on tarkoitus rakentaa hirrestä, puuosatoimitus on mietinnässä.
Mutta miten saunan lattian pinnoitus? Puusta, muovista, kaakeleista?
Ja pitääkö seinät eristää, kun höylähirren vahvuus on luokkaa 92 x 170 (160) mm? Vai riittääkö ala- ja yläpohjan eristys? Mökillä olisin talvellakin tuolloin tällöin.
Millaiset perustukset, harkkojen päälle olen ajatellut?
Ja sitten lämmityssysteemi, kun sähköä ei ole eikä tule? Olen ajatellut kaminaa, mutta olisiko vielä hella/uunijärjestelmä tarpeellinen, saisihan siinä sitten kokattua erämuonatkin.
Ja kun saa rakentaa 15 metrin päähän rannasta, mikä on etelään, niin kannattaako laittaa mökki niin lähelle rantaa? Ja terassi/olohuone vai sauna länteen päin (kts. kuva)? Rakennuksen saa peilikuvana.
http://www.honka.fi/sauna/saunas/fi_FI/wihtori-sauna/
Mutta miten saunan lattian pinnoitus? Puusta, muovista, kaakeleista?
Ja pitääkö seinät eristää, kun höylähirren vahvuus on luokkaa 92 x 170 (160) mm? Vai riittääkö ala- ja yläpohjan eristys? Mökillä olisin talvellakin tuolloin tällöin.
Millaiset perustukset, harkkojen päälle olen ajatellut?
Ja sitten lämmityssysteemi, kun sähköä ei ole eikä tule? Olen ajatellut kaminaa, mutta olisiko vielä hella/uunijärjestelmä tarpeellinen, saisihan siinä sitten kokattua erämuonatkin.
Ja kun saa rakentaa 15 metrin päähän rannasta, mikä on etelään, niin kannattaako laittaa mökki niin lähelle rantaa? Ja terassi/olohuone vai sauna länteen päin (kts. kuva)? Rakennuksen saa peilikuvana.
http://www.honka.fi/sauna/saunas/fi_FI/wihtori-sauna/
Vastaukset 37
Vanhimmat
Saunan lattia:
Betonilattia asianmukaisella maalikäsittelyllä. Puuralleja tai vastaavia kyminä ajankohtina koska betoni on aivan sairaan kylmä jos lattialämmitystä ei ole.
Erillisen saunan ollessa kysymyksessä, tekisin lattiarakenteen ns. avonaisena eli rakolattiana.
Seinän eristys:
Ei tarvitse. Koska peruslämpöä ei ole, massiivirakenne toimii jopa paremmin kosteusteknisesti kuin lisäeristetty rakenne. Jos tuon kokoluokan mökkiä ei saa lämpimäksi kannattaa kiinteistö hankkia esim. Teneriffalta.
Perustukset:
Itse en suosi harkkoja. Antura & raudoitettu betonisokkeli. Pesuhuoneen ja saunan alimmat hirret n. 10cm lattiapinnasta ylös. Tuvanpuoli luonnollisesti korkeammalle esim. puulatta eristyksineen. Tuvanpuolen voi tehdä rossina jolloin pilarit nurkissa riittää.
Toinen tapa on tehdä reunavahvisteinen kantavalaatta. Huomioitava n.10cm sokkeli ettei hirsien alapinta ole lattiapinnan tasossa. Yksi yleisimpiä virheitä.
Kolmas tapa on pilariperustus ja rossipohja. Pesuhuon. ja saunan puolelle rakolattia.
Lämmitysjärjestelmä:
Jos saunatila olisi yhteydessä tuvan kanssa, pikalämmön talvella tullessa kylmään mökkiin saataisiin helposti kiukaasta. Samalla tuvan varaavatakka olisi jo lämpeämässä. Porinmatti riittäisi vallan mainiosti tuohon tilaan. Lämpeää parissa tunnissa ja varaa lämpöä. Kaminat antaa nopeasti lämpöä mutta hiillosten hiipuessa kaminakin on jo kylmä eli ei omaa varauskykyä. Yksi vaihtoehto olisi esim. vuolukivinen pieni hella. Varaa ja kokkaus onnistuu.
Sijoitus:
Itse veisin mahd. lähelle rantaa mikäli se on uintukelpoinen.
Kuistilla olisi mukava istua ilta-auringossa eikä aamu-auringon tarvitse lämmittää tupaa kesällä liikaa. Nukkuminen voi muuttua tuskalliseksi. Makuasioita.
Extra:
Ota yhteys ammattilaisiin, ei keskuslupalstaan.
vastauksestasi. Otan toki yhteyttä asiantuntijoihin ja ajatuksissa on jopa käydä hirsirakentamisen kurssi.
Nykyisellä saunamökilläni on saunassa ja pukuhuoneessa muovimatto, jonka alla on mm. kosteussulku ja eristevilloja. Itse en ainakaan sellaista ratkaisua laita, betonilattian ehkä valitsen.
Hirsirakentamisen kurssit aina laajentaa omaa tietämystasoa jos kurssi on asiallinen. Kerran itseänikin lähestyttiin ammattikoulun puolelta sen perusteella että joku oli kuullut minun olleeni hirsirakentamisen parissa tavalla tai toisella. Siis puhelimen välityksellä harrastivat hakuammuntaa tarkoituksena saada "joku" iltakursseja vetämään?? En suostunut. Vastatessani kysymykseen kokemus hirsirakentamisessa, vastaus kohdassa "kengitys" koululaitoksen edustaja ihmetteli laajaa harrastuslinjaa kun hevosetkin niihin kuuluu? Keskustelua ei kauan jatkettu sen jälkeen..Valitettavasti monet hirsikurssit sisältävät lähinnä vain latotason hirrenveiston opettelua kyseenalaisessa ohjauksessa. Hyvin, painotus sanalla hyvin monen tasoisessa opetuksessa itsekkin olen ollut. Joskus olen oppia saanut ja joskus olen opettajaa opettanut?! Mutta pääasioiden hallitseminen hirsirakentamisessa ei ole pahitteeksi kenellekkään. Toivoisi sen tietotason löytyvän myös jokaiselta hirsiammattilaiselta erikoistumisaloja erittelemättä. Itse pidän yhtenä tärkeänä osaamisalueena tai perusaakkosena hirren luonnollisen elämisen painuminen yhtenä esimerkkinä.
Eipähän jokainen edusta k..seta silmään joka asiayhteydessä. Tarkoitus kun on yleensä myydä oma tuote.
Yhtenä "vaarana" on olemassa ettei kurssin jälkeen tehdasviritykset enää kovinkaan paljoa kiinnosta. Omalla kohdalla voin vain todeta olevani mennyttä miestä sillä osa-alueella. Itse tehty on itse tehty. Käsin piiluttua seinäpintaa ei mikään kone voi jäljitellä. Tai siis toki voi, mutta ei ole sama asia. Vastaavasti toiselle "tikkuinen" hirsipinta on järkytyksen aihe ja tilalle pitää olla "virheetön" höylätty pinta. En toki lähde saarnaamaan aiheesta, makuasioita.
Liian suurta projektia ei kannata ottaa ensimmäiseksi harjoituskohteeksi jos kiinnostus menee siihen asteelle. Työmäärä yllätti jopa itsenikin vaikka kuvittelin homman handlaavani ja aikaisempaa rak.kokemusta löytyy aika lailla.
Olen samaa mieltä tämän vastaajan kanssa. Pilariperustus, rako- ja rossipohja voisi olla kaikista näppärin perustustapa, mutta siihen voi vastata tarkkaan vain ammattilainen nähtyään paikan, kuten myös siihen miten rannan suhteen kannattaa mökki sijoittaa. Kamina on hyvä lämmönlähde ja siinä voi kokatakkin.
itse tehty." Niin se varmasti on. Ja joka osaa tehdä, tekee ja joka ei osaa tehdä, se opettaa!
Minä olen hyvin innostunut oman mökin rakentamisesta, mutta kun en osaa veistää hirsiä, on turvauduttava talotehtaan pakettiin. Niillä on sentään pitkälle työstetyt ja usein määrämittaan leikatut osat. Luotan siihen että työtapaohjeita tarkkaan lukemalla selviää jo aika pitkälle.
Lisäksi lähipiirissä on pari kolme ennenkin tehnyttä, joiden asiantuntemukseen voin turvautua.
Sen olen päättänyt, että jos en jotakin kohtaa varmasti osaa oikein tehdä, kysyn mieluummin neuvoa itseäni viisaammilta, kuin teen väärin.
Kuitenkin tarkoitus olisi käyttää mökkiä ainakin pari- kolmekymmentä vuotta. Ja jos tekee väärin tai hutiloiden, ne virheet muistuttavat aina olemassaolostaan tai sitten jopa aiheuttavat mökin ennenaikaisen rapistumisen tai kalliin korjausremontin.
Odotan nyt innokkaasti lumien sulamista päästäkseni tontilleni raivaamaan mökin paikkaa, kaivamaan perustuksia ja kaivoa sekä seuraamaan jäiden lähtöä järvestä ja tekemään laituria!
Tulisipa sateeton ja lämmin alkukesä ja tulisipa se jo pian! Luonnossa on nyt niin paljon kosteutta sateisen viime kesän ja syksyn jälkeen sekä runsaslumisen talven ansiosta, että sadetta ei lumien sulettua kaivattaisi pariin kuukauteen tippaakaan. Ja minulle se rantamökin rakentajana sopisi oikein hyvin!
turvautua kaikessa mahdollisessa. Kamina on varmasti hyvä alkulämmönlähde, mutta kuten tuo asiantuntija mainitsi, se ei varaa lämpöä ja miten sitten kun ulkona paukkuu 20 asteen pakkanen? Mökki alkaa viilentyä lähes heti, kun kamina sammuu. Sitä varaavaa pikkuhellaa voisin harkita.
Nykyisellä mökilläni on tuvassa massiivinen varaava tiilitakka ja keittiössä vanhan ajan hella uuneineen. Molemmat ovat aivan mainioita omalla tavallaan: hella alkaa antaa heti lämpöä ja siinä samalla kypsyy ruoat joko hellalla tai uunissa. Ja ilan tullen myös takka antaa jo lämpöään mökkiin.
viestistä. Ensimmäisen lauseen piti olla: " Asiantuntijoihin aionkin turvautua kaikessa mahdollisessa."
..kysyn mieluummin neuvoa viisaammalta kuin teen väärin.
Hyvä pointti. Raksoilla neuvoin poikia kysymään jos jokin asia on epäselvää: Tyhmä ei ole joko kysyy vaan tyhmä on se, joka tekee vaikka ei tiedä mitä on tekemässä.
Tosin neuvon takana oli monesti se, että jälkien korjaamisessa tuhraantu niin paljon aikaa mutta pojat usko ja totteli. Homma pelas. Vanhempi jeesas nuorempaa eikä teettänyt typeryyksiä tai soittanut turpaansa äkkinäisen mokatessa. Jokaisen on pitänyt opetella joka homma. Monelta vaan se unohtuu ja tilalle astuu p..skan tärkeä pätijä.
oppii, mutta myös virheistä oppii, kunhan joku tai itse huomaa ne virheet. Siinä aloittelija voi olla vähän sokea...
Mutta varmasti viestisi on täyttä asiaa ja epäilemättä käytännön työssä koettua!
Meillä on aika vastaavalla pohjaratkaisulla oleva mökki, tupa vain on isompi (n.18 neliötä). Olen siellä käynyt nyt muutaman kerran tänä talvena ja voi kyllä sanoa, että lämpöä olisi saanut olla enemmänkin. Meillä lämmitetään puuhellalla, joka saadaan varaamaan tiiliinsä ja hormiin jonkin verran lämpöä. Lisäksi apuna on sähköpatteri, mutta siitä huolimatta lämpö laski helposti yli 10 astetta yöllä kun ulkona oli -24C. Mistään nurkasta ei vedä, ja seinät ovat vähän yli 20cm pyöröhirttä. Tämän perusteella arvelisin, että 92mm hirsi ja pelkkä kamina on kyllä kylmä yhdistelmä 20 asteen pakkaskeleillä.
Ymmärsinkö oikein, että tuo wihtori-mökki tulisi olemaan ainoa mökki tolevaisuudessa, ja se nykyinen mökki menee vaihtoon tms. tämän uudisrakennuksen myötä?
Tupa on wihtorissa kyllä hyvin pieni talvikäyttöä ajatellen. Meidänkin mökissä tuntuu ahtaalta talvella, ikään kuin se olisi vain kolmasosan kokoinen siitä mitä kesällä. Jos kokonaisneliöitä ei voi kasvattaa, niin Itse rakentaisin mielummin sellaisen saunamökin jossa olisi saunan lisäksi yksi vähän suurempi tila, mutta ei erillistä puku- tai pesuhuonetta. Saunassa sitä on ennenkin peseydytty..
Sorry, huomasin vasta edellisen lähetettyäni, että olihan siellä suurempiakin variaatioita mökistä. Katselin aikaisemmin vain sitä pienimmän pohjapirustusta (wihtori 10), mutta suurin alkovilla varustettu (wihtori 60) olisi oikeastaan se minimikoko jota harkitsisin, jos satunnaisesti pitää talvellakin käydä paikalla.
Jäi myös kertomatta, että meidän mökki on perustettu pilareille (rossipohja siis). Sillä lienee myös vaikutusta lämpimyyteen talvella. Harkot rossipohja voisi olla mukavampi, ei talven tuulet kulje lattian ali.
tarkoitus rakentaa rantaan, sinne sallitaan vain enintään 25 neliöinen. Sitten myöhemmin ylemmäs isompi huvila. Ehkä.
Wihtorista saa myös pukuhuoneettoman version, jonka aion rakentaa. Olen samaa mieltä siitä, että pelkkä sauna riittää. Silloin jää enemmän tilaa mökin puolelle.
Kiitos vinkistä, harkitsen vakavasti lämpöharkkoperustusta juuri noista syistä, mitä esitit.
Pidän mallina tuosta Wihtorista ja monien muiden valmistajien ulkonäöltään samanlaisista, pohjaratkaisuissahan on pieniä variaatioita. Honkalla näkyy väliseinät olevan osin ei-hirsisiä (palomuurin jatkeena toteutettavia -> vaikuttaa perustusratkaisuun).
Olen nähnyt yhden mielestäni hauskan "johdannaismallin" ulkonäöltään samantyyppisestä ratkaisusta. Siinä tupaosa oli päädyssä eli sen osan sijalla jossa Wihtorissa on sauna (ja mahdollinen pukuhuone/alkovi) ja pukuhuone ja sauna oli kapeammassa osassa niin, että ensin oli kapea pukuhuone ja perimmäisenä sauna. Kuistilta pukuhuoneeseen oli käynti siis ovesta jossa Wihtorissa mennään tupaan ja tupaan käynti vastaavasti Wihtorin sauna/pukuhuoneen ovesta. Tässä ratkaisussa tupa ei kuumennut kesällä kovin pahasti vaikka saunaa lämmitettiin "pitkään ja hartaasti". Tuvassa oli kevythormillinen kamiina siinä kohtaa missä Wihtori 10 on laudeportaat ja kiuas piippuineen oli vastaavalla linjalla toisessa päädyssä.
Toki varaavalla tulisijalla on monta puolta, monesti vaan sen tulille vetäminen pakkaskylmänä pitää tehdä sen verran verkkaisesti ettei se pitkään anna mitään lämpöä ensimmäisenä yönä. 70-120 mm hirsi on kylmänpuoleinen lämmitti miten lämmitti, se on kesämökkihirttä.
rakentamaan.....
Meillä myös rajana 25m2 rantasauna. Me tehdään kaksi erillistä rakennusta saman katon alle. Ainostaan 1.5 m rakennusten välillä. Toisessa on sauna tosi pieni pukuhuone ja toisessa tupa.
ulkoapäin samaa tyyliä kuin tuo wihtori.
Nyt menee jo hiukan itsellä paletti sekaisin? Liikaa hajanaisia kysymyksiä kiinni otettavana?
Kuitenkin yksi aika oleellinen asia itseltä jo unohtui. Kevythormit on helppoja mutta muuratut hormit omaa jälleen kerran lämmönvarauskykyä. Vaati toki kunnolliset perustukset.
Jos mökki ei pysy lämpimänä noilla hirsivahvuuksilla, ongelma on jo aivan muualla. Veikkaisin vaatimattomia eristevahvuuksia ylä- tai alapohjassa tai "perinteisiä" mökki ikkunoita ja ovia. Ns. mökkiovesta kun ei välttämättä löydy paneloinnin taka edes eristyksiä. Ikkunoiden lämpöarvot ovat heikonpuoleiset hyvin usein. Plussana ettei linnut lennä eikä hirvet kävele sisään. Ihmisiltä unohtuu usein että seinät vahvuuksineen on vain yksi osa-alue ja tekijä rakennekokonaisuudessa. Vielä usemmin unohtuu se, että huolellinen työ on itse asiassa kaiken A ja O. Puolen metrin seinävahvuudella ei ole mitään merkitystä jos pöllö pesii varauksessa. Rakennetoteutustapoja tarkastellaan laskennallisista suunnasta, lopputuloksen ollessa monesti hyvinkin kaukana halutusta hutiloinnin jälkeen. Teoria ei ole saavutettavissa ilman huolellisesti suoritettua työtä.
Massiivihirren yksi erinomainen piirre on lämmönvarauskyky mikä usein sivuutetaan. Tietenkin peruskylmä hirsirakennus lämpeää hitaasti mutta lämmettyään sitoo lämpöä tiilirakenteiden tavoin.
Lattiarakenteen tai perustuksien toteutustavasta riippumatta lopputuloksen täytyy olla sama. Kylmäsiltoja ei saa muodostua yhtenäisiä betonirakenteita käytettäessä. Esim. omassa pihasaunassa sokkeli on yhtenäinen ilman eristekatkaisua eli talvella sisäpuolinen sokkeli on paitsi umpijäässä, myös monesti jopa kuurassa. Ei suositeltava ominaisuus peruslämmön omavassa rakenteessa. Lämpöhukka olisi valtava. Peruskylmässä ulkosaunassa taas täysin harmiton ominaisuus.
(Harkot rossipohja voisi olla mukavampi, ei talven tuulet kulje lattian ali.)
Ero on pieni koska ns. umpisokkelikin tarvitsee tuuletusaukot. Rossilattia oikein tehtynä ja tarpeeksi vahvana kestää moitteetta pilariperustusmuodossakin. Yksi huolettomin rakennustapa. Yksi yleisin tapa saada lattiasieni aikaiseksi on sulkea tuuletusaukot talvella ja "unohtaa" ne keväällä aukaisematta. Ehdottomasti suosituin tapa vesivahinkojen jälkeen. Rintamiestalojen pilaamismuoto no1 muoviremonttien jälkeen.
Aina jotain unohtuu..
Peruskylmän rakennuksen ongelma jossa on paljon tiili- yms. rakenteita. Sitoo myös loistavasti kylmää. Jäinen muurattu hormi rikkoutuu liian nopen lämmittämisen ansiosta hyvin helposti. Varsinkin jos tekee sellaisen virheen kuten itselle sattui (ammatti-ihmiselle?!), hormi tuli muurattua liian "kovalla" sementillä koska myyjän antamat tiedot osoittautui myöhemmin katkerasti vääriksi. Tosin syynä oli myös perheenjäsenen liian nopea alkulämmitys. Asioita jotka ovat itselle hyvin tuttuja ja niitä on tullut aina toteutettua mutta..omassa saunassa molemmat virheet piti tehdä mikä ei mene jakeluun tänä päivänäkään?? Uusi hormi ja kauniita hiushalkeamia rappauksen pinnoissa "silmän ilona". Pistää silmään joka saunomiskerta vaikka ei käyttöä estä millään tavalla. Kai rappaus pitää joskus pudotella alas ja rapata hormi uudestaan..
Edellisten ominaisuuksien takia mietinnässä itsellä toinenkin, pienempi pihasauna rakolattialla ja valmishormilla. Sen saa ladata täyteen heti ja saunomista voi harjoittaa ympäri vuoden täysin surutta. Nykyisen lämmitys pitää aloittaa varovasti.
Eihän saunoja voi liikaakaan olla? Joskus jopa sähkösaunalle on käyttöä vaikka ei omasta mielestä ole edes sauna.
Kaikessa on jotain hyvää mutta huonoakin. Valinnat omien köyttötarpeiden ja mieltymyksien mukaan.
Jos lattiatoteutustapa on rossipohja, ei lämpöharkoilla ole mitään merkitystä koska tuuletuksen järjestäminen on pakollinen toimenpide umpisokkelissa ettei aiheuteta rakennevaurioita (home).
Jos lattiarakenne on ns. maavarainen, lämpöharkon käyttö on perusteltua.
Kyllä minä pitäisi pienen (onneksi peruslämmöttömän) saunamökin talvikäytettävyyttä sanotaanko nyt vaikka hieman friikkiyttä vaativana. Tässä ylempänä on tullut asiasta lukuisia huomioita, jotka ovat hyvin samansuuntaisia kuin omanikin.
Kun sen saunamökin tekee kesämökiksi kesäkäyttöön tyyliin äitienpäivästä syyskuun alkupuolelle, pystyy asiat pitämään yksinkertaisina ja selkeinä, jolloin se palvelee pitkään ja hyvin, haltijalleen vähän huolta ja vaivaa aiheuttavana. Olen muutaman tapauksen nähnyt jossa saunamökin talvikäytön innostus on jäänyt käytönnöllisistä syistä vajaaseen yhteen talveen, sitten on joko pistetty pystyyn se varsinainen iso tai siirrytty onnellisiksi kesäkäyttäjiksi.
niiden kosteusvaurioiden syntyminen on aika epätodennäköistä maanvaraisen kosteuden suhteen. Onhan yleistä ja ihan suositeltavaakin, että talveksi voi ns. kissanluukut sulkea perustuksista ja lisäksi luoda lunta eristykseksi seinän viereen. Kosteus ei silloin ole mikään vaara.
Tosin pilarivaihtoehtoa ajattelin alunperinkin, jolloin alapohjan tarkkailu on helpompaa. Täytyy vaan laittaa paksut eristeet sekä ala että yläpohjaan. Juuri niistä ja ikkunoistahan sitä lämpövuotoa eniten tapahtuu.
Totta mutta saunahullu on saunahullu. Tosin olen miettinyt menettäisikö kesämökin sauna tavallaan hohtonsa jos sinne pääsisi aina vuodenajasta riippumatta?
Yksi asia mihin itse kiinnitän jatkossa huomiota peruskylmässä saunassa on se, etten toista kertaa kytke kiuasta hormiin jonka savukanavisto on lähes suora putki hormiin tulipesästä. Tosin yllättävän paljon sitä oppii toimimaan vallitsevan tilanteen tai vuodenajan mukaan. Pönttöily on vähentynyt huomattavasti.
ja käytännön kokemusta on viestissäsi.
Kommentoin tässä vain tuota massiivisen hormi/takkasysteemin lämmittämistä. Omalla nykyisellä mökilläni on iso varaava tiilestä muurattu takka ja myös tiilestä tehty hormi/piippu.
Aina kehotetaan lämmittämään pakkasilla alussa varovasti halkeamien välttämiseksi ja tottahan se onkin.
Itse olen lämmitellyt takkaa pakkasilla aluksi luukut auki, jolloin takka ottaa sisältä kylmää ilmaa, mikä estää takkaa kuumenemasta liian nopeasti. Mökkikin alkaa lämmentyä hiljalleen takkapesän säteilylämmön vaikutuksesta. Vasta muutaman tunnin jälkeen alan pienentää luukkuja, jolloin takkakin alkaa varata enemmän lämpöä ja lämmittää mökkiäkin.
Koko ajan on myös hellassa palanut tuli ja lämmittänyt mökkiä.
Nyt suunnitteilla olevaan uuteen rantasaunamökkiin laitan jonkinlaisen kevythormisysteemin, koska pienessä kesämökissä varsinkin kesäaikaan saunaa pitkään lämmittäessä varaava tiilihormi saisi varmaankin olon tukalaksi mökin puolella kuumuuden takia.
Joten metallihormi nopean asennettavuuden, keveyden ja perustuksettoman asennuksen takia lienee valintani.
lämmittää mökkinne? Sähkölläkö?
Koska omaan mökkiini ei tule sähköä, ajattelen turvautua erään tämän viestiketjun kirjoittajan mainitsemaan ideaan saunan lämmityslämmön hyödyntämisestä myös mökin lämmityksessä.
Silloin pitää saunan ja mökin olla seinänaapureina, jolloin ylös ja alas väliseinään voi tehdä pienet ilmanvaihtoventtiilit, jolloin lämmin ilma kiertää saunasta takkaan. Kun on aika alkaa saunoa, luukut kiinni, jolloin saunan lämpötila nousee nopeasti tarvittaviin lukemiin.
Samalla tuvan puolella joku varaava lämmönlähde alkaa luovuttaa lämpöään mökin lämmittämiseksi.
-On tosi kiva suunnitella eri vaihtoehtoja ja unelmoida samalla omasta rantasaunamökistä, kun kevätkin alkaa jo lämmentyä ja kohta maa paljastuu lumen alta.
viestissä: "...ilma kiertää saunasta takkaan." Pitää olla: "...jolloin ilma kiertää saunasta tupaan."
Itse tehin jälkiasennuksena lauteiden alle peräseinälle helposti säädettävän räppänän (simppeli vipuvarsi josta ilmanmäärää voi säädellä ylälauteilla istuessa). Ei happi riittänyt saunoessa korvausilman tullessa pukuhuoneen puolelta eikä ilmanvaihto muutenkaan toiminut toivotulla tavalla (umpinainen rakenne). Nyt se on jo liian helppoa. Hormin ollessa kylmänä toimii erinomaisena apuna vedon aikaan saamisessa koska samainen vipu on helposti käsiteltävissä lauteiden edestäkin (vipua ylös tai alas laskemalla räppänä sulkeutuu tai avautuu). Aikaisemmin harmittelin omaa ajattelemattomuutta koska en rak.vaiheessa huomioinut korvausilman johtamista kiukaan yläpuolelle kuten nykyisin on suositeltu. Lattianraja on kylmä jos ilmaa johtaa liikaa mutta ilma menee paitsi palamiseen, sekoittuu löylynsekaan ja ilmankierto saa lähes koneelliseen verrattavaa työntövoimaa painollisella toteutustavalla. Selityksen puolelle menee mutta olen jopa pitänyt siitä että alaosa on hiukan kylmempi koska peseytyminen on samassa tilassa. Tosin lauteilta laskeutuessa peseytymään, suljen alaluukun vedon poistamiseksi. Tilanteen ja vuodenajan mukaan. Yläosassa on lisäksi räppänä jonka avulla saunan lämpötiloja on helppo säädellä. Jatkuvalämmitteisellä sauna kun lämpeää helposti liiankin kuumaksi saunomisen venyessä. Kuulostaa kikkailulta mutta vaikuttaa oleellisesti löylyn laatuun. Saunomisajat vain kasvoi entisestään koska löylyissä jaksaa olla kauan. Myönnettäköön että kiuaskin oli jo yhdessä välissä menossa vaihtoon mutta eipä tarvinnut vaihtaa. Tosin vaihdan joskus hiukan isokokoisempaan.
Tuo oli hyvä pointti että voihan sen jättää aukikin sytyttämisen jälkeen ainakin pakkasilla ja palamiseen eli hormiin menevään savukaasuun sekoittuu kylmää ulkoilmaa. Ei rasita ihan niin hirveästi jäistä hormia eli alkulämmitys ei ole niin kova. Hyvä pointti.
Mielenkiintoisia kommentteja saunarakennuksista.
Olen tehnyt muutamia saunoja ruuviperustukselle. Jos maaperä sallii ruuvien kiertämisen maahan niin en näe parempaa perustamistapaa.
Ruuvit kierretään maahan rautakangen avulla ja joskus tarvitsee jatkovarttakin kun maa on oikein kovaa. Kivinen maaperä tietenkin estää ruuvin kiertymisen mutta pienet kivet eivät haittaa.
Olen käyttänut 1,6m ja vähän yli 2metrisiä ruuveja.Niillä pääsee jo niin syvälle että routa ei enää heiluttele rakennusta.
Pihasaunan lattiat olen tehnyt ponttilaudasta vesikourulla ja hirren ja lattian väliin n.1sm tuuletusväli niin hirret pääsevät hyvin kuivumaan ja saunan tuuletus toimii.
Räppänä ylös josta saa säätää tuuletusta.
Perustusruuveja myy Ortkivi niminen firma ja muitakin valmistajia on.
Niin ja luonnollisesti hirret ovat pystyssä.
suurella mielenkiinnolla ja varsinkin saunasi tuuletus- ja ilmankiertoratkaisut vaikuttavat hyvin kiinnostavilta. Uskon että saunassasi on hyvät löylyt ja asianmukainen ilmastointi.
tuosta kierrepaaluperustuksesta eräältä toiselta palstalta ja sitä tapaa aion myös harkita. Riippuu tietysti paljon siitä, millainen maaperä on, kuten totesit. Sen näkee sitten kun lumet sulavat tontilta ja pääsen tutkimaan tilannetta paremmin.
Se kyllä vähentäisi huomattavasti maan kaivuuta, jos mökin voisi perustaa teräskierrepaalujen varaan.
Eiköhän se humuspitoinen kannata vaihtaa joka tapauksessa vaikka saunan duunais irtokivien päälle..
Oman saunan pohjia kaivattaessa muokkautin pohjan kaivurikuskilla viettäväksi koska maaperä oli vahvasti saviperäinen. JOS salaojituksista huolimatta vesi pääsee monttuun, pohja ohjaa vedet poekkeen.
Yksi plussa tuossa vanhankansan tyylissä johtaa raitisilma saunatilaan alhaalta verrattuna kiukaan päälle on se, ettei kiukaan päältä johdettu raitisilma kykene "työntämään" ilmaa kivien lomitse alaosan sijoitukseen verrattuna. Varmasti kiukaan päältä johdettuna raitisilma sekoittuu löylyn sekaan mutta "työntövoima" puuttuu. Etuna lattia ei ole kylmä missään tilanteessa verrattuna siihen, että ilma tuodaan läheltä lattianpintaa. Joskus raotan yläosan räppänää hiukan ja ilmankierto voimistuu. Mutta ei ole hyvä ratkaisu kylminä aikoina. Turha löylyn hukka on turhaa.
Saunatilan ilmankiertoon voi vaikuttaa painovoimaisessa ratkaisussakin. Omassa saunassa voi vieläkin tulla muutoksia poiston puolella. Nyt tulo tulee lauteiden alta, menee palamiseen ja sekoittuu löylyn sekaan, laskeuduttuaan alas menee oven alitse pukuhuoneen puolelle. Sinne sijoitin katon rajaan poistoräppänän mutta ei toimi toivotulla tavalla. Toimii helposti tulona, ei poistona. Kattoventtiili toimisi paremmin? Saa nyt nähdä kun pääsee kesällä testailemaan mikä on paras ratkaisu? Eikä pukuhuoneen räppänäkään turha näköjään ole, välipäivinä se on aina auki ja saunan ilma on aina hyvä. Kosteus poistuu. Joskus jätän saunan lauteiden alapuolella olevan räppänän myös hiukan auki läpivedon aikaansaamiseksi.
Nuo takaseinän räppänät ylhäällä ja alhaalla aukaisen viimeisten löylyjen jälkeen ja jäähylle mennessä jätän saunan- ja ulko-oven hetkeksi auki. Jäähyjen aikana läpiveto poistaa saunasta lähes kaiken kosteuden pois. Itse asiassa lattian kuivausten jne. jälkeen laitan joka holen kiinni? Pari kalikkaa kiukaan pesässä ja muurattuihin rakenteisiin sitotunut lämpö kuivattaa saunan aamuun mennessä tosi tehokkasti. Sauna on jopa hiukan lämmin aamulla. En siis johda saunatilaan kosteaa ilmaa saunomisen jälkeen. Seuraavana aamuna vasta auon räppänöitä rakenteiden ollessa kuivia. Toimii
että olet selvästi varsinainen saunamestari! Hyvä etten ole vielä aloittanut uuden rantasaunan rakentamista, niin osaan ottaa lukuun sinun hyvät havaintosi saunan toimivuudesta.
Jokainen sauna toimii kyllä erilailla riippuen mitoituksista , toteutustavoista ja materiaaleista. Monen asian summa.
Puutteitakin omasta saunasta löytyy. Alunperin oli tarkoitus asentaa saunaan vesisäiliöllinen kiuas mutta mieli muuttui ja mitoitus meni aivan liian ahtaaksi m.padalle ja erilliselle kiukaalle. Mahdoton korjattava. Korotin saunatilan hiukan normaalia korkeammaksi että saisin "koko ropan" lämpimään mutta syystä tai toisesta ylälauteiden ja katon väli jäi hiukan liian suureksi. Lauteiden rungon kiinnitys ei onnistunut ajateltuun kohtaan varauksen tms. takia. Saunanlattianvalun yhteydessä sain ajatuksen laskea saunanlattiapinta hiukan pukuhuoneen lattiapintaa alhaisemmaksi. Näin pesuvedet ei mene pukuhuoneen lattialle. Mutta koska kaivot jne. oli jo paikoillaan ja valu käynnissä, sain myöhemmin huomata kaltevuuksien hiukan kärsineen. Vesi ei ohjaudu ihan niin hyvin kaivoon kun olisi toivottavaa. Kaikkea pientä korjattavaa olisi mutta ei estä saunomista. Eka oma ulkosauna ja hiukan outoa itsellekkin. Hormin tekisin kolmen puolenkiven kokoisen nykyisen 2:n sijaan. Toiseen kytkisin kiukaan ja toisen muuripadan. Keskimmäiseen olisin johtanut rak.vaiheessa tuloilman jota varten kiukaan yläpuolelle säädettävä venttiili tms. Sen yläpuolelle vastaavasti pelti tai kiinteä muuraus joka sulkee hormin. Pelti että hormin voi huoltaa vaikka ei savukanavana toimikkaan. Sitäpaitsi lumet seisoo jos pellit on kiinni talvella eli kiinteä muuraustulppaus olikin hyvin huono ajatus. Sen yläpuolelle vastaavasti pukuhuoneen tai pesuhuoneen puolelle säädettävä poistoventtiili. Helppoa, toimivaa ja varsinkin helposti säädettävissä vallitsevan tilanteen mukaan.
Itse asiassa jos tekisin uutta, miettisin kaksi kertaa toteutustapaa. Kolme tai neljä päävaihtoehtoa. Sauna ja pukuhuone. Sauna, pesuhuone ja pukuhuone. Sauna, pukuhuone ja tupa. Sauna, pesuhuone, pukuhuone ja tupa. Katettu ja suojattu vilvoittelutila jokaiseen. Se löytyy nykyisestäkin saunasta ja huonoilla ilmoilla todella hyvä että tuli tehtyä. Mutta kesällä hyvällä ilmalla pitää jo mennä katetusta tilasta ainakin porrastasanteelle jotta saa jäähdyteltyä itsensä.
Tuo nyt oli vasta yksi sauna mikä pitää olla. Kertalämmitteinenkin kutittelee kummasti. Juurakkolaudetta yms. hauskaa. Pelkällä ajatuksella on mukava leikkiä. Saunan rakentaminen oli melkein tärkeämpää kuin valmistuminen?
En tulisi enää toimeen ilman kaikesta irti olevaa erillistä hirsisaunaa jonne pitää lähtemällä lähteä vesiä kantamaan jne. jne. Yksi hyvin tärkeä rentoutumismuoto itselle.
Pystyhirsinikkarille: Olen kuullut ruuveja kokeilleiden taholta että maan pitää olla todella kivetöntä kangasta, jotta perustusruuvit saa suoraan ja suunniteltuihin paikkoihin. Verhositko ruuvit pilariharkkomuurauksella vai jätitkö "au naturel" eli teräs paljaalleen?
Suunnittelu on mökin - niin pienemmän kuin isomman - tekemisessä tärkeää sekä monessa suhteessa parasta ja hauskintakin aikaa. Itselle tehdessä tulee oppimiskäyrä, jossa ekassa mökissa aina maksaa vähän oppirahaa, mutta seuravalla kerralla tietää kuinka tulisi toimia.
paitsi tietää millainen ominaisuudet on hyvällä saunalla, niin myös olet henkilö jolla on selkeä käsitys siitä, miten hyvän tai paremminkin erinomaisen saunan ominaisuudet on saavutettavissa.
Olet analysoinut perusteellisesti saunan olemusta ja päässyt tavallista mökkisaunojaa huomattavasti pidemmälle pohdinnoissasi. Kiitos todella mielenkiintoisista mielipiteistäsi.
Voljärille-kun saa alun menemään suoraan niin kyllä onnistuu.
Aika kovaankin maahan olen niitä kiertänyt.Varmaan koneella kiertämällä onnistuis vieläkin paremmin.Savi voi olla tosi kovaa ja voimaa kyllä vaatii käsipelillä mutta puolessa päivässä kyllä pienen saunamökin perustus on valmiina.
Yhdessä paikassa veerhoilin paalun painekyllästetyllä puulla.Parissa paikassa olen antanut isännän tehtäväksi jos paalut häiritsee.Eivät ole näköjään häirinneet kun ohikulkiessani katsoin että päällystämättä ovat.Eivät ole häiritsevän näköisiä.
Olen kyllä sitä mieltä että sauna ja mökki kannattais tehdä erikseen kesämökille.
Kesällä usein kuumat kelit ja sauna ´lämmittää turhaan mökkiä.
Kustannuksissa ei ole paljoakaan eroa vaikka rakennukset erillään.
Lattia puusta vesikourulla ja raot reunoille niin ei ongelmia kuivumisen kanssa.
Itselläni kaksi saunaa sillä periaatteella ja talvellakin joka viikko lämpiää jompikumpi eikä jalkoja palele kovillakaan pakkasilla. Silloin kun lattialla seisotaan niin yleensä vesi valuu ja jalat lämpiävät.Koskaan ei lattia ole ollut jäässä.
Toine sauna vaaka ja toinen pystyhirsisauna.
omaa mökkiä ja tavoiteena on heti käyttää itseä viisaampien neuvoja ja asiantuntemusta niissä kohdin, missä vähänkin olen epävarma.
Niin toivon mukaan lopputulemana on mökki, jota esitellessä kehtaan sanoa, että rakensin tämän ihan itse, mutta muiden tuella!
Pystyhirsinikkari: "Olen kyllä sitä mieltä että sauna ja mökki kannattais tehdä erikseen kesämökille. Kesällä usein kuumat kelit ja sauna ´lämmittää turhaan mökkiä. Kustannuksissa ei ole paljoakaan eroa vaikka rakennukset erillään."
Olen samaa mieltä, jos sauna on vain hirsiseinän takana tai oikeastaan vielä pahempaa - muuratun palomuurin - on normaalina kesäkuukausina mökissä tukalan kuumaa kun saunaa on "jouduttu" esimerkiksi vieraiden takia lämmittämään pidempää. Keväällä ja loppusyksystä tästä saunan jälkilämmösti toki sitten on yöpymislämpönä iloa.
Monella valmistajalla on nykyään hienoja ratkaisuja jossa ovat eri rakennuksina saman katon alla. Noin lupateknisesti monesti kannattavaa.
Olen myös sitä mieltä, että saunarakennus kannattaa olla mökillä erikseen. Aikoinaan mökillä oli vain tupasauna yhdistelmä, jolloin tuvassa tahtoi olla aina liian kuuma.
Meilläkin tuli uusi saunarakennus mökille ruuviperustuksilla, mutta emme kiertäneet itse vaan kone kävi asentamassa. Aikaa asennukseen ei mennyt edes 2 tuntia vaikka välissä pideltiin hetki sadetta. Paalut ja asennuksen järjestin Paalupiste Oy:n kautta ja homma toimi hyvin. Pihamaan nurmikotkin säilyivät kevyen asunnuskoneen vuoksi kutakuinkin ehjinä.