien korkojen ja veronalennusten synnyttämä ostovoiman kasvu valuu
asuntojen hintoihin. Asumisen kalleus heikentää työvoiman saatavuutta.
Palkankorotuspaineet kiihtyvät.
Jorma Piisinen alias Remontti-Reiska on sitä mieltä, että laatu rakentami-
sessa on vitsi.
Piisisen mukaan kaikki puhuvat laadusta, mutta kukaan kaupallinen rakentaja
ei siihen oikeasti pyri. Tämä johtuu siitä, että useimmat suomalaiset eivät
halua maksaa laadusta.
"Maan hintaa pidetään keinotekoisesti ylhäällä" sanoo Jorma Piisinen.
"LVI-alalla" on sellainen tilanne, että parhaat putkimiehet tienaavat yhtä
paljon kuin sydänkirurgit. Jossain mättää totaalisesti".
Säästöpankkiliikkeen hallituksen puheenjohtaja Hakala :
"Korkotaso ei voi juurikaan enää laskea. Minun mielestäni ei voi enää olettaa,
että hinnat nousevat. Pikemminkin edessä saattaa olla lasku. Korot kääntyvät nousuun
ja ostajat tulevat kriittisemmiksi. Kun kysyntä putoaa hinnat voivat pudota
hyvinkin nopeasti".
Kiinteä-korkoiset asuntolainat pakollisiksi
Torstai 25.3.2004, Kauppalehti Saldo
Kansalaisia, jotka vaaleissa äänestävät julkimoita päättämään yhteisistä asioistamme, pitää suojella. Kansalaisia, jotka tekevät lisää julkimoita katsomalla ja lukemalla hömppää, pitää suojella. Kansalaisia, jotka rahtaavat ulkomailta viinaa sen mitä farmari-Lagunaan mahtuu, pitää suojella. Kansalaisia, jotka hyväksyvät pankkien lainatarjoukset sellaisinaan, pitää suojella.
Suomen Pankin johtokunnan jäsen Sinikka Salo on ehdottanut, että kiinteäkorkoisia asuntolainoja alettaisiin tukea verotuksellisesti. Korkojen vähennysoikeus ja asuntolainojen valtiontakaus sidottaisiin ehdotuksen mukaan kiinteäkorkoisuuteen.
Ensin ajatus tuntui markkinoita rajoittavalta, mikä ei kuulu tähän aikaan, vaan pikemminkin 70-luvun holhousyhteiskuntaan. Mutta mitä enemmän ajattelin sen kansalaisia suojelevaa vaikutusta, sitä paremmalta ajatus tuntui.
Holhoaminen saattaa kannattaa, sillä alkuvuoden aikana useat ekonomistit ovat olleet huolissaan asuntojen mahdollisesta hintakuplasta. Ainoat ekonomistit, jotka ovat selkeästi olleet eri mieltä, saavat palkkansa pankeista.
Erityisesti kasvukeskuksissa asuntojen hinnat ovat karanneet normaalin palkansaajan ulottumattomiin. Syrjäseutujen edulliset asunnot eivät juuri auta, koska siellä ei ole työpaikkoja.
Miksi asuntomarkkinat ovat ylikuumenemassa? Paitsi että oma asunto on ihmisten perusunelma, matalien korkojen ansiosta pankinjohtajat pääsevät tarjoamaan laskelmia, joissa vuokralla asuminen esitetään hieman tyhmänä vaihtoehtona. Samankaltainen ilmiö oli 80-luvun loppupuolella, kun pankinjohtajat esittivät yrittäjille, kuinka valuuttalainat olivat markkalainaa fiksumpi vaihtoehto.
Ylikuumenemista edistävät myös rakennusliikkeet. Koska kysyntä ja sitä kautta katteet ovat juuri nyt korkealla, karkeloihin pitää päästä mukaan nopeasti ja volyymillä. Seurauksena on, että muutaman vuoden päästä meillä on liikatarjontaa tuoreista asunnoista. Ja iso kasa pieniä rakennusliikkeitä selvitystilassa.
Koska oleellinen tekijä on rahan hinta, kuluttajille tarjotaan liian helposti vaihtuvakorkoista, lähtökohdaltaan edullisempaa lainaa. Eikä siinä mitään – jos Euroopan ja erityisesti Saksan kansantalous ei korkoelvytyksestä huolimatta tokene, korot pysyvät alhaalla jatkossakin.
Tilanne on kuitenkin toinen, jos asiat Euroopassa paranevat, korot nousevat, ja asuntojen hinnat laskevat. Jos lisäksi Suomen kansantalous ei osu muun Euroopan kanssa samaan noususykliin, seurauksena on lisääntyvä työttömyys, joka kiihdyttää laskua.
Asuntolainakannan sitominen kiinteäkorkoisuuteen avaisi uuden mahdollisuuden, lainojen arvopaperistamisen. Lainojen paketoiminen instituutioille obligaatioiksi lisäisi tehokkuutta, joka kaventaisi hintaeroa kiinteä- ja vaihtuvakorkoisten lainojen välillä.