Toisin kuin suurin osa näistä keskusteluista joissa valitetaan että kuinka "säälittävä" on ja kuinka surkeesti elämä menee kun vanhemmat kuoli, tai kujalla raiskattiin tai on niin helvetin lihava ynnä muuta. Niin
minulla sattuu olemaan hieman erilainen ongelma teille purtavaksi.
Nimittäin toiset ihmiset. Kuulostaa ehkä alussa aika oudolta, mutta antakaas kun selitän teille:
Olen 17 vuotias ja oikeastaan tavallaan jo aikuistunut aika paljonkin, en ole läheskään yhtä lapsellinen kuin muut nuoremmat ihmiset. Olen rehellinen, toisin kuin muut minua nuoremmat ihmiset. Se juttu myöskin pitäisi mainita että minulla on aivan hemmetin hyvä ja voimakas itsetunto. Vaikka olen jo 17 vuotias, niin silti käyn vasta 9-luokkaa. Miksi? Koska olen asunut perheeni kanssa pari vuotta ulkomailla "isällä työmatka". Palattuani takaisin kotimaahan olen joutunut käymään 3 luokan alusta. Toisin sanoen, jouduin itseäni nuorempien seuraan. Kun vuodet kuluivat, minä olin aina pari askelta edellä kehityksessä. Aikuistuin enemmän ja enemmän, aloin ymmärtää asioita paremmin jne... Kunnes taas luokkatoverini, olivat pari askelta takana ja sen ikäiset ovat suurimmaksi osaksi aika lapsellisia. Viimeinkin koitti kuitenkin hetki, jolloinka minun piti vaihtaa koulua "henkilökohtaisista syistä".
Uusi ympäristö, uudet oppilaat. Tutustuin moneen uuteen oppilaaseen uudessa koulussa: Jotkut osottautuivat lapsellisiksi idiooteiksi, kun taas toiset onneksi olivat jo ehtineet nousta samalle henkiselle tasolle kuin minä. Silti jatkuva piina, jotka nämä muut lapsellisemmat ihmiset aiheuttivat, olivat sinäänsä kyllä harmittomia, mutta minusta tuntui lopulta että en pystyisi luottamaan keneenkään koulussa täysin, muitten epärehellisyyden, typeryyden ynnä muitten seikkojen takia.
Sillä kyllä vielä ylä-asteessakin on aika paljon lapsellisia ihmisiä. Sitten, tullaan nykyhetkeen. Paskiaisia on vieläkin ja samalla niitä parempia ihmisiä. Mutta ongelmani on nyt seuraavanlainen: En ole tarpeeksi hyvä koulussa siinä mielessä jotta pääsisin "minun kaltaisteni" luokse "eli selkokielellä lukioon", joudun menemään amikseen jossa näitä kusiaisia varmasti sitten on. Koko juttu ahdistuttaa minua, yksinkertaisesti: Pelkään mennä amikseen sen takia, että sielläkin varmasti on paskiaisia ja muita epäluotettavia henkilöitä, joiden kanssa en haluaisi tulla toimeen missään mielessä koska kokemuksesta voin sanoa, että minä hetkenä hyvänsä kun käännät selkäsi, he iskevät puukon siihen, ja pettävät luottamuksesi.
Pyydän anteeksi että tästä kirjoituksesta löytyy sitten virheitä, mutta oikeesti en välitä nyt siitä himputtiakaan tärkeintä oli että sain asiani sanottua. Sitten pyydän vielä toisen kerran anteeksi jos vaikutin hieman liiankin kritisoivalta ja "erottelevalta" ihmiseltä. Mutta kyllä te "lapsellinen osapuoli" osaatte oikeasti käydä joskus hermoille *virnistää viekkaasti*.
Joten, muita samankaltaisia juttuja saa kirjoitella ja kommentoidakkin saa jos haluaa ihan vapaasti. Kunhan ei nyt sentään mennä ihan liian pitkälle. Ymmärrän hyvin jos joku teistä suuttuu minulle, ymmärrän yskän.
minulla sattuu olemaan hieman erilainen ongelma teille purtavaksi.
Nimittäin toiset ihmiset. Kuulostaa ehkä alussa aika oudolta, mutta antakaas kun selitän teille:
Olen 17 vuotias ja oikeastaan tavallaan jo aikuistunut aika paljonkin, en ole läheskään yhtä lapsellinen kuin muut nuoremmat ihmiset. Olen rehellinen, toisin kuin muut minua nuoremmat ihmiset. Se juttu myöskin pitäisi mainita että minulla on aivan hemmetin hyvä ja voimakas itsetunto. Vaikka olen jo 17 vuotias, niin silti käyn vasta 9-luokkaa. Miksi? Koska olen asunut perheeni kanssa pari vuotta ulkomailla "isällä työmatka". Palattuani takaisin kotimaahan olen joutunut käymään 3 luokan alusta. Toisin sanoen, jouduin itseäni nuorempien seuraan. Kun vuodet kuluivat, minä olin aina pari askelta edellä kehityksessä. Aikuistuin enemmän ja enemmän, aloin ymmärtää asioita paremmin jne... Kunnes taas luokkatoverini, olivat pari askelta takana ja sen ikäiset ovat suurimmaksi osaksi aika lapsellisia. Viimeinkin koitti kuitenkin hetki, jolloinka minun piti vaihtaa koulua "henkilökohtaisista syistä".
Uusi ympäristö, uudet oppilaat. Tutustuin moneen uuteen oppilaaseen uudessa koulussa: Jotkut osottautuivat lapsellisiksi idiooteiksi, kun taas toiset onneksi olivat jo ehtineet nousta samalle henkiselle tasolle kuin minä. Silti jatkuva piina, jotka nämä muut lapsellisemmat ihmiset aiheuttivat, olivat sinäänsä kyllä harmittomia, mutta minusta tuntui lopulta että en pystyisi luottamaan keneenkään koulussa täysin, muitten epärehellisyyden, typeryyden ynnä muitten seikkojen takia.
Sillä kyllä vielä ylä-asteessakin on aika paljon lapsellisia ihmisiä. Sitten, tullaan nykyhetkeen. Paskiaisia on vieläkin ja samalla niitä parempia ihmisiä. Mutta ongelmani on nyt seuraavanlainen: En ole tarpeeksi hyvä koulussa siinä mielessä jotta pääsisin "minun kaltaisteni" luokse "eli selkokielellä lukioon", joudun menemään amikseen jossa näitä kusiaisia varmasti sitten on. Koko juttu ahdistuttaa minua, yksinkertaisesti: Pelkään mennä amikseen sen takia, että sielläkin varmasti on paskiaisia ja muita epäluotettavia henkilöitä, joiden kanssa en haluaisi tulla toimeen missään mielessä koska kokemuksesta voin sanoa, että minä hetkenä hyvänsä kun käännät selkäsi, he iskevät puukon siihen, ja pettävät luottamuksesi.
Pyydän anteeksi että tästä kirjoituksesta löytyy sitten virheitä, mutta oikeesti en välitä nyt siitä himputtiakaan tärkeintä oli että sain asiani sanottua. Sitten pyydän vielä toisen kerran anteeksi jos vaikutin hieman liiankin kritisoivalta ja "erottelevalta" ihmiseltä. Mutta kyllä te "lapsellinen osapuoli" osaatte oikeasti käydä joskus hermoille *virnistää viekkaasti*.
Joten, muita samankaltaisia juttuja saa kirjoitella ja kommentoidakkin saa jos haluaa ihan vapaasti. Kunhan ei nyt sentään mennä ihan liian pitkälle. Ymmärrän hyvin jos joku teistä suuttuu minulle, ymmärrän yskän.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ei amiksessa niin lapselleisia ihmisiä ole.
Jos menet sinne niin ota rohkeasti kontaktia muihin. Kyllä sieltä löytyy hyviä tyyppejä.
Voit yrittää myös mennä lukioon.
Kyllä voi onnistua peruutuspaikkojenkin saaminen.
Niin minä pääsin lukioon.
Oli mullakin sama käsitys amislaisist.
Mut se muuttu. Ihmiset on erilaisia eikä yhteen oppilaitokseen kaikki tietyn tyyliset ikinä mee.
No voin sanoa, että tällä hetkellä olen amiksessa ja luokalta löytyy kolme minua vanhempaa oppilasta. Muut ovat noin viisi-kuusi vuotta nuorempia ja mielestäni täysiä idiootteja/lapsellisia/levottomia, jotka eivät ymmärrä tai pysty sisäistämään yksinkertaisiakaan asioita. Toisinaan ärsyttää enemmän, toisinaan vähemmän.
niin voithan käydä kymppiluokan. Pieni hinta siitä, että kurssi kääntyy haluttuun suuntaan. Mikä ala sua kiinnostaa vai haluatko pikemmin miettimisaikaa?
10.-luokka on kyllä hyvä vaihtoehto, ehkä hieman rasittavaa käydä sitä, mutta silti se on vaihtoehto
No mites olis kymppiluokka? Kun käy kymppiluokan, saa useimmiten keskiarvoonsa sen verran nostettua, et lukiopaikka aukee sinne haluavalle vaikka vitosen keskiarvolla. Ja joihinkin lukioihin ei tarvi kun 7keskiarvon. Ja onhan näit vaihtoehtoja, ootko ottanu selvää aikuis/iltalukiosta?
Minun näkökulmasta näyttää, että pidät itseesi muita parempana, vaikka jouduit amikseen itseäsi omasta mielestäsi alempiarvoistesi keskelle...
Oikeasti olet vain yksi tyyppi, joka kuvittelee itseään muita paremmaksi.
Älä huoli, olet ihan tasoistesi kanssa.
Mutta en vieläkään ymmärrä miten voit pitää itseäsi parempana, vaikkei sinulla ole mitään syytä siihen, et ole mitenkään erityisesti menestynyt koulussa, tms.
Ihmisethän kehittyvät erillaiseen tahtiin ja jos joku kehittyy henkisesti muita nopeammin tai on saanut "paremman" kasvatuksen tai mitä vittua hyvänsä niin hommassa saattaa käydä näin.
Ja tuosta koulu hommasta olen kyllä pannut merkille, että mitä paremmat numerot, sitä tyhjempi pää.
Hahhah. kuulostaapa tutulta :D oot varmaan vielä ainoa lapsi perheessä ^^ no eniways. Käy kymppi ja lue siellä. Voin sanoa, että siitä tulee varmasti elämäsi vittumaisin vuosi, mutta lopussa yritteliäisyys palkitaan. Pikkuwanhalla on aina hankalaa, kun joutuu olemaan nuorempien seurassa, mutta voihan sitä vapaa-aikaansa viettää vaikka rupatellen läheisen vanhainkodin asukkaille xDDD (tsoukki tsoukkina :D)