Olen piirrättänyt taloni sipores suunnittelijalla.
Kannattaakos harkkotoimittaja valita ennen rakennesuunnittelua eli jos rakennesuunnittelun tekee sipon suunnittelija niin voikos niitä suunnitelmia käyttää esim lammilla.
Mites sipo pärjää hinnassa muita harkkotoimittajia vastaan.
Kannattaakos harkkotoimittaja valita ennen rakennesuunnittelua eli jos rakennesuunnittelun tekee sipon suunnittelija niin voikos niitä suunnitelmia käyttää esim lammilla.
Mites sipo pärjää hinnassa muita harkkotoimittajia vastaan.
Vastaukset 50
Vanhimmat
Sipo-myyjien normaali taktiikka on sitoa asiakas alusta asti kiinni Siporexiin. Kuitenkin, esim Lammilta saat tarjouksen pelkkien arkkitehtikuvien pohjalta. Se on hyvä olemassa ihan Siporexin kiristämiseksi.
Tarjousten vertailu on vaikeaa, pystytyssysteemit on niin erilaisia. Varsinkin kattorakenteet poikkeavat. Sipo-urakoitsijat eivät suostu pystyttämään Lammi-taloa jne.
Lopulliset rakennekuvat piirretään, kun olet valinnut rakennusmateriaalin. Lammi-taloa ei voi tehdä Sipon rakennekuvilla.
tarjouksen sain sipo-myyjältä omilla kuvapohjilla, eli kilpailutus sikäli onnistuu.
Arkkitehtisuunnittelua eivät ehkä tee jos ei tule siporex-materiaaleja.
Itselläni lopullinen hinta jopa pikkuisen putosi luonnoskuvista tehtyihin verrattuna, joten mitään iltalypsyn tunnetta ei jäänyt.
Hinnasta montaa mieltä, mutta kivipaketti ilmeisesti vähän kalliimpi sipolla.
Kokonaishinta voi silti olla jotain muutakin.
taisi kysyjä jo teettää arkkitehtikuvat sipo-myyjällä joten näemmä onnistuu...
kanattaa muistaa että yleensä siporexsin kivitoimitus on laajempi kuin lammin.
Sipo tarjoaa yleensä portaat ja yläpohjan kivestä.
ja on muuten kätevä tehdä ne portaat. 1 päivä per kerros (1 mies).
Puuportaat kivitalossa toimii hienona rumpukalvona...(kuultu ja kauhisteltu tutuilla...) :(
Täyskivitalo on silloin kuin yläpohja on myös kiveä...
Ai niin siporexsi toimii eristeenä ja lammissa se yläpojan eriste on piilotettu sinne toiseen sarakkeeseen...
Nosturikulut on varmaan samat sekä lammissa ja siporexsissa.
Lammin betonivalut pitää laskea myös lammin runkohintaan. valuja on todella monta....
Ai niin vielä ontelolaattojen laitoon tarvittiin oma mestari joka valvoo homman mutta halpoja miehiä hän ne on... noo pannaan tuokin lammin runkohintaan... PS. siporex lankkuja saa panna kuka tahansa matti meikäläinen...
Pystytys.
siporex: liimausta ja latonista.100%
latoo 150 kiveä päivä.
lammi:kivien latomista 50%
latoo 200 kiveä päivä.
valuja ja valujen valmistelua 50%
siis oikeestaan lammin kivien latomisvauhti on 100 kiveä päivä/mies...
Siis jos pelkästään kivien hinta ratkaisee kaupan niin lammin kivipaketin pitää olla ainakin 25% halvempi jotta paketti kannattaa valita.
Mutta hinta ei saisi olla pelkästään valinnan peruste.
Sopulille:
Lammitalossa ei tarvita nosturia ollenkaan kun valetaan välipohja paikalla muotilla suoraan kerralla pintavaluna! Eikä siis myöskään mitään erillistä "ontelomestaria" valvomaan. Tosin normaalisti vastaava mesu on pätevä tähän.
Puuportaat on kotoisat kivitalossa. Makuasia tosin.
Totta betonivalut nostavat hintaa. Mutta ei se valukertojen määrä vaikuta siihen vaan ihan betonimenekin mukaan betonifirmat nykyään laskuttaa. Betonia menee 125/m2 joten jos vaikka 180m2 talossa on 250m2 ulkoseiniä niin betonia menee about 30m3. Jos betonikuutio pumpattuna maksaa max. 100e niin talon seiniin menee 3000e. Harkkomenekki taas on 8.33 harkkoa per seinä m2 eli harkkoja menisi siis about 2000kpl ja lammin sivuilta kun katsoo harkon ovh. hinnan niin saa vähän kuvaa. Tähän sitten tietty väliseinä harkot ja N x urtsupurkkeja.
Ei lammi pystytyksestä ole 50% latomista ja 50% valua. Sähän saisi valaa joka päivä!! Kyllä se on latomista 90% ja 10% valua. Valuja kertoja runkoon anturasta alkaen esim. 11/2krs talossa
1) antura
2)sokkeli
3)1krs puoleen väliin
4)1krs välipohjaan
5)2krs pitkien sivujen tasolle
6)2krs päädyt.
Eli yhteensä kuusi kertaa ja kaikkinensa ne vie aikaa 1/2 pv tai vaikka menis 1 päivä niin et sä niitä harkkoja lado kuudessä päivässä, ethän sopuli?
Taitaa lammiharkko olla yli 25% halvempi kuin sipoharkko. Lammisivuilta näkee yksittäisen harkon ovh. hinnan.
Totta hinta ei todellakaan saa olla valinnan peruste. Itse halusin kivitalon, joten ei ollut epäselvää kumman valitsin. Onhan se vähän ihmeellistä että sipon "kivi" kelluu ja siitä ei voi tehdä edes talon perustuksia.Tämä oli taas pelkkä oma mielipide.
kyllähän me kaikki (myös sopuli) tässä vähän omaa kehutaan, se sallittakoon.
Siporexista voi tehdä nykyisin myös perustukset maapaineseinäelementeillä, jotka hinnaltaan kilpailukykyiä (kuulopuheelta) jos teettää työn vieraalla.
Sipon kelluminen johtuu siitä, että kiviaineessa on ilmahuokosia lämmöneristävyyden takia, ja se keventää ainesta. Asia tuntuu olevan vaikea ymmärtää.
>Sopulille:
Lammitalossa ei tarvita nosturia ollenkaan kun valetaan välipohja paikalla muotilla suoraan kerralla pintavaluna! Eikä siis myöskään mitään erillistä "ontelomestaria" valvomaan. Tosin normaalisti vastaava mesu on pätevä tähän.
Ok jo ei käytetä ontelolaattoja....
Paljonko menee aikaa tuossa esimerkissä valuun ja valun valmistelussa välipohjassa?. Riittäkö viikko?
Itse välipohja siporex lankuista ja paikoilleen 4.5h:ssa ja iltapäivällä rengasteräkset paikoileeen... seuraavana päivänä muuratiin jo 2 kerosta...
>Ei lammi pystytyksestä ole 50% latomista ja 50% valua. Sähän saisi valaa joka päivä!! Kyllä se on latomista 90% ja 10% valua. Valuja kertoja runkoon anturasta alkaen esim. 11/2krs talossa
1) antura
2)sokkeli
3)1krs puoleen väliin
4)1krs välipohjaan
5)2krs pitkien sivujen tasolle
6)2krs päädyt.
>Eli yhteensä kuusi kertaa ja kaikkinensa ne vie aikaa 1/2 pv tai vaikka menis 1 päivä niin et sä niitä harkkoja lado kuudessä päivässä, ethän sopuli?
Uskotko itsekään 6 valukertaan...?
Paljonko meni aikaa joka valussa muotitukseen?
entä tuliko ylimääräisiä päiviä valun odottelussa?
Pitikö odottaa valun kuivumista että pääsi jatkamaan?
Paljonko meni aikaa välipohjan teossa?
Entä paljonko meni aikaa joka valun jälkeiseen siivoukseen?
menikö 6 päivää vai 16 päivää...?
>Taitaa lammiharkko olla yli 25% halvempi kuin sipoharkko. Lammisivuilta näkee yksittäisen harkon ovh. hinnan.
Yleensä lammi on "harkoiltaan" halvempi mutta se ei ole koko totuus...
>Onhan se vähän ihmeellistä että sipon "kivi" kelluu ja siitä ei voi tehdä edes talon perustuksia.Tämä oli taas pelkkä oma mielipide.
sehän on eriste ja kantava materiaali...ei muovia...ei voi tehdä anturoita mutta maapaineseinää kuitenki...
Sopulin kymysyksiin:
Uskotko itsekään 6 valukertaan...?
-Uskon, toiset on tehnyt korkeampiakin valuja, mutta mulla ei ollut syytä ottaa riskejä.
Paljonko meni aikaa joka valussa muotitukseen?
-ei paljoakaan. Modulimitoilla talo ja käytin päätyharkkoja. Ikkunien ja ovien ylityksiin taivutin harjateräksestä palkkiraudoituksen onteloon.
entä tuliko ylimääräisiä päiviä valun odottelussa?
- Ei betoni saa päivän parin varotusajalla. Eli vähän etukäteen kun tilas niin ei tarvinnu odotella.
Pitikö odottaa valun kuivumista että pääsi jatkamaan?
-Ei tarvinnu. Seuraavan päivänä latomaan.
Paljonko meni aikaa välipohjan teossa?
-siinä meni runsaasti aikaa. Ainakin 1kk. Helvetisti tuli taivuteltua rautaa valuun ja surrikoukku tuli liiankin tutuksi.
Entä paljonko meni aikaa joka valun jälkeiseen siivoukseen?
-max 2h muuten pääsee piikkailemaan ;-) ja sitä ei montaa kertaa viitsi tehdä.
Hyviä vastaksia...
ja projekti menny hienosti.
Mutta.
>>Paljonko meni aikaa välipohjan teossa?
>-siinä meni runsaasti aikaa. Ainakin 1kk. Helvetisti tuli taivuteltua rautaa valuun ja surrikoukku tuli liiankin tutuksi.
Tämä on juuri se mitä tarkoitin....
eli kun sanoin että puolet ja puolet niin ei kovin kaukana....
Eli tuskin latoit seiniä ilman valuja reilua kuukautta enempään...
Kysymys paljonko välipohja maksoi? m2
Paljonko olisi maksanut ontelolaatat?
Siporex lankut maksavat hiukkasen enemmän kun ontelolaatat mutta asentaminen on erittäin kätevää ja nopeaa ( lankut 40..50e m2)
eli aamupäivä lankut paikoilleen ja iltapäivällä juotokset ja rengasteräkset ja seuraavana päivänä tehdään jo seuraavaa kerrosta...
siivous: ei kannata olla laiska valun jälkeen.....
joo projekti meni kaikin puolin hyvin. Tehtiin ajan kanssa "kaikki" itse talkoilla ilman aikatauluja.
Niin en suosittele valamaan välipohjaa, jos ei ole ns. harrastepohjalla liikkeellä. Meillä ei ollut mitään kiirettä projektin kanssa ja siksi päädyin edullisemman hinnan kannustamana paikallavalettuun.
Kustannukset:
muotit (vuokra)........... max. 700e
betonit(80m2x0,2m=16m3)....1600e
teräkset...................400e
lattiamies(3,5ex80m2)......~300e
----------------------------------
yht.........................3000e
ja reilusti talkoohenkistä yhdessäoloa sukulaisten ja frendien kanssa.
Tohon olis pelkät ontelolaatat maksaneet saman, eikö?
Ontelot................3000e/80m2 vai paljon m2 on ontelon hinta??
nosturi................500e
pintavalu (80m2x8cm)...650e
lattiamies.............300e
raudat.................200e
Kai tossa tuli säästetty yksi vanha 10 000mk ja tulipahan tommonenkin tehtyä :-).
Lammin edustajan mukaan Sipolle piirretty talo on helppo muuttaa Lammille sopivaksi, jos seinien mitan ja ikkunoiden paikat saa hieman vaihtua. Ovat kuulemma tehneet sitä paljon.
Itse en ole vielä kivivalintaani tehnyt. Tarjouksia olen pyytänyt kaikilta mahdollisilta toimittajilta, joista Sipon tarjousta ei ole vielä tullut. Pelkästä kivikasasta (+mahd. laastit) tontille toimitettuna Optiroc (Rautia) on antanut parhaan tarjouksen. Se on saman suuruinen kuin Lammi ilman betoneja. Betonin osuutta ei kannata väheksyä, koska minun kohdallani se nostaa Lammin hintaa n. 30%. Tämä on siis pumpattuna.
Jotta Lammi säilyttäisi kilpailukykynsä, täytyise sen olla edullisempaa pystyttää. Kysyin asiaa alustavasti urakoitsijoilta, mutta heidän mielestää kustannus on sama. Outoa. Luulisi muurauslaastin läiskimisen vaihtuessa mm. vibraamiseen säästyisi jotain.
Aleksis-kivitalo antoi mielenkiintoisen tarjouksen, eli hinnoitteli itsensä ulos jo alkuerissä:-)
lammissa lecassa siporesissa ei työteknisesti
ole juurikaan eroja eli rungon pystyttäminen vie kokonaisuudessa kaikkine lisätöineen suunilleen samanveran aikaa.
Työteknisesti helpoin on siporex ja vaativin lammi. ( jos ammatimiehet pystyttää ei tällä ole merkitystä)
Jos talosi sijaitsee paikalla jonne on pumppuautolla pitkä tai hankala matka niin voit unohtaa lammin siinä tapauksessa... vaikka siitä saisi markinoiden jykevimmän talon.
>Betonin osuutta ei kannata väheksyä, koska minun kohdallani se nostaa Lammin hintaa n. 30%. Tämä on siis pumpattuna.
Miten noin paljon?
>Jotta Lammi säilyttäisi kilpailukykynsä, täytyise sen olla edullisempaa pystyttää.
Voit olla aivan huoleti että pystytys maksaa käytänössa saman verran oli ratkaisu lammi,sipo,leca. -->
> Kysyin asiaa alustavasti urakoitsijoilta, mutta heidän mielestää kustannus on sama.
-->ei ole outo sillä aikaa menee suunilleen saman verran kaikilla vaihtoehtoilla...
> Outoa. Luulisi muurauslaastin läiskimisen vaihtuessa mm. vibraamiseen säästyisi jotain.
Muuraamalla ja liimaamalla tulee valmista seinää... lammin latomistekniikalla on vielä valut tekemättä ja niissä menee aikaa paljon enemmän kuin moni arvaakaan.
>Aleksis-kivitalo antoi mielenkiintoisen tarjouksen, eli hinnoitteli itsensä ulos jo a
lkuerissä:-)
Niin kävi minullakin ei tarvinnu edes harkita aleksia...
Lammi oli hieman halvempi mutta päädyin siporeksiin helppouden takia...
PS.
Mitotuksien muuttaminen on robleemista pienimpiä...
"Lammi oli hieman halvempi mutta päädyin siporeksiin helppouden takia..."
Tämä on mielestäni täysin ihmeellinen valintaperuste kertarakentajalla! Mitä ihmeen merkitystä tuollaisella asialla on yhden ainoan omakotitalon kyseessä ollessa?
Käytännössä rakentamisen nopeutta, helppoutta ja standardimaisuutta tarvitaan vain ja ainoastaan kahdessa rakentamismallissa:
1. Yksityishenkilöiden harjoittama gryndaus
Mahdollisimman halpaa, simppeliä, nopeaa jne. Tavoitteena ainoastaan voiton maksimointi (omakotitaloissa selkein esimerkki on Älvsby).
2. Ammattimainen "standardi rakentaminen"
Jälleen kerran tavoitteena on vain ja ainoastaan saada kustannustehokkain ratkaisu. Nyt ollaan vielä yksityishenkilöiden gryndausta kovemmassa sarjassa. Hyvänä ilmentymänä 70-luvun elementtikolossit lähiöissä.
Kummassakin tapauksessa pyritään vain mahdollisimman halpaan lopputulokseen ajoitettuna noususuhdanteeseen.
Minulla on neuvo rakentajille:
Rakentamisen "vaikeus" ei saa olla määräävä tekijä materiaalista päättämiseksi!
ok-talon rakentaminen itse on niin iso urakka että tuo vaikeus-näkökulmakin syytä ottaa huomioon.
Ensimmäinen kysymys on, jaksaako ylipäätään maaliin asti.
Toiseksi, riittääkö budjetti. Ja ehkä kolmanneksi; millaista jälkeä tuli.
>Minulla on neuvo rakentajille:
Rakentamisen "vaikeus" ei saa olla määräävä tekijä materiaalista päättämiseksi!
Päinvastoin...
Kun tein itse myös rungon niin teen sen siitä mistä varminten osaan...
Tai toinen vaihtoehto että otan sen mitä kauppias tarjoo.... ja sanoo että ei muutakun tekenään ....
Oisi yksi surkea tapaus L***i taloista. kun poropeukalo yritti itse tehdä mitä ei osannut.
Mutta se ei ollut hyvän materiaalin vika vaan vääränlaisen markkinoinnin...
Lammin tarjous oli n. 22 000€ ja laskettu betonimenekki 58 m3 mikä pumpattuna maksaa (110€/m3) yhteensä 6400€. Se on noin 30% lisää runkomateriaaliin lisää.
Lammissa on toisaalta parempi U-arvo (0,19). Lämmityskustannuseroksi laskin oman taloni kohdalla 270€/vuosi energian hinnalla 7sent/kWh.
Mikähän olisi rakentamisen kustannusero niin voisi laskea takaisinmaksuajan.
Eikös se ole 0.25 eikä 0.19. Lakan eko-harkko on muistaakseni 0.19. Korjatkaa jos olen väärässä.
tarkoitin uutta leveämpää Lammikiveä, jolla olen myös tarjouksenikin saanut.
"laskin oman taloni kohdalla 270€/vuosi energian hinnalla"
Ei voi olla noin suurta merkitystä ellei talosi ole aivan järjettömän kokoinen. Tuo muutos 0,25 -> 0,19 vastaa seinärakenteessa n. 30% muutosta lämmöneristävyydessä. Vastaavasti kokonaislämpövuodosta vain noin 15% kohdistuu seinärakenteisiin. Todellisuudessa muutos energiankulutukseen on tuolla uudella harkolla on vain 5% luokkaa.
Jos olet laskenut säästöksi 270E/v, 7 snt/kwh tarkoittaa se että talosi energiakulutus on 270/0,07 = 3857 kwh x 20 = 77140 kwh/v!!!!
Olet oikeassa. Ilmoittamani luku oli hieman eri energian hinnalla laskettu ja vertailuni oli U= 0,19 ja 0,35 välillä (siis ei 0,25). Tässä on laskut uudestaan.
Laskin kulutuksen Rakentamismääräykset D5 mukaan.
http://www.finlex.fi/pdf/normit/1935-d5.pdf
Q=(A*k*24S)/1000 (A=ala, k=U-arvo, S=astepäiväluku Vantaa)
Sipolla: (194m2*0,35*24*4366)/1000 = 7115 kWh
Lammi: (194m2*0,19*24*4366)/1000 = 3662 kWh
Erotus 3453 kWh (a 7sent) kustantaa 242€/vuosi.
Tuo on tosiaankin vain seinän osalta. Muu lämpövuoto on seuraavaa:
Maanvast.seinä U=0.2: 587 kWh
Ikkunat U=1.1: 2536 kWh
Ovet U=1: 398 kWh
Yläpohja U=0.1: 2033 kWh
Alapohj. U=0.15: 1085 kWh
Ilmanvaihto LTO%=38: 3719 kWh
Vuotoilma n50=1: 1387
Lammin tapauksessa seinien osuus on 24% lämpövuodosta ja Sipolla 38%
Prosentuaaliseen osuuteen vaikuttaa tietenkin muiden rakenteiden U-arvot, jotka omassa esimerkissäni ovat varsin hyvät.
Oletin, että vertailit nykyistä Lammin EMH-350 -harkkoa (u=0,25) ja tulevaa harkkoa (u=0,19) keskenään.
ja 500 mm harkko 0.18.
Käykääpäs piruuttaan laskemassa talonne energian kulutus www.jamera.fi => tekninen tieto => energian laskenta. Laskelma huomioi myös ilmavuodot, eli ilmavuotoluvun!
Mitkä ovat tämän uuden harkon mitat, paljonko eristettä. Laskin vanhalle harkolle u-arvon ja sen, kerääkö rakenne kosteutta (teoreettisesti). Vanhassa harkossa (teoriassa) muodostuu kosteutta (ulomman bet.kuoren ja eristeen väliin) välillä marraskuu-maaliskuu, eli 5 kk ajan vuodesta. Rakenteessahan ei ole sellaista rajapintaa johon vesi tiivistyisi.
Muurattavilla lämpöharkoilla joilla u-arvo on alle 0.2 ei tule edes tätä teoreettistä veden tiivistymistä.
Tämän takia uskoisin, että jos lammin harkkon u-arvoa on parannettu lisäämällä eristettä, poistuu tämä teoreettinenkin veden tiivistyminen.
Miten onnistut laskemaan kastepisteen eristeen ulkopintaan?
Siihenhän se voi muodostua vain ja ainoastaan hyvin harvinaisessa tapauksessa. Käytännössä kastepiste on talvikuukausien ajan pääsääntöisesti aina eristeessä.
Tarkistelin Jämerän laskelmia ja näyttää siltä, että ovat myös kayttäneet Rakentamismääräyskokoelman kaavoja. Valitettavaa on että laskurissa on listattu vain rakenteet eikä U-arvoja.
Tarkistin Siporex seinien lämpöarvot ratkaisemallla U-arvot annetuila parametreilla.
Siporex 375, rapattu arvoksi sain 0.33, joten rappaus ilmeisesti parantaa sitä hieman 0.35stä.
Siporex 500, rapattu seinälle arvoksi tuli 0.25.
Kumpaa siis pitäisi uskoa. Jämerän markkinointia vai heidän laskuriaan?
Toinen kummallisuus oli ilmavuodon lämmön laskenta laskenta. Laskutulos oli sinänsä oikein eri ilmavuotoluvuilla, mutta valikon väittämä siitä puukattoisen kivitalon ilmavuotoluku olisi peräti 4 hieman ihmetyttää. Miksi se niin paljon olisi? Onkohan siitä jotain todisteita?
Joo eristeessähän se kastepiste on, mutta käytännössä vesi tiivistyy lähimpään kylmään rajapintaan, eikä keskelle eristettä!
Eristeiden / eristävyyden markkinoinnissa käytetään mielellään omia lamba arvoja kuten lamda alaindeksinä DESIGN. Nämä eivät kuitenkaan ole virallisia laskelmia. Viralliset arvot saa Suomen rakentamismääräys kokoelmasta ( muistaakseni C 4).
olen ymmärtänyt, että 375mm siporex-seinä olisi aikanaan luokiteltu u-arvolle 0,35, mutta nykyään H H Siporex pitää oikeana 0,25; kts. linkit
- http://www.jamera.fi/teksti4.htm
- http://www.jamera.fi/kirja/kappale_12.htm (kohta 12.8)
0,25:stä laskemaalla saadaan tuo 0,19 500mm harkolle.
esim. edustajalta kertoo, että 375 U-arvo on 0.28.
Sama homma kuin eristeharkko toimittajilla, laskekaapa mitä mahtaisi olla esim. design- harkon tai lammin harkon määrysten mukaisesten lamda-arvojen mukaan lasketut u-arvot
Miksiköhän Jämerän laskuri käyttää arvoja 0,33 ja 0,25, jos totuus on toinen.
että sun laskelmissa on unohtunut ulkopinnan ja sisäpinnan lämmönvastus lamda(n) (0,07 0,13). Määräyksistä löytyy näiden käytöstä.
Ilmettelyni oli miksi Jämerän laskuri käyttää U-arvoja 0.33 (375 rappaus) ja 0.25 (500 rappaus) kun taas Jämerän markkinamiehet puhuvat vastaavasti arvoista 0.26 ja 0.18.
Tällainen epäjohdonmukaisuus asettaa kyseisen yrityksen aika huonoon valoon.
Alla oleva on suoraan lahdekoodista missä ovat. SEINIEN u-arvot!
0.26 = 375 harkon u-arvo ja 0.18 = 500 harkon u-arvo. näin mullekin markkinamiehet ovat opastaneet...
------koodi-----
Siporex 375 mm, rapattu
Siporex 500 mm, rapattu
siporex 250 mm mineraalivilla 60mm puu- tai tiiliverhous
siporex 250 mm mineraalivilla100mm puu- tai tiiliverhous
siporex 250 mm, rapattu
Enpä hoksannut lähdekoodia katsoa. Laskukaavoja ei kuitenkaan sieltä löytynyt. Olisin katsonut millä astepäiväluvulla ne on laskettu. Nyt kun on enään vain yksi puuttuva tekijä se on helppo ratkaista.
Vuotuinen lämpöhäviö lasketaan kaavalla:
Q(kWh)= (A*U*24*S)/1000, missä A=ala, U=U ja S=paikkakunnan astepäiväluku.
Jämerän laskurissa arvoilla U=0.28 (sipo375) ja A=100m2 energiaksi saadaan 3494 kWh. Tästä saadaan S arvoksi 5159, mikä viittaa n. Rovaniemen tasolle eikä Kotkaan. Miksi ihmeessä?
Ja yhä Jämerä kauppaa 500mm harkkoaan 0.18 arvolla.
Tämä ala tuntuu olevan täynnä pelkkiä venkoilijoita ja markkinamiehiehiä. Luulisi edes jonkinlaisen tuotevastuun painavan materiaalien valmistaja. Tarvittaisiinko tähän jokin oikeuden ennakkopäätös. Eli jonkun pitäisi ostaa talopaketti, mittauttaa seinien U-arvot ja haastaa valmistaja oikeuteen vaatien esim. 30 vuoden energiakuluja erotuksen osalta. Se olisi suhteellisen helppo todistaa.
että 500 mm PELKÄN HARKON u-arvon on 0,18, mutta VALMIIN SEINÄN (sisältää saumat) u-arvon 0n 0,21....
---- lainaus lammin sivuilta -----
Ladottavat lämpöharkot , EMH350. Tähän perheeseen kuuluu neljä eri harkkotyyppiä; suora-, kulma-, osa- ja päätyharkko. U-arvo on 0,25 W/m2K .
----- lainaus päättyy -------
Mitäs muuten sanot tästä, että:
Laskimpa Lammin uuden harkon u- arvon (se 400 mm ERIKOISLÄMMINPAKSUERISTELÄMPÖMIKÄLIEHARKKO)
ja päädyin RakMK C4 mukaisilla arvoilla 0,24 !!! Ja tämä on PELKÄN harkon u-arvo, mitähän seinä saumoineen onkaan, todellisuudessa?
Mitkä ovat tämän uuden lammiharkon mitat. Ulkokuren leveys, eristeen paksuus ja sisäkuoren leveys. Miksei tästä uudesta harkosta löydy tietoa edes lammin sivuilta.
Kuoret 2 x 116 mm ja eriste 167 mm
tekisin/teettäisin melkein kyllä Palikasta, ovat ruotsissa rakennelleet menekstyksekkäästi "vähän fiininpiä taloja" kohtuu kustannuksin.
rytoksia pirussa on vähintään 70 % ja missä kivitalossa ole kipsilevyn sisäpinnassa nähnyt??
käsittelemättömänä esiin, kylläpä on tyylikästä. No rahan loppumisen vuoksi varmaan muutaman vuoden on pinnoittamatta, kun on "kivitalon" halvalla itse rakentanut.
eikä levytettä, minä ainakin! Voisipa kellä olla hienon näköinen sisustuselementti pari siististi muurattua harkkoseinää näkyvillä.
Sigillin idea lienee vapaasti käytössä?
sama tasoite "styroxin" pintaan. Tottahan ajatukset, hyvät ja huonot ovat vapaasti käytettävissä.
Siporex oli meillä n. 430€/neliö kattotiileineen ilman ikkunoita, lammi hieman halvempi (betoneineen kalliimpi), lecasta ei saatu edes tarjousta ja arkilla 380€/neliö ikkunoineen ja kattoineen. Arkki jäi pois kun ei saatu väliseiniä koska keskisuomessa ei urakoitsijoita. Päädyimme siporexiin, lammissa arvelutti se hintojen epämääräisyys ja oikeastaan myyjän käytös. Keskittyi lähinnä haukkumaan kilpailijoitaan.
Kuvia voit käyttää kenellä tahansa näytillä, ne muutetaan rakennesuunnitteluvaiheessa.
keskisuomessa ei urakoitsijoita. Päädyimme siporexiin, lammissa arvelutti se hintojen epämääräisyys ja oikeastaan myyjän käytös. Keskittyi lähinnä haukkumaan kilpailijoitaan.
Enpä oikein usko, että Kinnusen Ahti (Lammin edustaja, JKL) haukkuu muita tuotteita. Kaveri on kyllä sen verran ammattilainen, että Jyväskylän alueelta ei montaa talotoimittajaa löydy, jolla Ahdin asiantuntemus ja osaaminen.
Taitaa olla mollaaminen talotehtaan linjavalinta.
Minulle lammi myyjä J**** T*******
myynti meni siten että lause miten lammi on hyvää. ja sitten vastaava ominaisuus siporexsistä miten se on huono. Lisäksi ihmeelisiä lusikkatarinoita ja koiratkin menee seinän läpi... yms...
> Siporex oli meillä n. 430€/neliö kattotiileineen ilman ikkunoita, lammi hieman halvempi (betoneineen kalliimpi), lecasta ei saatu edes tarjousta ja arkilla 380€/neliö ikkunoineen ja kattoineen.
Kuulostaa tosi kovalta neliö hinalta....
Kuuluko pystytys?
Mikä oli talon muoto/koko?
Sama juttu meilläkin; Lammin edustaja keskittyi lähinnä haukkumaan muita, erityisesti sipoa juuri näillä "lusikka" jutuillaan...... vielä, kun ilmoitettiin ettei oteta heidän pakettiiaan, hän alkoi haukkumaan valintaamme. Osoittaa mielestäni huonoa myyntiosaamista, ei mitään muuta!
...ja tämä siis Espoossa...
Urakka laskettiin siis hintaan. Kova hinta mutta kämppä tulee varmasti kunnollinen. Olisi kai muiltakin tullut, siporexin myyjä keskittyi olennaiseen joten kaikki pisteet hänelle.
Talo on 2 eri osaan suunniteltu, oh k rt osio vähän vinottain neliön muotoisen muun osuuden kanssa. ts. 5 kulmainen siipi. Muu osa neliskanttinen. 2 kerrosta, korkea oh.
Lammimyyjä todellakin keskittyi lusikka-asioihin ja se ei mielestäni kuulu asiaan. Arkilla asia oli ehkä turhan utopistinen, sanoivat että noin iso talo parin viikon sisään vesikatossa. Ja Turussa myyjä.
MT:"Arkilla asia oli ehkä turhan utopistinen, sanoivat että noin iso talo parin viikon sisään vesikatossa. Ja Turussa myyjä. "
Eikös Arkki ole se uusi betonielementtipaketti. Ei siinä varmaan olisi kahta vikkoakaan mennyt että talo on vesikatossa. Elementeillä nostaa perus "neliö" talon päivässä runkoon.
Kyllä kai siitä elementistä olisi saanut äkkiä pystyyn, paketti oli vaan sen verran puutteellinen meidän makuun, ei väliseiniä. Tosin eipä väliseinät paljoa maksa mutta mieluiten teetämme kaiken mahdollisen yhdellä porukalla. Joten siksi siporex. Ja saa katonkin kivestä.