Selvittäkää, kuinka voisitte hakea ruotsinkielisten kielikiintiössä lääkikseen - Siitä saa heti kättelyssä 10 lisäpistettä eli 10% bonusta, koska ruotsinkieliset pääsevät maksimissaan 10 pistettä alemmilla pisteillä lääkikseen.
Itse varmistin asian niin, että olin viimeisen lukiovuoden Samskolanin lukiossa.
Itse varmistin asian niin, että olin viimeisen lukiovuoden Samskolanin lukiossa.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Syrjivät kielikiintiöt on irvokkain ja vastenmielisin esimerkki yhteiskuntamme epätasa-arvosta. Miten lapsemme ja nuoremme oppivat kunnioittamaan yhteiskuntaa ja tasa-arvoa, kun he törmäävät syrjintään jo koulumaailmassa valtion taholta. Miten voidaan selittää hakijan äidinkielen perusteella tapahtuva etuilu? Tällaista ei uskoisi tapahtuvan EU:ssa, Suomessa tai 2000- luvun sivistysvaltiossa. Tämä on kansallinen häpeä joka verhotaan kaksikielisyyden puolustamiseksi.
Todellisuudessa etuoikeutettua ja rikkaampaa väestönosaa suositaan viattomien suomenkielisten nuorten kustannuksella. Hyi olkoon on kuvottavaa, ahnetta ja moraalitonta kähmintää. Tämän järjestelmän hyväksyjät ja sen ylläpitäjät sietäisi hävetä silmät päästään. Valtion pitäisi välittömästi antaa opiskelupaikka sen kielikiintiöiden takia menettäneille nuorille. Mikään syy ei ole hyväksyttävää omien kansalaistemme syrjinnälle vieraan kielen takia - jollainen ruotsi meille yli 94% on. Poliittisesta pakkoruotsista on tehtävä välittömästi loppu ja virkamiesruotsin vaatimukset on poistettava.
http://www.oph.fi/blogi/perusopetus/101/mitka_ovat_nykyisen_peruskoulun_vahvuudet_enta_mitka_ovat_suurimmat_heikkoudet_eli_ne_ko...
Vaihtakaa äidinkielenne ruotsinkieleksi ennen kuin haette opiskelemaan yliopistoon tai korkeakouluun. Jos ja kun pääsette opiskelemaan - vaihtakaa äidinkielenne takaisin suomenkieleksi.
Näin suomenkielisetkin pääsevät nauttimaan tästä ruotsinkielisille varatusta oikotiestä ja siten yliedustuksesta yliopistoissa ja korkeakouluissa!
Kummityttömme pyrki 19- kesäisenä lääkikseen, mutta ei päässyt
suomenkielellä.
Luki seuraavan vuoden ruotsia ja pyrki "kielikiintiöstatuksella"
ja johan tärppäsi, riitti alhaisemmat pisteet kuin suomenkielisillä pyrkijöillä.
Eli ahkeruus ruotsinkielessä vei voittoon! Kukin päättäköön tykönään
onko se reilua, vai ei?
Nyt hän työskentellee täysin suomenkielisessä
kunnassa, mutta väliäkö sillä? Pisteet ja kielikiintiöt ratkaisivat....
.
"Pisteet ja kielikiintiöt ratkaisivat...."
Tämän voisi kiteyttää vielä tarkemmin:
"Kielikiintiöt ratkaisivat...." !!!
.
Suomen eri kieliryhmille ei ole aloituspaikkoja samassa suhteessa:
Ruotsinkielisille on varattu kaikista yliopisto- ja korkeakoulupaikoista 24 %.
Manner-Suomessa on 4 % ruotsinkielisiä.
Ruotsinkielisistä "pääsee" tai siis menee yliopistoihin ja korkeakouluihin 52 % koko ikäluokasta kun taas suomenkielisistä PÄÄSEE yliopistoihin ja korkeakouluihin 27 %.
Ja kun tiedetään kansainvälisten tutkimusten (PISA) mukaan, että suomenkieliset ovat huomattavasti taitavampia ja parempia oppimaan kuin ruotsinkieliset, niin epäsuhta tulee vielä karmeammaksi.
.
Ruotsinkieliset kielikiintiöt ovat voimakkaasti syrjiviä suomalaista väestönosaa kohtaan. Kielikiintiöt ovat kolme (3) kertaa suurempia kuin suomenruotsalaisen väestön osa edellyttäisi, jolloin niihin on helpompi päästä. Lisäksi, jos etninen suomalainen haluaa opiskella kiintiössä, hänen on suoritettava vaikea ruotsin kielikoe. Suomenruotsalaiselta ei vastaavaa vaadita, kun tämä pyrkii suomenkieliseen koulutukseen. Salliessaan tämän valtiovalta myöntää, että kansalliskielten hallinta on erilaista Suomen kansallisuuksien välillä – eli ruotsinkielisiä suositaan rajusti.
Kiintiöiden syrjivyys perustuu siihen, että kiintiössä suomenruotsalainen opiskelee äidinkielellään, kun taas suomalainen käyttää vierasta kieltä. Suomenruotsalainen pääsee huomattavasti helpommin opiskelemaan äidinkielellään kuin suomalainen.
Pyrin Helsinkiin, jossa opinnot ovat suomeksi, englanniksi ja latinaksi. Eivät tietääkseni tippaakaan ruotsiksi.
Kirjoitin 2008 ylioppilaaksi.
Jos olisin kirjoittanut pitkästä ruotsista laudaturin, olisin saanut 9 pistettä. Nyt menetin 9 pistettä, koska en kirjoittanut ruotsia lainkaan.
Onko reilua, hei?!
Suomenruotsalaisia tuetaan jo sillä, että heille on OMAT KIELIKIINTIÖNSÄ, omat linjansa ja ja omat ruotsinkielisen kokeen tarkastajansa. Pitääkö heitä suosia vielä 100 % suomenkielisellä lääketieteen linjalla?
suomalainen ehti käyttää tätä ohituskaistaa valintakokeessa?
Oon ite suomenruotsalainen, ja pisteet helsinkiin ruotsinkieliselle linjalle on about samat ku muualle Suomeen. Onks siinä sitte järkee et ei oo ruotsinkielisiä lääkäreitä? Ja et meil ei sit oo oikeutta opiskella ruotsiks? Vaikka ois "ruotsinkielisellä linjalla" niin ei niitä kursseja hirveesti oo ruotsiks. Ja meillä on sit kans vaikeempi päästä suomenkielisille linjoille, ku on käyny koulut aikasemmi ruotsiks eikä kaikkee ei voi ruotsiks opiskella. Ei toi meiä etu tässä asiassa hirveen iso oo.
"Onks siinä sitte järkee et ei oo ruotsinkielisiä lääkäreitä? "
Hyvä kysymys. Miksi ruotsinkieliset eivät voisi hakea ilman suurkiintiöitään ja etuisuuksiaan lääkikseen, kuten me suomenkieliset, vironkieliset, venäjänkieliset osv.?
En näe mitään tarvetta, että yhtä yläluokan osaa hemmotellaan ja muut alistetaan vielä pakkovirkamiesruotsiin yliopistossa. Eikä tässä ole jo moninkertainen varmistus, että KAIKKI Suomessa valmistuvat lääkärit pystyvät hoitamaan näitä tärkeitä Suomen ruotsalaisia heidän "omalla kielellään".
"Miksi ruotsinkieliset eivät voisi hakea ilman suurkiintiöitään ja etuisuuksiaan lääkikseen, kuten me suomenkieliset, vironkieliset, venäjänkieliset osv.? "
Minä jatkaisin vielä tästä:
Miksi ruotsinkielisillä (1.000 kirjoittajaa/vuosi) täytyy olla OMA YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTANSA ja kaiken huipuksi omat arvostelukriteerinsä, minkä vuoksi ruotsinkielinen saa yhtä tasoa korkeamman arvosanan kuin suomenkielinen samoilla tiedoilla.
Niin tiedättehän, että ruotsinkielisillä on oma itsenäinen ruotsinkielinen ylioppilaslautakuntansa omine Gaussin käyrineen. Näin Suomen ruotsalaiset saavat yhtä arvosanaa paremmat arvosanat ylioppilastutkinnossa kuin suomenkieliset samoilla tiedoilla, mutta silti he tarvitsevat ylisuuret kielikiintiöt päästäkseen opiskelemaan yliopistoon halutuimpia ammatteja, kuten lääkäreiksi, juristeiksi ja ekonomisteiksi.
että Suomen ruotsinkielisille on järjestetty tällainen etuoikeutettu kielikiintiötie yliopistoon. Ei edes yhteiskuntaopin tunnilla ole kerrottu näistä etuoikeuksista, joista jokaisen pitäisi tietää.