Kysymykessä avopuoliso. Asuivat asunnossa jonka vain toinen omisti. Nyt asunnon omistaja kuoli ja hänellä
oli testamentti jonka mukaan asunnon perii hänen yksi sukulaisistaan. Testamentissa oli maininta, että
jäljelle jäänyt avopuoliso saa elinikäisen asumis- ja käyttöoikeuden asuntoon. Nyt jäljelle jäänyt puoliso hoitaa asuntoon kohdistuvat maksut; yhtiövastikkeen, vesi- ja sähkölaskut, autopaikkavuokran yms.
Sitten kun taloyhtiöön tehdään putkiremonttia tai ikkunaremonttia, kuka silloin maksaa yhtiön ottaman remonttilainan? Mielestäni se kuuluu asunnon omistajalle elikkä sille joka testamentin mukaan perii asunnon eikä asunnossa asuva avopuoliso. Tällaiset remontit ovat mielestäni asunnon arvoa nostavia remontteja ja ne kuuluvat asunnon omistajalle.
Olenko väärässä?
oli testamentti jonka mukaan asunnon perii hänen yksi sukulaisistaan. Testamentissa oli maininta, että
jäljelle jäänyt avopuoliso saa elinikäisen asumis- ja käyttöoikeuden asuntoon. Nyt jäljelle jäänyt puoliso hoitaa asuntoon kohdistuvat maksut; yhtiövastikkeen, vesi- ja sähkölaskut, autopaikkavuokran yms.
Sitten kun taloyhtiöön tehdään putkiremonttia tai ikkunaremonttia, kuka silloin maksaa yhtiön ottaman remonttilainan? Mielestäni se kuuluu asunnon omistajalle elikkä sille joka testamentin mukaan perii asunnon eikä asunnossa asuva avopuoliso. Tällaiset remontit ovat mielestäni asunnon arvoa nostavia remontteja ja ne kuuluvat asunnon omistajalle.
Olenko väärässä?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Asia on useasti ollut esillä. Varmaan oikeus voi kohtuullistaa jos yli 80 vuotiaan hallintaoikeus on juuri alkanut ja isot remontit pukkaa päälle. Rajana on myös käypä vuokra, eli hoito- ja rahoitusvastike eivät saa sitä ylittää. On huomattava, että haltija/asukas alkavat heti nauttia remontilla parannetusta asumisesta ja maksavat sitä vähittäin. Hallinnasta luopuessaan tai kuoltuaan loppuvelka jää tietenkin omistajille. Vetoaminen asunnon arvonnousuun on myös asumisedun arvon nousua, eikä se ole mistään kotoisin, että hallintaoikeuden saamisen jälkeen omistajien pitäisi kustantaa asumistason nousukin. Mieti asia riittävän laveasti, niin ei tunnu itsestään selvältä omistajien kustantamalta etuisuudesta, vaikka ovatkin saaneet veroedun.
Lisäisin vielä sen että haltija on velvollinen huolehtimaan hallitsemastaan omaisuudestaan.
Jos putkiremonttia ei tehdä niin asunnon arvo heikkenee aika rajusti.
Eli periaatteessa omistajan pitää saada pääoma kokonaisuudessaan takaisin hallinnan päätyttyä, ja näinhän ei käy jos omistaja joutuu maksamaan omaisuudesta koko ajan jotakin (omisuus-maksetut maksut).
Mutta entä sitten tämä selitys: http://www.hs.fi/asuminen/artikkeli/Vuokratuotto on yläraja kuolinpesän remonttikuluille/HA20090816SI1FA02izb
"Käytännössä tämä merkitsee sitä, että eloonjääneen puolison on vastattava kaikista niistä kustannuksista, jotka olisi mahdollista kattaa siten, että käyttöoikeuden kohteena oleva asunto vuokrattaisiin vapailla markkinoilla. Vuokratuotosta pitää maksaa ensin huoneiston hoitovastike ja muut asumiskulut, kuten sähkö- ja vesimaksut.
Näin oletettu vuokratuotto on myös se yläraja, johon saakka asunnon käyttöoikeuden haltija vastaa asunto-osakeyhtiön peruskorjauksen, esimerkiksi katto-, putki- tai maalausremontin, kustannuksista. Ylimenevästä osasta vastaavat omistajat, eli tässä tapauksessa muut kuolinpesän osakkaat. "
Eli jos aloittajan tapauksessa ajatellaan että vuokraa saisi teoreettisesti vaikkapa 5000 euroa vuodessa, niin tuohon 5000 euroon loppuun haltijan vastuu kustannuksista. Hän maksaa yhtiövastikkeen, sähkön ja veden - mutta putkiremontti jää asunnon omistajan maksettavaksi, koska se varmasti on kalliimpi kuin tuo 5000 euroa.
Oletettu vuokratuotto on haltijan vastuun yläraja, kuten professori Urpo Kankaan haastattelulausunnosta selvästi ilmenee. Edellisen vastaajan "lisäys" ei asiaa selventänyt, vaan päin vastoin hämärsi.
Itse vastasin toisen kysyjän saman aiheiseen kysymykseen neljä päivää sitten:
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8954663/43323021
Ko. vastauksessani on linkki kolmen vuoden takaiseen professoreiden Aulis Aarnion ja Urpo Kankaan perintöoikeutta käsittelevään teokseen pohjautuvaan selvitykseeni.
Kun siis haltija, niin kauan kuin asuntoa haluaa hallita, on vastuussa asunnon kunnostuskustannuksista oletettuun ko. asunnon käypään vuokraan asti, tämä merkitsee, että jos vastuu nousee tuohon ylärajaan asti, haltijalla ei ole enää mitään etua asunnon hallitsemisesta. Hän voi tällöin yhtä hyvin luopua hallinnasta ja vuokrata markkinoilta itselleen toisen asunnon.
Jos omistajataho kokee putkiremontin maksamisen liian raskaaksi, se voi jättää oman osuutensa kuluista maksamatta. Jos on kysymys asunto-osakkeesta, taloyhtiö ennen pitkää yhtiökokouksen päätöksellä ottaa huoneiston hallintaansa (enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan). Tämän jälkeen as.oy vuokraa asunnon käyvästä vuokrasta (ensisijaisesti haltijalle) ja käyttää vuokratuoton saatavansa suoritukseksi.