Olemme uusioperhe, kuudetta vuotta yhdessä joista kaksi vuotta olemme olleet naimisissa.
Minulla on yksi 20 vuotias tyttö ja miehelläni 22 vuotias oika ja 17 vuotias tyttö.
Alussa mieheni tyttö oli ihan mukava mutta sen jälkeen kun muutimme yhteen asumaan
tilanne jotenkin muuttui.
Tyyö on ilmoittanut ettei hänen asiansa kuulu minulle. Miehen poika ja oma tyttäreni kysyvät
aina luvan tai ilmoittavat menoistaan ja kysyvät sopiiko meille jos on esim. tyttö- tai poikakaveri
tulossa yöksi.
Mieheni tyttö kysyy vain isältään tai jos isä ei ole kotona ei kysy minulta vaan lähtee ilmoittamatta
mitään ja tuo poika kaverinsa yöksi milloin haluaa. Mieheni mielestä asia on ok, hänkään ei kysy
minulta voiko esim. tytön poikakaveri tulla meille nyt yäksi.
En aina halua että meillä on joka viikonloppu vieraita tai jos tulen iltavuorosta kotiin ja on
heti perään aamu niin olisi ihan mukava olla oman väen kanssa.
Tuntuu vaan kuin olisin vieras omassa kodissani vai valitankohan vaan ihan turhaan, kun toivon
että mielipidettäni kysyttäisiin.
Minulla on yksi 20 vuotias tyttö ja miehelläni 22 vuotias oika ja 17 vuotias tyttö.
Alussa mieheni tyttö oli ihan mukava mutta sen jälkeen kun muutimme yhteen asumaan
tilanne jotenkin muuttui.
Tyyö on ilmoittanut ettei hänen asiansa kuulu minulle. Miehen poika ja oma tyttäreni kysyvät
aina luvan tai ilmoittavat menoistaan ja kysyvät sopiiko meille jos on esim. tyttö- tai poikakaveri
tulossa yöksi.
Mieheni tyttö kysyy vain isältään tai jos isä ei ole kotona ei kysy minulta vaan lähtee ilmoittamatta
mitään ja tuo poika kaverinsa yöksi milloin haluaa. Mieheni mielestä asia on ok, hänkään ei kysy
minulta voiko esim. tytön poikakaveri tulla meille nyt yäksi.
En aina halua että meillä on joka viikonloppu vieraita tai jos tulen iltavuorosta kotiin ja on
heti perään aamu niin olisi ihan mukava olla oman väen kanssa.
Tuntuu vaan kuin olisin vieras omassa kodissani vai valitankohan vaan ihan turhaan, kun toivon
että mielipidettäni kysyttäisiin.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Tietenkin on kysyttävä
miehesi kanssa.
Vaadi että sinua kunnioitetaan kotonasi ja kerro mitä sä käytännössä tarkoittaa.
Miehesi tehtävä on sitten kertoa sama tyttärelleen.
Älä alistu hyväksymään moista käytöstä.
Tyttöhän kävelee ylitsesi miehesi seuratessa vierestä.
aikuisten lasten nyt kuulukin kysyä, asuvat vielä noin vanhoina lapsuudenkodissaan, yleensä noin vanhat asuu jo omillaan.
Tämä 17v tyttö ei selvästikään tykkää sinusta, ja sentähden kapinoi sua vastaan.
Koti on kuiteskin hänenkin, ja hän saa tuoda kavereitaan sinne, miksi ne sua harmittaa, varmaan nuoret on omassa huoneessaan enimmän aikaa ja sinä voit mennä nukkumaan sillon kun sulle sopii, eihän tuon ikäisiä enää tarvii passata ja vahtia.
kerrankin fiksu vastaus. En käsitä miksi uusikko pelkää kaikkia asioita? Ydin perheessäkin lapset tuovat kotiin kavareita, ja menevät ja tulevat. Varsinkin tuon ikäiset, mikä helkutti on että heidän pitää tehdä selkoo vieraalle ihmiselle mihin menee. Ei mitään. Koita nyt uusikko ymmärtää, ettet voi puuttua toisten ihmisten asioihin. Elä vaan maa elämää ja anna muidenkin olla rauhassa.
onpa kumma että perheessä ei tarvi ajatella muita.
Hyvä jos se joilllakin niin toimii.
Oletko sitä mieltä että koska minun aviomieheni on myös uusikko tässä
meidän perheessä niin minun lasteniko ei tarvitse häneltä kysellä mitä tekevät
eikä hänelle ilmoitella ketä meillä on?
Onhan tämä hänenkin koti?
Ja mikä ihmeen vieras minä täällä kodissani olen mieheni lapseille ja mikä
vieras mieheni on minun lapsilleni?
Oli sitten ydin perhe tai uusio perhe niin kyllä minä ainakin haluan tietää
onko meillä viikonloppuna vain oma sakki syömässä vai onko myös lasten tyttö -ja
poika ystävät. Oli ne lapset sitten omia tai mieheni. On se melko vaikea ostaa
sitä ruokaakin riittävästi jos ei kukaan ilmoita ovatko kotona vai eivät.
johan oot ythmä...ja vielä tyhmyyttäsi jaksat kerta toisensa jälkeen täälläkin julistaa.
Mitäs jos hankkist oman elämän vai eikö sua kukaan enää huoli...
sähän voit poistua tästä keskustelusta,
noin viisaan ei varmaan kannata kommentoida asioihin
joista ei tiedä mitään.
Älä provosoidu noista...Mutta siis minusta tuon ikäiset voi mennä miten lystäävät, mutta se täytyy kertoa ketä raahaavat kotiisi. Siis heillä on jo vapus mennä, mutta heillä on velvollisuus ottaa huomioon sinut, kysyä lupaa jos tuovat jonkun kotiisi. Näin. Älä ihmeessä ala tossuksi. voit sanoa esimerkiksi, että sitten kun nuorilla omat kodit, että hekin sitten päättävät ketä sinne tulee.
vastaus oli kyllä nimimerkille 789387592
pillastut, jos nää aikuisten lasten hoidot on sulle tuttuja, kuuluvat melkeen perheeseen, kun kerran syövätkin ja melkeen asuvat teillä.
Tottakai jo 17-22 vuotiailla on vakikaverit ja he saavat ne tuoda kotiinsa sillon kun tykkäävät. Ei aikuisten lasten tarvi tehdä tiliä sulle, missä olivat ,minne menevät ja kenen kanssa seurustelevat.
Jos ruoka ei riitä niin pistä lapset hakeen kaupasta lisää ja he voivat myös valmistaa ruoan, niin sinä saat levätä töitten jälkeen. Se on vaan järjestely kysymys.
Onko 17 vuotias mielestäsi aikuinen? Hän on vielä vanhempiensa vastuulla ja on tilivelvollinen
menoistaan heille. Ja muut aikuiset lapset ovat myös ilmoitusvelvollisia vanhemmilleen jos
vakituisesti heidän luonaan asuvat.
nainenhan ei ole kyseisen lapsen vanhempi, ja lapsen isä hyväksyy lapsen toimet.
Itse olin jo omillani 17v kun kävin koulua toisella paikkakunnalla, ja hyvin pärjäilin opintotella ja kesätienisteilläni, ei kaikki 17 vuotiaat ole enään mitään vauvoja.
sinulle nimimerkki vieraita. Voi sitten olla että olen perustyhmä.
Valitettavasti ensimmäisen perheeni kanssa kävi niin että lapseni isä kuoli
auto onnettomuudessa ennen lapsen syntymää ja 14 vuotta olin lapseni kanssa
kahden, eli nykyinen perheeni on ensimmäinen. Halusin vain siksi kysyä neuvoa
täällä koska asia on minulle kuitenkin uusi.
on kivaa, jspa se miehen tytär on kyllästynyt sinuun. Omalla toiminnalla teet kaiksesta hankalaa. Et ole lasten äiti, joten liiallinen utelu on ärsyttävää ja typerää. Hoida omat lapset kyllä mies ja ex puoliso hoitaa omansa. Teet kaikesta itse hanklaa, ja syytät muita. Se on täällä kai tapana kun vieras ujuttautuu toisten elämään.
Lissulla leikkaa kii....
ongelma on sinä
jspa
kaiksesta
ex puoliso
hanklaa
Ihan dille?
Ääliö?
Kakara?
Sairas?
Ulkomaalais taustainen?
Vähemmistö kansanosaa?
Vai mikä?
Kun ei edes kirjoittaa osaa?
siis romaani..
kaikille, jotka asiallisesti vastasivat kysymykseeni.
Yritän ottaa näistä oppia.
Ongelmahan ei sinänsä ole niin iso etteikö siitä selvittäisi,
Ne jotka ehdottivat eroa, käskivät elää omaa elämää, nimittelivät uusikoksi jne.
jätän omaan arvoonsa.Ilmeisesti osa vastaajista oli katkeria ex-vaimoja tms.
Ei ihmiset näin pienen ongelman takia eroa, johan maailma
olisi täynnä avioero lapsia jos näin pieni asia olisi eron syynä.
Ongelma on iso tai ei muuten viitsi kukaan kysellä vaan selvittää ihan itse.
Omaa elämää et halua todellakaan vaan elää YHTEISÖSSÄ. Lapsesikin haluat pakottaa yhteisö elämään vakkeivat halua mutta äidin tarpeet ovat tärkeintä. Itse jouduin vierasta ihmistä sietään äidin onnen takia jota inhosin. Mies kävi käsiksi heti kun näytin inhoni. Äijä häipyi äitini suureksi iloksi!
Joka on kamala kun pakotetataan kaikki yhteen vain kahden aikuisen toimesta. Lapset joutuu kärsiin ja kukaan ei huomaa oikeastaan.
Plaa plaa plaaaaaaaaaa
plaaa plaa plaaaaaaaa
jutu jolla ei ole mitään tekemistä perheen kanssa. Kaksi epätoivoista eronnutta ihmistä kasaa itsensä ja lapsensakin kenties, ja alkaa leikkiä kotia, ei sen kummempaa. Useimmiten lapset varsinkin miehen lapsille tehdään selvksi ettei ole tervetulleita isän luo kylään vaan tehdään heidän olo niin vaikeaksi, etteivät he halua olla isän kanssa tekmisissä.
Lapset kärsii eniten, mutta heistä ei välitetä, pää asia että epätoivoiset ihmiset jaksavat toisiaan lohduttaa. On se ero kova paikka, mutta kaksi selvii paremmin kuin yksin.
Hypätkää järveen Yhteisönne kanssa. Meillä lapset asui isänsä kanssa ja nyt meidän kanssa
ja kyllä heiltä on kysytty halusivatko tätä ja välitetään, olis kait ne maailmalle jo lähteneet jos eivätkotona haluaisi olla ja minä en ole
edes koskaan eronnut, satuin vain törmäämään yksinhuoltaja isään ja rakastuin...
tuskin epätoivonen olin...
yrittää leikkiä perhettä kakaroidensa kera.Minunkin ex-avopuolisoni ex-muija hommasi netin kautta ukkelin jolla on suunnilleen saman ikäinen kakara kuin hänellä on itsellään.Nyt ovat menossa kesällä avioon(heh,heh).Tämäkin äityli haki yksinhuoltajuuden jotta saa kaikki etuudet jotka yhteiskunta (me)maksamme.Lasten isällä ei ole muuta oikeutta kakaroihinsa kuin hoitaa heitä AINA kun äityli haluaa laatuaikaa itselleen ja uusio-ukkelilleen.Säälin kakaroidn isää aikani,mutta nyt olen lempannut hänet elämästäni.Miksi katselisin äijää joka on vain RENKI omille yilihaville kakaroilleen(poika 10v.ja 90 kg)ja ex-muija 120 kg ja rapiat päälle.En koskaan sietänyt avopuolisoni exää enkä hänen kakaroitaan.Tietojeni mukaan tuo uusioperheyritys yritetään pitää koossa naapurien ja sukulaisten vuoksi vaikka kaikki tietävät kuinka epätoivoiset netin kautta toisensa löytäneet vanhemmat ovat kyseessä.Tämäkin on pieni kaupunki Tampereen kupeessa ja melkeinpä kaikki tuntevat toisensa.
Siis miksi stressaat niin kauheesti. Eikö oo parempi että tyttö on ainakin kotona kaverinsa kanssa. Sun ei tosiaankaan tarvi olla heille läsnä ei ilalla eikä aamulla. elä vaan omaa elämääs ja menet tyytyväisenä töihin. Kyllä ton ikänen pärjää ihan hyvin. mitä sitten jos poikaystävä on teillä ? Onpa ainakin tyttö tyytyväinen.
Lissu taitaa saada innoituksensa fiktiivisestä hahmosta, joka esiintyy Kotikatu-sarjassa. Enpä spekuloi enempää ;)
Olen kasvanut uusperheessä. Isäpuolellani ei ollut lapsia, äidilläni kaksi tytärtä. Olimme heidän tavatessaan jo murrosiän kynnyksellä ja rajat oli jo olemassa eikä niitä muutettu. Meillä on aina ollut tapana ilmoittaa kun joku lähtee ulos ja kysyä lupa yövieraisiin, se on itsestään selvää. En tiedä kuinka paljon aikuiset keskustelivat meidän kasvatuksestamme mutta äiti selkeästi kantoi päävastuun. Silti isäpuoltakin kuunneltiin ja tarvittaessa toteltiin. Häneltä myös kysyttiin lupa ja ilmoitettiin minne mennään jos äiti ei ollut paikalla. Ystävistäni löytyy lapsettomia pariskuntia ja hekin ilmoittavat toisilleen kun lähtevät jonnekin tai ystäviä/sukulaisia tulee yökylään. Sun tilanteessa ehkä suhtautuisin tyttäreen siten kuin ilmeisesti odotetaan eli kun tytär ei kunnioita sinun mielipidettäsi sinunkaan ei tarvitse ottaa huomioon hänen mielipidettään. Kyse ei kuitenkaan ole lapsesta vaikkei hän vielä täysin aikuinen olekaan.
keksitty tarina... Voi voi, keksi parempi.... heh...
kun kirjoitus ei ollut mieleisesi on se provo.
Tukehdu kuule myrkkyysi jota syydät tänne.
Hyi helvetti mikä käärme !
Eipä olekaan tarina, sattui vaan käymään hyvä tuuri.
kuulla !
Kaikkea hyvää sinulle.
Tyttö on siis ollut murkku 15-vee kun alkoi huonompi kausi. Asuuko kaikki 3 lasta muuten teillä vielä?
Kun on kyse jo 17-vuotiaasta, niin itse en lähtisi ottamaan liikaa stressiä tytöstä, tollasen ikäset kohta jo lentää pesästäkin pois. Samalla myös muistat, että et lähde ottamaan liikaa vastuita tuosta lapsesta ja huseeraamaan hänen puolestaan. Ja ottaisin sen positiivisena seikkana, että sun tyttö ja miehen poika ovat noin toisia huomioiva aikuisia ihmisiä. :)
Se onkin sitten eri asia miten mies kohtelee sinua perheessä. Hänen tulee jo osata huomioida puolisonsa päätöksissään eikä pitää sua ulkopuolisena.
Hei, Ymmärrän sinua todella hyvin ihan oman kokemukseni kautta. Miehelläni on 3 teiniä 15, 16 ja 18. Avoliitoa takana 3-vuotta. Alusta asti olen kokenut olevani vieraana kotonani.Ensimmäiset kaksi vuotta lapset olivat 95% meillä yhteishuollosta huolimatta.Lasten äidillä kun oli uraputki päällä eikä näin ollut aikaa lapsilleen.
Meiltä maksettiin, hoidettiin harrastuksiin vieminen, ostettiin vaatteita ym.Viimeisen puolisen vuotta on lasten äiti osallistunut kahden lapsen vuoroviikkoihin, tosin siinäkin tapahtuu aina muutoksia. Vanhin lapsi ei ole ollut tervetullut äitinsä luokse kun eivät tule toimeen.Viimeisen vuoden aikana on meidän pää kustantanut edelleen harrastukset ym.Nyt vanhimmalla pojalla on tyttöystävä (17 v) joka asuu meillä kaikki viikonloput ja välillä arkisinkin.Olen yrittänyt puhua miehelleni että voisivat välillä vuorotella myös tytön kotona johon mieheni vastaus on mitä se minua häiritsee. Muutaman kuukauden olen ottanut asian puheiksi,tuloksetta.Teinit eivät joudu tekemään mitään kotona.Alusta asti ovat saaneet juosta yössä ilman kotiintuloaikoja viikonloppuisin ja tapa jatkuu.Mieheni toimii autonkuljettajana harrastuksissa ja viikonlput menevätkin teinien harrastuksissa.Tänään kysyin mieheltäni onko todella nin että pojan tyttöystävä voi
olla meillä kaikki viikonloput ja sain vastaukseksi että voi olla.Mieheni asetti vastakysymyksen aionko minä ottaa enemmän osaa perheen elämään, siis harrastuksiin, kuljetuksiin, siivouksiin, ruanlaittoihin.En aio, niin kauvan kun minun mielipiteilläni ei ole mitään väliä, eikä isojen kakaroiden tarvitse tehdä mitään muuta kun elää hotellielämää. Mieheni etsikin taloudenhoitajaa eikä parisuhdetta, se on ainakin tullut näiden vuosien varrella selväksi.
sellaistahan se on. Kotitöiden osalta olen tehnyt niin, että toki hoidan meillä alakerran siivouksen ja pesen pyykit ja ruuan laitan jos työvuoroilta pystyn. Mutta olen tehnyt lapsille selväksi, että yläkerta missä asuvat on heidän valtakuntaa. Heillä on joka torstai siivouspäivä, en sekaannu lasten oleskelu tilojen siivoamiseen lainkaan. Ja jos minulla on iltavuoro jätän tiskit tiskaamatta ja kaikki meillä tietää, että kun tulen iltavuorosta
on se keittiö oltava kunnossa. Näyttää toimivan. Aamuvuoro viikot tahtoo olla sellaisia että silloin ei keittiössä paljon tapahdu kun olen illat kotona niin laitan itse. Meillä lapset oppi siihen, kun alussa jo sanoin miehelleni että en vuorotöiltä koko huushollia ehdi hoitaa. Ja jos mies ei itse viitsi iltavuoroni aikana keittiötä kuntoon laittaa niin kyllä se pistää tenavat tekemään. Puiden kanto ja lumityöt kuuluu pojalle, keittiöhommat tytöille
ja ruohonleikkuu kesällä jokaiselle vuorotellen.