Auttakaa ekan vuoden opiskelijaa.
Ongelmana on (yllättäen) epämääräisyys sen suhteen, että mitä se sosionomin työ sitten oikeastaan on.
Koulussa saamme todella ristiriitaista tietoa siitä, millaisiin hommiin valmistumme. Osa opettajista sotkee meitä aikalailla terveysalalle suuntautuviksi, osa lähihoitajiksi ja osa ohjaa yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Sosionomius on sitten ehkä jotain siltä väliltä?
Olen melko sosiaalinen tyyppi, ihmisten läsnäolo motivoi toimimaan, ongelmat kiinnostavat ja tahdon ratkaista niitä, ihmisten hyvinvointi ja tukeminen on tärkeää. Mietityttää silti, kun olen ollut aina koulun suhteen sellainen melko "hikke", nauttinnut opiskelemisesta, pähkäilystä, itsenäisestäkin työstä. Voiko tästä ammatista valmistua myös niihin hommiin, jossa pyöritellään jonkun verran papereita, ideoidaan ja pohditaan pintaa syvemmälle myös omissa pääkopissa, vai onko sosionomi ensisijaisesti tiimeissä työskentelevä, käytännöllistä työtä tekevä ohjaaja?
Koulutus vaikuttaa mielenkiintoiselta (yllättävän teoreettiselta) ja työnäkymät olisivat hyvät. Opinahjo on yhdessä Suomen suurimmista kaupungeista ja arvostettu paikka käsittääkseni. Varsinkin ensimmäisen harjoittelun pohjalta silti mietityttää, että pitääkö vaan alkaa pänttäämään johonkin sosiologian yms. päässäreihin, kun kaipaa työtä, joka olisi muutakin kuin jatkuvaa sosiaalista kanssakäymistä?
Koulu kiinnostaa, luokka on ihana, harjoittelu oli ihan mukava ja meni hyvin, mutta haluan tulevaisuudessa työn, joka ei ole pelkkää toisten arkirutiinien pyörittämistä konkreettisesti. Hienoa työtä, jonka tekijöitä katson tod. ylöspäin, mutta haluan valita alan, johon pystyn ja kykenen pitkällä tähtäimellä.
Voiko sossu siis työskennellä esim. toimeentulotuen parissa? Tai vaikka työkkärissä?
Ongelmana on (yllättäen) epämääräisyys sen suhteen, että mitä se sosionomin työ sitten oikeastaan on.
Koulussa saamme todella ristiriitaista tietoa siitä, millaisiin hommiin valmistumme. Osa opettajista sotkee meitä aikalailla terveysalalle suuntautuviksi, osa lähihoitajiksi ja osa ohjaa yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Sosionomius on sitten ehkä jotain siltä väliltä?
Olen melko sosiaalinen tyyppi, ihmisten läsnäolo motivoi toimimaan, ongelmat kiinnostavat ja tahdon ratkaista niitä, ihmisten hyvinvointi ja tukeminen on tärkeää. Mietityttää silti, kun olen ollut aina koulun suhteen sellainen melko "hikke", nauttinnut opiskelemisesta, pähkäilystä, itsenäisestäkin työstä. Voiko tästä ammatista valmistua myös niihin hommiin, jossa pyöritellään jonkun verran papereita, ideoidaan ja pohditaan pintaa syvemmälle myös omissa pääkopissa, vai onko sosionomi ensisijaisesti tiimeissä työskentelevä, käytännöllistä työtä tekevä ohjaaja?
Koulutus vaikuttaa mielenkiintoiselta (yllättävän teoreettiselta) ja työnäkymät olisivat hyvät. Opinahjo on yhdessä Suomen suurimmista kaupungeista ja arvostettu paikka käsittääkseni. Varsinkin ensimmäisen harjoittelun pohjalta silti mietityttää, että pitääkö vaan alkaa pänttäämään johonkin sosiologian yms. päässäreihin, kun kaipaa työtä, joka olisi muutakin kuin jatkuvaa sosiaalista kanssakäymistä?
Koulu kiinnostaa, luokka on ihana, harjoittelu oli ihan mukava ja meni hyvin, mutta haluan tulevaisuudessa työn, joka ei ole pelkkää toisten arkirutiinien pyörittämistä konkreettisesti. Hienoa työtä, jonka tekijöitä katson tod. ylöspäin, mutta haluan valita alan, johon pystyn ja kykenen pitkällä tähtäimellä.
Voiko sossu siis työskennellä esim. toimeentulotuen parissa? Tai vaikka työkkärissä?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.