Lapseni aloittaa koulun syksyllä, ja sen takia tein viime viikolla ikäänkun tarkastuksen. Kävin läpi paikat, katsoin missä kunnossa ne on ja millainen järjestys koulussa pidetään. Lopputulos oli varsin valaiseva.
Rakennus on joskus 50- tai 60-luvulta, mutta fiksusti pidetty ja remontoitu kattavasti viimeksi 90-luvulla. Päällisin puolin näyttäisi asiat olevan kunnossa, mutta pintapuoleisempi tarkastaus jätti aikalailla huomautettavaa.
Tietokoneluokka on, samoin jokaisessa luokassa on opettajia varten tietokoneet... mutta näissä ei ole kun Windows, ja opettajien koneet tuntui olevan pääosin joko epäkunnossa tai käyttökelvottoman vanhoja ja poikkeuksetta ilman nettiä. Koneissa näkyi muutenkin käytön jälkiä, mikä ei näyttänyt kiinnostavan ketään. WiFi puuttui täysin, niin oppilailta kun opettajilta.
Tekniikka... keskuskello ja -äänentoisto oli, mutta radioa ei voinut kuunnella kun ei ollut rehtorin mieleen ja kuulutukset kuului aivan liian heikosti. Laitekaappeja kun pyysin avattavaksi niin ei kukaan tiennyt miten se kuului tehdä, eli oletettavasti ei ole tehty vuosiin. Valaisimista muutama vilkkui ja suurin osa loisteputkista oli täysin ilman suojusta.
Oppilasvessat oli törkeässä kunnossa. Paperit ja käsidesinfiointiaineet loppu, kirjoituksia seinissä ja ovissa ja lukitus vähän miten sattuu. Siivoojakin oli muutenkin kun vessojen osalta näyttänyt pitävän ainakin parin päivän pekkaset.
Puutyöverstas oli luokattomassa kunnossa. Työpöydistä ei löytynyt millinkään edestä tasaista pintaa. Työkalukaapit oli täysin sekasorron vallassa, ja osa työkaluista oli selvästi epäkunnossa. Koneet oli yllättävän hyvässä kunnossa, mutta ilmeisesti vain sen takia ettei niitä juurikaan käytetä. Varastosta oli loppunut hyllytila kesken eikä puutavaralaatua ole merkitty mitenkään. Suojavarusteet oli vajaat, kuulosuojaimia (edes korvatulppia) ei riittänyt kaikille. EA-varusteet rajoittui pariin pakkaukselliseen laastareita. Maalaushuone ja maalivarasto oli törkeässä kunnossa. Oppilaiden työvarastoja ei ollut, vaan keskenkeräiset työt laitettiin erilliseen huoneeseen hyllyille ja toivottiin ettei ne katoa sieltä.
Metallityöpaja oli tyydyttävässä kunnossa, jälleen kerran koska sitä ei ilmeisesti käytetä juuri mihinkään.
Tähän lopetin tarkastukseni. Aikaa kului suhteellisen paljon, joten kuvaamataidon luokka ja liikuntavälineet jätin väliin. Kirjoitin yksityiskohtaiset havaintoni rehtorille, ja samalla vaadin räikeimmät puutteet korjattua ennen syksyä. Puutyöt tulee vasta myöhemmin, mutta ellei vessat näytä toisenlaisilta niin jälkeläiseni käy sitten jotain muuta koulua. Lahjakkaan, vakavaraisen perheen lapselle löytyy aivan varmasti muitakin opinahjoja. Ne ajat jolloin koulun puolesta saneltiin asiat on jo kaukana menneisyydessä, eikä se voi tässä tapauksessa olla kun hyvä asia.
Rakennus on joskus 50- tai 60-luvulta, mutta fiksusti pidetty ja remontoitu kattavasti viimeksi 90-luvulla. Päällisin puolin näyttäisi asiat olevan kunnossa, mutta pintapuoleisempi tarkastaus jätti aikalailla huomautettavaa.
Tietokoneluokka on, samoin jokaisessa luokassa on opettajia varten tietokoneet... mutta näissä ei ole kun Windows, ja opettajien koneet tuntui olevan pääosin joko epäkunnossa tai käyttökelvottoman vanhoja ja poikkeuksetta ilman nettiä. Koneissa näkyi muutenkin käytön jälkiä, mikä ei näyttänyt kiinnostavan ketään. WiFi puuttui täysin, niin oppilailta kun opettajilta.
Tekniikka... keskuskello ja -äänentoisto oli, mutta radioa ei voinut kuunnella kun ei ollut rehtorin mieleen ja kuulutukset kuului aivan liian heikosti. Laitekaappeja kun pyysin avattavaksi niin ei kukaan tiennyt miten se kuului tehdä, eli oletettavasti ei ole tehty vuosiin. Valaisimista muutama vilkkui ja suurin osa loisteputkista oli täysin ilman suojusta.
Oppilasvessat oli törkeässä kunnossa. Paperit ja käsidesinfiointiaineet loppu, kirjoituksia seinissä ja ovissa ja lukitus vähän miten sattuu. Siivoojakin oli muutenkin kun vessojen osalta näyttänyt pitävän ainakin parin päivän pekkaset.
Puutyöverstas oli luokattomassa kunnossa. Työpöydistä ei löytynyt millinkään edestä tasaista pintaa. Työkalukaapit oli täysin sekasorron vallassa, ja osa työkaluista oli selvästi epäkunnossa. Koneet oli yllättävän hyvässä kunnossa, mutta ilmeisesti vain sen takia ettei niitä juurikaan käytetä. Varastosta oli loppunut hyllytila kesken eikä puutavaralaatua ole merkitty mitenkään. Suojavarusteet oli vajaat, kuulosuojaimia (edes korvatulppia) ei riittänyt kaikille. EA-varusteet rajoittui pariin pakkaukselliseen laastareita. Maalaushuone ja maalivarasto oli törkeässä kunnossa. Oppilaiden työvarastoja ei ollut, vaan keskenkeräiset työt laitettiin erilliseen huoneeseen hyllyille ja toivottiin ettei ne katoa sieltä.
Metallityöpaja oli tyydyttävässä kunnossa, jälleen kerran koska sitä ei ilmeisesti käytetä juuri mihinkään.
Tähän lopetin tarkastukseni. Aikaa kului suhteellisen paljon, joten kuvaamataidon luokka ja liikuntavälineet jätin väliin. Kirjoitin yksityiskohtaiset havaintoni rehtorille, ja samalla vaadin räikeimmät puutteet korjattua ennen syksyä. Puutyöt tulee vasta myöhemmin, mutta ellei vessat näytä toisenlaisilta niin jälkeläiseni käy sitten jotain muuta koulua. Lahjakkaan, vakavaraisen perheen lapselle löytyy aivan varmasti muitakin opinahjoja. Ne ajat jolloin koulun puolesta saneltiin asiat on jo kaukana menneisyydessä, eikä se voi tässä tapauksessa olla kun hyvä asia.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Nostan hattua, että ajattelet jälkikasvusi kouluviihtyvyyttä ja ennen kaikkea turvallisuutta. Sinuna en odottaisi syksyyn, vaan katsastaisin tilanteen toukokuun alussa uudelleen. Jos muutos ei ole, niin jatkotoimenpiteet ehdottomasti käyntiin. Se kun tahtoo tuo toimintainto olla joskus siellä koulun puolella vähän tahmasta. No, ei siitä enempää sillä pääset siihen tahmaisuuteen käsiksi jo elokuun lopussa.
Meidän koululla on myös samat ongelmat mutta siihen vielä laitetaan lisäksi todella pahat ilmanlaatu ongelmat sekä vakavat ( moni joutunut vaihtamaan koulua sen vuoksi) homeongelmat. Kaupunki ajattelee, että kyllä se kelpaa homeessakin olla kun toista koulurakennusta uusitaan ja muutto on vuoden päästä. Koulu peesaa tässä, mutta kumpikaan taho ei muista sitä että yksikin sairastunut lapsi on liikaa. Ja näitä sairastuneita lapsia on useita. He kantavat loppuelämänsä näitä sairauksia - vain ja ainoastaan itsekkyyden vuoksi. Ei ole kyse siitä, että onko rahaa tai tiloja. Sepäs vasta tuleekin maksamaan kunnalle ja yhteiskunnallekin kun yksikin lapsi sairastuu pitkäaikaissairauteen altistumalla homeelle.
Siivouksen taso on myös äärettömän huono. Meillä rangaistaan oppilaita siitä säännöllisesti. Luokka kerrallaan joutuvat siivoamaan käytävätilat. Siivoojat istuu yleensä pikku riikkisessä kopissaan ja keskustelevat siivouspoliittisista asioista. Kolme vuotta olen seurannut, enkä ikinä ole nähnyt heitä työn touhussa. Tupakalla olen kyllä nähnyt.
Liikutatilojen tarkastukseen kannattaa myös panostaa. Se kannattaa suorittaa yhtenä päivänä, sillä kyseessä on tärkeä turvallisuus asia. Esimerkiksi meidän koululla on pukujuone homeessa ja liikuntasali. Vaikea on homeelle oirehtivien liikkua kun ei näe, nokka valuu, hengitys vinkuu jne. Mutta pakko on. Samalla tarkasta myös välineiden kunto ettei turvallisuus vaarannu.
Näiden fyysisten tilojen tarkastamisen jälkeen voit keskittyä tarkastamaan henkilökunnan taustoja. Luonnollisesti ne on tiedossasikin, jos paikkakunta on pieni. Kannattaa kuitenkin ottaa selvää, että millaisia opetusmenetelmiä opettaja käyttää, mikä on koulutustaso, onko pätevä opettaja. Jos aloittaa esim. kaksi ekaluokkaa, niin pyydä parhaaksi katomasi opettaja lapsellesi opettajaksi. Tässä tietysti kerro asiasta myös lapsesi kavereiden vanhemmille asiasta, niin hekin vaativat lapsiaan samalle luokalle. Joukkovoimaa =)
Huomasithan, että tarkastat myös keittiötilat. Ei kannata silmätä vain ovelta, vaan kurkista joka kaappiin ja viemäriin. Uskomattomia ylläreitä voi olla luvassa. Meillä on yksi emäntä, joka aina päivän päätteeksi "kampaa" moppia koulun portailla. Luulisi, että pesuun laittaisi mutta ei hyvähän se vielä.....
Olen aina ollut sitä mieltä, että vanhempien pitää ajatella myös lastensa kouluturvallisuutta. Jos aikuiset opettajat eivät osaa vaatia turvallisia tiloja ja laitteita, niin pakkohan siihen on jonkun puuttua. Raha ei ole ongelma, vaan se mihin raha käytetään ja miten. Jos vastuullisesti toimitaan, moni asia olisi toisin.
Niin, ja ihan näin käytännön vinkkinä seuraavaa: koulun piha. Tarkasta se myös.
Minä olen ylpeä Sinusta.
Kyllä tuo tuntuu ihan tutulta, mutta jäin miettimään sitä, onko tuo koulu Italiassa vai Ranskassa. KOska kuitenkin koulussa oli tietokoneita, päättelin koulun olevan Ranskassa. Onnitteluni, sillä lapsesi tarvitsee luuhata koulussa vain 140 päivää vuodessa ja mikä parasta, koulussa on pikkuviikonloppu keskiviikkona. Rakennukset on nyt mitä on ja siivoojat (mustia) lakkoilevat, jos elämä tuntuu tylsältä.
Eiköhän tuo ole ihan perinteinen SUOMALAINEN koulu. Tuollaisia on joka kylässä.
Eihän Suomessakaan ole niin paljon koulupäiviä, ja niin paljon viikkotunteja kuin määrätään. Olen kirjaillut tämän kevään tunteja huvikseni ylös: kovin on lepposaa, joka lomalle lähdetään 1-3 tuntia aikaisemmin, kokouksen on koulu ajalla eli koululaiset kotiin kesken päivän sekä opettajien harrastuspäivä on keskellä koulupäivää. Näin meillä.
Nyt saatiin otsikoihinkin juttua tästä. Lisääntyneihin koulupaloihin etsitään syytä sähkölaitteiden huonosta kunnosta: http://plaza.fi/kotimaa/ts-kouluissa-roihuu-tulipaloja-yha-useammin
Kokovartalomulkku tai ei, niin kiinteistöistä ja laitteista PIDETÄÄN HUOLTA missä ikinä minun lapseni käykin koulua.
muistasitten olla asian tiimoilta yhteydessä asiaa hoitavaan tahoon päin, eli kunnasta riippuen esim. Palmiaan, tilakeskukseen tms. Rehtorit eivät enää ole kunnossapitohenkilöstön pomoja kuin hyvin harvassa kunnassa.
vanhempia kiinnostaa lasten tuleva koulu, ja millaisessa kunnossa opetustilat ovat. Tuo kannattaisi jokaisen vanhemman käydä läpi. Me opettajien esimiehet/pomot voimme hyvin puuttua puutteisiin koulurakennuksessa. Hyvä tsekata pulpetit ja tuolit ja varsinkin keittola on hyvä syynätä tarkkaan. Tuohon voisi oikein valjastaa kymmenen vanhempaa, jotka tietyin väliajoin katsastaa koulun ja varsinkin ruokailutilat ja kettolan. Kerran kuussa tai joka toinen kuukausi olisi hyvä väli.
Hyvä idea, toteuttavissa helposti.
Kannattaa tehdä raportti ja monena kappaleena vanhemmille ja koulutoimenjohtajalle, se auttaa häntä päätöksissä.
iski pomo. No sinä varmaan laitat opettajat kuuraamaan lattioita ja keittämään ruokaakin. Mikäli ne nyt viinereiden syönniltään ehtivät. Tietty siis kun sinä olet "tsekannut tuolit ja pulpetit", ihan pomona pakotat akateemiset ihmiset fiksaamaan ne lapsellesi sopiviksi. Tiedätkö, joskus sinun juttusi vielä naurattivat, nyt enää eivät herätä mitään muuta tunnetta kuin sääliä ja tylsistyneisyyttä. Etkö itse väsy omaan jankkaamiseesi?
Tuo pomo ei muista enää illalla mitä on aamulla kirjoittanut. Taas kommentoi samaa ja yleensä vielä itseään. Mutta kyllä huomaan jo pientä huumoriakin hänessä, vaikka tuo pomo, pomo, pomo, pomo, pomo, pomo, pomo, pomo, pomo, pomo, pomo, pomo, .......................................................
pomo, pomo, pomo,
................
Ja vielä ollaan sitä mieltä että koulujen kustannuksissa voi ihan hyvin säästää?
Tämän pinnallepäin näkyvän kaaoksen lisäksi on myös toki ammattitaidottomat opettajat, huonot koulukirjat, vihot, joiden paperi on ohutta kuin raamatussa-> ei voi kirjoittaa. Puhumattakaan siitä, että opetuksessa ei voida käyttää tietokoneita, koska ne eivät toimi, yläasteellakin esitelmät tehdään kalvojen avulla, koska luokan korkeaa teknologiaa edustaa piirtoheitin. Lisäksi kouluruoka on välillä täysin luokatonta, esimerkkinä OIKEASTI kumiset perunat (tuodaan ilmeisesti jostain puolasta, valmiiksi kuorittuina. miettikää mikä kalvo siihen päälle muodostuu!), joku nakkikastike, joka maistuu JÄRKYTTÄVÄLTÄ, oikeasti, plus salaattina kaaliraastetta etikassa.Ei pehmeää leipää. Totta muuten joka sana.
Säästetäänkö vähän kouluilta, ei ne oppilaat nyt niin paljon kaikkea tarvitse.
Nimimerkillä: pian yhdeksän vuoden kokemus suomalaisesta peruskoulusta.
Kaikki on päin persettä ja mikään ei koskaan kelpaa. Onko käynyt mielessä, että tämä on niitä harvoja maita, jossa edes tarjotaan koulussa ilmainen lämmin ruoka, ilmaiset vihot, kynät, kumit, viivottimet, kirjat, bussikyydit, opetus, luokkaretket ja herra ties mitä. Ja silti... silti vaan kehdataan valittaa. Ilmaiseksi pitäisi saada 1.luokan laatua kaikessa. Mistään ei haluta maksaa senttiäkään, mutta kuitenkin ollaan heti valittamassa jos ei saada vain parasta. Omituinen yhtälö. Kyllä minä odotan sitäpäivää kun koulut vihdoin muuttuisivat maksullisiksi. Ehkäääni kellossa muuttuisi ja oppisitte olemaan edes pikkuisen kiitollisia siitä mitä saatte.
Aamun parhaat naurut tuli sanoistasi: " akateemiset ihmiset..... "
Se on tuo opettajan ja opettajan koulutuksen arvostus laskenut niin alas, että eipä moni enää ajattele sitä ns. akateemisena ammattina.
Juu, tulevaisuudessa ne akateemiset ihmiset joutuvat säätelemään pulpetteja. Vai onko akateeminen ihminen kyvytön ottamaan käteensä ruuvimeisseliä tai jakoavainta yms ? Kyllä pulpetin pitää olla oppilaalle sopiva, sillä hänen täytyy työskennellä siinä viitenä päivänä viikossa. Minusta on ikävää, että näet sen pulpetti asian noin. No mikäs se on "toppatuolilla" istuskellessa.......
kuule mulle ihan sama, miellättekö te urpot opettajan ammatin akateemiseksi vai ette. Fakta on kuitenkin, että sekä luokan- että aineenopettajat opiskelevat yliopistossa vähintään 160 opintopistettä tai -viikkoa. Saman verran muuten kuin esim. lakimiehet. Mutta jos sinun kuntasi on niin varakas, että teillä on varaa maksaa opettajalle myös siitä, että hän käyttelee ruuvimeisseliä, niin ihan kiva. Minun kuntani tilanne on vähän toinen.
Tais jäädä opinnot kesken, kun suoritit vain 160 op. Todellisuus olisi ollut KK siitä KM 180 120. No ihan sama.
Lakimies on kuitenkin ihan muuta kuin opettaja, niin työelämän suhteen kuin käytöksen suhteenkin. Opettaja pipertää tukka nutturalla tai pää kaljuna 2000 - 4000 euron kuukausi liksalla ja lakimies nostaa palkkaa keskimäärin 150-250 euroa tunti, jutusta riippuen jopa 100 000 per case. Noin karkeasti lakimies tekee parissa päivässä sen mitä opettaja tekee kuukaudessa. Siinä näin lyhyesti sen akateemisuuden ja koulutuksen ero sekä arvostuksen ero.
Jos oppilas istuu matala pulpetti jalkojen välissä, niin onko opettaja niin julma ettei nosta pulpettia ( uudemmissa ainakin on säätövara) vain ja ainoastaan sen vuoksi että hän on AKATEEMINEN eikä hänelle kuulu ERGONOMIA.
Meidän kunnassa kyllä on todellakin niin fiksuja AKATEEMISIA, että he eivät kiduta lasta resulla pulpetilla tai matalalla tuolilla., He voivat tehdä sen noston ilman kaupungin korjausmiestäkin. He osaavat sen. Monelta ei näy onnistuvan edes kynän terotus. . . .
vaikka, jos se sulta onnistuu. Koska veikkaan että ei, niin osaisitko katsoa täältä:
https://www.jyu.fi/edu/laitokset/kas/opiskelu/info/ov_tutkinnot
Sieltä löytyy suoraan tuo tutkinnon laajuus. Että heh vaan sullekin. Oli muuten ihan ensimmäinen avautunut linkki. Nämä ovat siis vanhoja opintoviikkoja, joiden mukaan minä aikanaan opiskelin filosofian maisteriksi. Opiskelin jonkin verran ylimääräistä, koko laajuudeltaan 200 opintoviikkoa, kun tutkintoon olisi riittänyt jo 160. Sitä ei sinun väkytyksesi muuta miksikään.
Mikä palkka sitten on tutkinnon jälkeen, on ihan toinen juttu. Mutta se ei kumoa sitä faktaa, että opettajat ovat akateemisia. Onhan paperimiehilläkin varmaan parempi palkka kuin opettajilla.
Siis mikä TODELLISUUS ja missä on se, että KM lukee 300 opintoviikkoa?? Taitaa olla ihan sun ikioma todellisuutesi.
Olen nähnyt myös NUTTURA- JA KALJUPÄISIÄ. Onko ulkomuodolla mielestäsi yhteys palkkaukseen? Määritteleekö se peräti mielestäsi palkkauksen? Opettajien palkka on KVTES:n mukainen, lakimiesten ei. Monet lakimiehet työskentelevät yksityissektorilla ja nostavat siksi ylisuuriakin palkkoja. Mutta ei sillä mitään tekemistä ole tutkinnon laajuuden kanssa.
Se, mistä olemme samaa mieltä on, että opettajien palkka ei kaksinen ole. Siksi en ymmärräkään, miksi sitä niin paljon kadehditaan. Selitetään täällä palstat täyteen että vähän työtä ja korkea palkka. Ei pidä paikkaansa, kumpikaan väite.
Joo jyväskylässä rima on alempana tuo nlinkin mukaan 120 160 mutta Lapissa 180 120 ja Oulussa sama eli ensin kandi tutkinto sitten maisteri. Voihan olla, että Jyväskylän sivun uusinta on kesken, kun uudistus yliopistoilla tuli voimaan 1.1.2010.
Kandiinhan , jos siihen haluaa jäädä riittää tuo 160 mutta maisteriin tarvitaan jo 120 lisää. Opintoviikothan on historiaa. Kuten sinunkin koulutuksesi. Kannattaa seurata maailmaa. HEh Eh - niin ei tarvi tulla pullistelemaan ja nolaamaan itseään.
Mutta kertaus vielä : Kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja maisterin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä. Kandidaatin tutkinnon suoritusaika on kolme vuotta ja maisterin tutkinnon kaksi vuotta.
Namistele siitä vai pitäskö vielä kääntää puukkoa haavassa ja laittaa pätkä Jyväskylän luokaopettajakoulutuksesta: Luokanopettajaksi opiskeleva suorittaa kasvatustieteen kandidaatin ja maisterin tutkinnot, joiden tavoitteellinen suoritusaika yhteensä on viisi vuotta. Syksyllä 2005 toimeenpannun tutkinnonuudistuksen mukaan opiskelija suorittaa ensin kasvatustieteiden kandidaatin tutkinnon (180 op) ja sitten kasvatustieteiden maisterin tutkinnon (120 op). Sekä kandidaatin että maisterin tutkinnon pääaineena luokanopettajakoulutuksessa on kasvatustiede, joka jakautuu perus-, aine- ja syventäviin opintoihin (yht. 142 op). Muita opintoja ovat perusopetuksessa opetetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot eli POM-opinnot (60 op), sivuaineopinnot (yht. 60 op) ja viestintä- ja orientoivat opinnot (yht. 25 op) sekä vapaasti valittavat aineet (13 op). Koulutukseen kuuluu olennaisesti ohjattu harjoittelu, jota tutkintoon kuuluu 26 op. Ohjatut harjoittelut on sisällytetty kasvatustieteen opintojen eri vaiheisiin (perus-, aine- tai syventävät opinnot).
Ja selvennykseksi vielä itse jkylän sivuilta seuraavat linkit: https://www.jyu.fi/edu/laitokset/kas/opiskelu/info/kk_tutkinto_op ja seuraava linkki https://www.jyu.fi/edu/laitokset/kas/opiskelu/info/km_tutkinto/
Kappas nuo kun ynnäät fm-tutkinnollasi yhteen tulee 180 120 jeee,,,,
Näin se juna mennä puksuttaa..... eli nykyisin puhutaan opintoPISTEISTÄ eli se EI OLE yhtä kuin opintoVIIKKO !!
Kerroin muunnoksessa on 1.5 ( kela käyttää mm. 1.8) mutta tuo 1.5 on käytetyin.
Esimerkiksi virallisilla suoritusotteilla käytetään 1,5-kerrointa, kun ilmoitetaan opiskelijan opintoviikkoina suorittama alkuperäislaajuus opintopisteiksi muunnettuna.
Nyt me eletään 2010 ja tervetuloa mukaan. Kannattaa muistaa viikkojen ja pisteiden ero ennen kuin alkaa kirjoitella TODELLISUUDESTA yhtään mitään.
Opintopisteet ja -viikot ovat kaksi eri asiaa. Minä valmistuin filosofian maisteriksi vuonna 1990. Silloin maisterin tutkinto oli 160 opintoVIIKKOA. Vastasin viestiin, jossa väitettiin että laajuus on 300 opintoviikkoa ja että minulla siten olisivat muka jääneet opinnot kesken. Omituista muuten edes väittää ventovieraan ihmisen opinnoista yhtään mitään.
Kymmenen vuotta tein opettajan töitä ja sitten vaihdoin muualle, koska palkkaus ja työn kuva eivät vastanneet toiveitani. Millä tavoin mielestäsi minun koulutukseni on historiaa? Mihin vedät rajan, kuka on historiaa ja kuka ei? Onko käytännön kokemus opettajalle minkään arvoista vai ovatko vain muutaman vuoden sisällä valmistuneet kuranttia tavaraa? Pitäisikö kaikki ennen tutkinnonuudistusta valmistuneet potkaista pellolle? Kas, kerropa nyt, kun niin näppärä tunnut olevan.
Voisitko sanoa, missä viestissä oli 300 opintoVIIKKOA johon vastasit. Löysin pikalukemisella vain viestin, jossa puhuttiin että 300 opintoPISTETTÄ. ( op = opintopiste, ov = opintoviikko) Löysin vain kohdan : "" Tais jäädä opinnot kesken, kun suoritit vain 160 op. Todellisuus olisi ollut KK siitä KM 180 120. No ihan sama. ""
Se, että yrität pullikoida asialla että joku arvioisi sinun opintojen jääneen kesken. Opintopisteet maisterin tutkintoon on kuta kuinkin 300 pistettä jokaisessa. Kandin saa 180 opintopistettä. Nyt eletään opintopiste aikaa.....
Kaksikymmentä vuotta vanha tutkinto on vanha, Oli ala mikä hyvänsä. Ajantasalla pysyminen vaatii kouluttautumista koko ajan, itsensä kehittämistä jne. Opetusmenetelmätkin ovat kehittyneet jo itsessään hirvestä sen vuoden 1990. Jos kerran on valmistunut esim nyt sitten vuonna 1990 ei se tarkoita, ettei enää tarvitse itseään kouluttaa. Elämä ja työelämäkin vielä lisäksi on koko ajan kouluttautumista. Jos kuvittelee, että on valmis ja täysin oppinut valmistumisen jälkeen voi tulla pikkuisen vaikeuksia. Se on tuo open hommakin niin kuin ajokortin saaminen eli ajaa saa, mutta vielä ei oikein osaa. Harjoitus tekee mestarin.
Olisi kamalaa, jos koulutuksesi ( fm) olisi prikulleen sama 1990 ja tänä päivänä. Totta kai . oletettavasti, kehitystä on tapahtunut. Onhan ?
Toki käytännön kokemus on arvokasta, jos tekee työnsä hyvin ja pitää itsensä ajan hermolla. En luokittelisi opettajia tavaraksi, kuten sinä.
En minä ole näppärä, kerroin vain sinulle että maailma muuttuu. Kuten muuttui opintoviikot opintopisteiksi ja kerroin on edelleen se 1.5 ( kelalla 1.8) . Mitä sinä nakkelet ja ärjyt, jos huomaat olleesi väärässä ? Ei niin saa toimia, vaan pitää reilusti sanoa ettei ymmärtänyt kyseen olevan opintopisteistä ja opintopiste ei ole sama kuin opintoviikko.
Sillä ei ole mitään merkitystä onko käynyt opintonsa tutkintouudistusta ennen vai jälkeen - persoona ja kyvyt ratkaisevat miten löytää paikkansa koulumaailmasta.
No eikös tuo 180 120 tee juuri sen 300? Minä kerroin omasta koulutuksestani viestissä otsikolla "Googleta", joka on muuten ensimmäinen lähettämäni viesti tähän keskusteluun. Kirjoitin omalta osaltani koko ajan opintoviikoista, ja joku minulle vastannut sitten alkoi vääntää tätä laskuyhtälöä. Hänhän näppärästi jätti pois opintopiste-sanan mutta onnistui kyllä leimaamaan minut opintoni kesken jättäneeksi. Älytöntä.
Tämä, mitä sinä siteeraat viestisi alussa, on juuri sanomani vääristelyä. Minä en suorittanut 160op, vaan 160ov ja tämän olen myös selvästi kirjoittanut.
20 vuotta sitten suoritettu tutkinto on vanha, muttei vanhentunut. Jos joku on vanhentunut, se ei enää kelpaa vaan se pitää uusia. Pätevyyttä ei voi kerran tutkinnolla pätevöityneiltä mihinkään viedä. On itsestään selvyys, että vastuulliset opettajat kouluttavat itseään edelleen, niin tein minäkin vuosia, vaikkei kuntatyönantaja siitä minulle koskaan mitään maksanut.
No, tällä hetkellä työskentelen yksityisellä sektorilla ja olen tyytyväinen. Ei tarvitse kuunnella näitä tälläkin palstalla niin usein luettavissa olevia älyttömiä valituksia ja solvauksia. Lasten kanssa tulin toimeen, vanhempien kanssa aina en. Palkka on selvästi korkeampi kuin mitä se opettajana oli.
Ymmärrän, että joku täällä on älähtänyt siihen, kun väitetään jo, etteivät opettajat ole edes akateemisia. Jos ammatin arvostus ja palkkaus eivät olekaan kohdallaan, ei se akateemisuutta miksikään muuta.
Kiitos ja näkemiin.
Älä nyt suutu. Katsos tämä opintopiste ja opintoviikko asia on kuin markka ja euro. Nyt puhutaan tämän päivän termeillä.
...ymmärtää, että et ole opettajien pomo vaikka ehkä oletkin kakruja maailmaan hommannutkin.
Niin... oletko tullut ajatelleeksi, että kuka ne vessat törkykuntoon sotkee? Rehtori? Opettajat minkä niiltä iänikuisilta viinereiltään ehtivät, vai? Kyllä se kuulkaas on niin, että ne teidän pumpulimussukkanne ne vessat, käytävät, ruokalat ja omat pulpettinsa sotkevat ihan itse. En ole ainakaan vielä toistaiseksi yhdenkään henkilökunnan vessan huomannut olevan erityisen saastainen eikä seinällä lue vittua ja ties mitä huoritteluja. Voisitte kotona opettaa jälkeläisillenne edes alkeellisia käytöstapoja alkaen ihan siitä, että yhteisistä tavaroista ja tiloista pidetään yhdessä huolta. Jos on pakko tahallaan kusta pitkin seiniä niin siinäpähän sitten käyttävät törkyvessoja.
Nykyään tuntuu olevan vallalla täysi välinpitämättömyys yhteisiä tavaroita/tiloja ja yhteistä viihtyvyyttä kohtaan. Tänään viimeksi jouduin puhuttelemaan oppilasta seinään piirtämisestä. Siinä sitten jupisten putsasi seinän ja uhkasi valittavansa äidilleen, että joutuu koulussa siivoamaan. Edellispäivänä toinen oppilas oli liiduilla värittänyt vihon kokoisen alueen pulpettinsa kannesta mustaksi tunnin alussa. Ja taas oltiin niin naama väärinpäin kun pitikin sitten omat sotkut siivota. Äitylin kommentti asiasta kotiin ilmoittaessani oli, että eikö koulussa ole siivoajia kun täytyy oppilaan jäädä päivän päätteeksi vielä tuollaista pientä vahinkoa siivoamaan. Että sillä tavalla...
Opettajat eivät niitä paikkoja sotke tai riko. Päinvastoin teemme kaikkemme, jotta minimaalisilla määrärahoilla hankitut välineet yms. pysyisivät hyvässä kunnossa. Vaikeuttaa nimittäin huomattavasti meidänkin työtämme jos paikat ja tavarat ovat rikki. Ennen kuin rutisette tästäkin asiasta niin pitäkää huoli siitä, että opetatte sille omalle mussukalle toisen omaisuuden kunnioittamista, järkevää ja kestävää kuluttamista ja vastuun ottamista omista toimista, myös omien sotkujen siivoamisesta.
Et tainnut ymmärtää pointtia. Mitä nuhjuisemmassa kunnossa paikat on, sitä enemmän niitä särjetään ja taas viihtyvyys kärsii. Opettajat puuttuu tähän minkä ehtii, mutta oppilaita ei välttämättä kuulukaan laittaa itse korjaamaan teonsa. Mielummin tilaa huoltomiehen paikalle ja lähettää laskun kotiin. Muutaman parinsadan euron laskun (plus toiset 210 ja korot jos menee ulosottoon) voisi kuvitella olevan ennaltaehkäisevä vaikutus.
Tottakai opettajienkin kuuluu osallistua viihtyvyyteen vaikuttaviin asioihin. Epäsiisteydet korjataan välittömästi, eikä pääasia ole kuka on ne saanut aikaan. Ellei ketään muuta löydy niin viimekädessä opettajien tai jopa rehtorin toimesta. Miksi luulette olevanne muiden yläpuolella tässä asiassa?
Työpaikoillakaan ei sallita tällaista törkyä. Miksi sitten koulussa?
TOTTA KAI koulujen pitäisin olla kunnossa!
Kouluilla kuitenkaan eivät sotke siis opettajat vaan oppilaat!
Aina tekijä ei selviä. Joillekin kouluille on jouduttu tämän vuoksi asentamaan valvontakameroita. Sekö on se kohde, johon ne riittämättömät rahat kuntasektorilla pitää sijoittaa?
Myöskään se huoltomiesten kutsuminen ei Nyky-Suomessa tapahdu niin helposti kuin jotkut ehkä kuvittelevat. Monin tavoin Suomessa on vaikeutettu koulujen toimintaa ja ne vanhan ajan talonmiehetkin ovat enimmäkseen historiaa. Jos koulun teknisestä puolesta vastaavat kaupungin asentajat, heidän paikalle saamisensa on oma juttunsa. Valitan, niin se vain on. Suomen kuntasektoria on kurjistettu viimeiset parikymmentä vuotta sitä tahtia, ettei mikään ole koulupuolellakaan itsestäänselvyys.
Monilla tänne kirjoittavilla ihmisillä ei oikeasti näytä olevan hajuakaan siitä todellisuudesta, jossa Suomen koulut elävät. KAIKKI koulun ongelmat eivät valitettavasti ole opettajien syytä, niiin kivaa kuin se ehkä monien mielestä olisikin. Oma taustansa asioilla on ja fiksu ihminen osaa kyllä löytää ne todelliset ongelmien taustat.
Mukavampaa tietenkin on syyttää opettajia. Eihän maassamme toista ammattikuntaa ole, joka niin helpolla työssään pääsee!
AK: oletteko olleet jarruttamassa koulunne käytäntöjen muuttamista ? Oletteko panneet hanttiin esim. talomies asiaa tai muuta ? Vai oletteko vaan tyytyneet osaanne ?
Kaikki ongelmat eivät valitettavasti ole myöskään oppilaiden syytä. Sen minäkin olen jo huomannut.
Ota huomioon myös se, että KAIKKI eivät sotke. Ne muutama jotka sotkee, olisi kyllä mahdollista pitää kurissa ihan vain avaamalla silmät. Mieluummin se ope vilahtaa sinne opettajan huoneeseen kuin menee valvomaan käytävälle. Ulkona on monta sataa kersaa ja yksi tai kaksi valvojaa. Raitis ilma tekisi opettajillekin hyvää, ja samalla valvonta lisääntyisi sekä sotkeminenkin vähentyisi.
Ei ole siis MITÄÄN MERKITYSTÄ siitä kuka sotkee, jos jää kiinni vai ei ja kuka korjaa jäljet. Koulun ON OLTAVA KUNNOSSA, eikä silläkään ole minulle mitään merkitystä kuka siitä käytännössä huolehtii.
Siis mitä helv...!!!! Windows lasten koneissa! Miksi kouluihin ei osteta Applen koneita! Meillä ollaan siirrytty Appleen, lapsillakin on omat minimacit, koska ne ovat niin edullisia nykyään. Eivätkä kaadu kuten Windows. Itse käytän vanhassa läppärissäni Ubuntua, mutta kun tämä läppis hajoaa, ostan oitis Macin.
Applekin on maan mainio vaihtoehto. Minä vannon avoimuuden nimiin ja siksi valinnut kotikäyttööni linux-pohjaiset jakelut.
ammatillisesta opistosta ?
Alakoulu, rakennus jossa järjestetään luokkien 1-6 opetus.
ammatillisesta koulusta olisin voinut kertoa miksi korjauksia ei tehdä ja paikat ovat huonossa kunnossa.
Kuten totuttua, asioitani ei kaikesta päätellen oteta kuuleviin korviin. Nyt soittopyyntöihin ei enää vastata, asiasta riippumatta. Onneksi valokuvasin pahimmat puutteet kun olin paikalla, että ne on nyt helppoa julkistaa.
Eihän tällainen pelleily ole ollut hyväksyttävää työelämässäkään vuosikymmeniin. Paikat on kunnossa, työkalut järjestyksessä ja varastot hyvin merkitty. Samaa edellytän lapsilleni koulusta riippumatta, myös jos se lähtisi minun holhouksen alaisena ammatti(korkea)kouluun.
Hyvä että kuvasit, ota varmuuskopiot myös. Koskaan ei tiedä, että jos "kone nielaisee" ne johonkin syövereihinsä.
Nyt sitten soittamaan koulutoimenjohtaja vai mikä lie sivistystoimenjohtajalle. Vaadit selitykset. Koulu ei näköjään kykene selvittämään asiaa itse. Samalla voisit kysyä asiaa myös kirjallisesti ja laittaa kopion koululautakunnalle.
Vastausaika maksimissaan 3 viikkoa.
Siitä sitten seuraavaksi kantelua aviin eli entiseen lääninhallitukseen. Nyt jos koskaan on aika toimia.
Oletko miettinyt työsuojelupiiriin ilmoitusta ? Vaaralliset laitteet, rikkinäiset koneet on aina työturvallisuusriski. Samallahan tuo tulisi arvioitua myös koneenkäyttäjien ( opettajien) työkunto.
ellei muuten hommat etene. Ei lapsia likaisiin ja puutteellisiin kouluihin voi laittaa. Minä aina valitan kun näen epäkohtia, mulla onkin iso mappikasa valituksia, joita olen vuosien aikan tehnyt. Osaan on vatattu osaan ei. Tiukka pitää olla, muuten ei hommat etene.
Meidän koulusta puuttui kaksi porrasta ja kesti vuoden ennekuin ne saatiin täysin kuntoon, ja ovesta puuttui yksi kahva. Sanoin että jos ei kahva tule viikossa oveen, laitan siihen lapun, tästä ovesta ei kuljeta, menkää avoimesta ikkunasta, ja kahva tuli seuraavana päivänä.
tiukka pitää olla ja pitää linjasta kiinni.