tutkijaksiko?

Jatko-opiskelu yliopistossa tähtää käytännössä joko tohtorin tai lisensiaatin papereihin. Lisureita ei enää niin paljoa tehdä vaan nykyään se juttu tuntuu olevan mennä suoraan tohtoriksi, jos vain mahdollista. Lisurikin on ensin mahdollinen, jos se tuntuu helpommalta, mutta yleensä kai oletetaan, että jos lisuri tehdään sen jälkeen tulee kuitenkin jossain vaiheessa sitten tohtorin hattu. Usein jatko-opiskelijoita otetaan kyllä ihan mielellään, koska tutkinnoista yliopisto saa rahaa, mutta resurssit pitää aina ottaa huomioon ja se miten opinnot rahoittaa. Eli siis yleensä jotain rajoituksia määrissä on. Tyypillisesti jos jatko-opinnot kiinnostavat niin kannattaa mennä keskustelemaan jonkun oppiaineensa proffan kanssa päästäkseen alkuun. Yleensä jos hakee opinto-oikeutta niin siihen tarvitsee jo tutkimussuunnitelmaa ja muuta mukaan. Useinkaan gradun arvosanalle ei ole mitään tiettyjä vaatimuksia, ainakaan hutkin sivuilta en löytänyt, mutta tietysti jos arvosana on huono saattaa se vaikuttaa paljonkin. Joissain paikoissa vaaditaan esim. hyvät tiedot pääaineesta maisterin tutkinnossa. Parhaiten asia kuitenkin selviää, kun menee puhumaan omalle laitokselle tai katsoo nettisivuilta.

Meillä on jatko-opintoihin pääsyn edellytyksenä vähintään C:n maisterinpaprut, ja luulisin näin olevan muuallakin, olen kuullut. Eximia on aika hurja vaatimus. Aika harvalukuinen olisi väikkärintekijöiden joukko tuolla arvosanalla. :D Jatko-opintohakemus tehdään tiedekunnan kansliaan valmiille pohjalle joita netissäkin tietääkseni, liitteeksi tutkimus- tai aihesuunnitelma.

Jatko-opiskelijan paikka on nimenomaan sitä, että opiskellaan tohtoriksi tai lisensiaatiksi. Opintopisteitä pitää olla tietty määrä ja opinnäytetyöstä tulee osa pisteistä. Opinnot voi valita hyvin vapaasti. Pisteitä saa osallistumisesta tieteellisiin konferensseihin ja artikkeleista jne, ei ole pakko tenteissä käydä, jos ei tunne tarvetta. Luepa siitä oman tiedekunnan opinto-oppaasta.