Monia absurdeja ja valheellisia väitteitä sijaishuollosta kumotaan tutkimuksilla, joista seuraava on Iltalehden sivuilta kopioitu:
Sijoitetut lapset kokevat kotona asuvia vähemmän väkivaltaa
Lauantai 3.4.2010 klo 03.57
Sijaisperhe tai laitos on lapselle usein väkivallattomampi paikka elää kuin koti.
Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ovat joutuneet harvemmin heistä huolehtivien aikuisten väkivallan kohteeksi kuin ne, jotka asuvat omien vanhempiensa kanssa. Tiedot käyvät ilmi Poliisiammattikorkeakoulussa tehdystä tutkimuksesta.
Esimerkiksi tukkapöllyä kertoo saaneensa 17 prosenttia kotona asuvista lapsista, mutta vain kuusi prosenttia sijoitetuista lapsista.
Sijoitetut lapset kokevat kotona asuvia vähemmän väkivaltaa
Lauantai 3.4.2010 klo 03.57
Sijaisperhe tai laitos on lapselle usein väkivallattomampi paikka elää kuin koti.
Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ovat joutuneet harvemmin heistä huolehtivien aikuisten väkivallan kohteeksi kuin ne, jotka asuvat omien vanhempiensa kanssa. Tiedot käyvät ilmi Poliisiammattikorkeakoulussa tehdystä tutkimuksesta.
Esimerkiksi tukkapöllyä kertoo saaneensa 17 prosenttia kotona asuvista lapsista, mutta vain kuusi prosenttia sijoitetuista lapsista.
Vastaukset 28
Vanhimmat
En kerta kaikkiaan usko tuollaista, joka on pelkkää sijaishuollon propagandaa! Perusteluja tulee tässä:
Kun harvinaisen luotettavalta vaikuttavan tutkimuksen (siksi harvinaisen luotettava, että tutkijat edes yhdessä kohden kyseenalaistivat sossun luotettavuuden arvioida omaa työtään) mukaan sossun ja sijaishuollon välisistä hoitosopimuksista 17,5 % prosenttia oli purkautunut sijaisperheessä tapahtuneen lapsen kaltoinkohtelun takia, niin kysyä täytyy, PALJONKO VÄKIVALTAA TODELLISUUDESSA ON, koska noiden tapausten on täytynyt olla TOSI TÖRKEITÄ, että ihan sossu uskoi, miten huono tilanne oli.
Esim. minulle sossu sanoi, että ei voi puuttua lapsen laitoksessa tapahtuneeseen pahoinpitelyyn, koska lapsessa ei ollut jälkiä siitä jälkeenpäin. Miksi näin, koska esim. Turussa sossu huostaanotti lapsen vähän aikaa sitten PELKÄN EPÄILYN PERUSTEELLA. Oli kyse epäily lievästä väkivallasta, eikä lapsessa ollut näkyviä jälkiä silloinkaan, mutta opettaja väitti lapsen kertoneen, että äiti läpsäisi häntä. Minun alle kymmenvuotiaani kertoi sossulle itkien ja erittäin ahdistuneena, miten omahoitaja pahoinpiteli häntä, mutta koska lapsessa ei ollut jälkiä, niin sossu ei kuulema voinut puuttua asiaan. Sossu kyllä PURKI huostaanoton, mutta siihen vaikutti monta muutakin syytä kuin lapsen pahoinpitely. Ja kaikkein merkillisintä juuri se, että sossu ei puuttunut siihen siten, että laitokselta olisi saatu esim. luvat pois myöhemmin, niin hirveästä paikasta siinä oli kyse kuitenkin. Ei voi kuin ihmetellä!
Eli kysynpä vain, miten hirveän huono sen sijaispaikan on oltava, että sossu purkaa sijarin kanssa hoitosopimuksen, koska sossu ei tehnyt elettäkään, että olisi saanut tässä tapauksessa yhden maailmanlopun paikan toiminnan loppumaan? Ja SILTI alussa mainitun tutkimuksen mukaan purettujen hoitosuhteiden määrä on kuitenkin niin mielettömän korkea. Pelkkä kaltoinkohtelu oli syynä 17,5 %:ssa puruista.
Sijaishuollon väkivalta pimitetään
Sijaishuollosta totuus esiin | 3.4.2010 13:40
Olen työskennellyt huostaanotettujen lasten sijoituspaikoissa sekä laitoksissa että perheissä. Kaikissa paikoissa olen nähnyt fyysistä ja/tai psyykkistä väkivaltaa.
Kun lapsilla on teetetty ulkopuolelta tulleita tutkimuksia, niin niiden täyttämisestä on maksettu lapselle ja henkilökunta valvonut täyttöä. Lasten vastauksista on keskusteltu henkilökunnan kanssa jälkikäteen. Koulumaailmassa erityisluokkalaisilta on evätty vastaaminen kyselyyn kokonaan heidän tietämättään.
Lisäksi olen huomannut, että lapset eivät puhu sijaispaikassa tapahtuvasta väkivallasta, koska se on siedettävämpää kuin kotona tai edellisessä sijoituspaikassa tapahtunut.
He eivät uskalla kertoa, koska heitä ei uskota, kun heitä pidetään valehtelijoina, koska ovat huostaanotettuja ja he pelkäävät rangaistuksia. Kun olen pyytänyt heitä kertomaan täysi-ikäisinä mitä he ovat kokeneet, niin he eivät kykene kertomaan traumaattisuuden vuoksi tai eivät jaksa vaan haluavat uhohtaa tapahtuneet.
Ymmärrän näitä lapsia miten rankkaa on todistella mitä on joutunut kokemaan, sillä työntekijänä väkivallan näkeminen on rankkaa ja siihen puuttuminen johtaa potkuihin.
Minusta huostaanottoja tulee tietyissä tilanteissa aina tehdä, mutta paikkojen valvominen on saatettava kunnolliseksi ja lasten saatava heidän tarvitsemaansa apua.
Meidän jokaisen tulee muistaa, että väkivaltaa on joka paikassa ja jokaisessa ihmisessä on piilevää väkivaltaa.
on kertonut, joka myös on lastensuojelulaitoksissa ollut ja on työssä. Väkivalta lapsia kohtaan on ikään kuin hyväksyttyä, vaikka sitä ei välttämättä ääneen sanotakaan.
Ainut kohta, jossa edellinen on väärässä: Lapset eivät sen takia vaikene, että väkivalta siellä olisi siedettävämpää kuin kotona! Ei esim. minun lastani oltu pahoinpidelty ennen huostaanottoa, eikä sen jälkeenkään kotona. Mutta lapset vaiennettiin kertomasta ulkopuolisille oloistaa UHKAILEMALLA.
Aivan tavallinen pelote alle 10-vuotiaille oli: "Hei jos et tottele, niin kohta sattuu." Kipua lapselle tuotettiin mitä erilaisemmilla tavoilla, vain hoitajan mielikuvitus oli rajana. Jos minulla oli ollut pienintäkään epäilyä lapsen puheista, ne kaikki hävisivät kun hoitaja satutti lasta minun läsnäollessani. Se oli kosto lapselle siitä, että hän oli valittanut minulle osaston tv:n olevan niin suurella klo 21:n jälkeen, että hän ei saanut sen takia nukutuksi.
Lapsi traumatisoitiin laitoksessa muutamassa kuukaudessa niin, että hän käy vieläkin läpi asioita aina tarpeen mukaan terapiassa.
"Kun lapsilla on teetetty ulkopuolelta tulleita tutkimuksia, niin niiden täyttämisestä on maksettu lapselle ja henkilökunta valvonut täyttöä. Lasten vastauksista on keskusteltu henkilökunnan kanssa jälkikäteen. Koulumaailmassa erityisluokkalaisilta on evätty vastaaminen kyselyyn kokonaan heidän tietämättään."
Miten ihmeessä Lastensuojeluviranomaiset voivat sallia tällaista toimintaa? Kenen etua tässä ihan oikeasti haetaan? Ei ole lasten kärsimyksillä rajaa. Tutkimuksia huijaamallako asiat lasten elämää sitten parannetaan? Tuodaan julkisuuteen Lastensuojelun kautta valheellisia tutkimus tietoja joita on lapselle maksettu jotta kirjoittaa juuri niinkuin Lastesuojeluviranomaiset haluvat eikä niinkuin lapsi itse haluaisi kirjoitettavan pyydettyihin tutkimus aineksiin, siis lapset eivät saa rehellisesti kertoa omin sanoin sitä totuutta. Lakihan velvoittaa kuuntelemaan lasta, niin tuollaiset temput ovat kaikkea muuta kuin lain noudattamista. Myöskin se että ulkopuolelle on jätetty erityisluokan oppilaat kokonaan koko tutkimus tietojen antia omalla mielipiteellään. Miten törkeää touhu todellakin on Lastesuojelun puolella? Rikkovat lakia minkä ehtivät lasten edun nimissä. Kuinkahan paljon muutakin laitonta touhua sisätääkään tuo koko Lastensuojelun arsenaali? Käräjäkö tutkimaan nämä asiat,tekemään oikeita,aitoja tutkimuksia joissa tutkija itse läsnä valvomassa etti kukaan häiritse lasta itse vastaamasta omin sanoin tutkimus aineistoihin.
Oivallisesti ajoitettu kampanja Pääsiäispyhiksi. Kansa on kotona ja lukevat lehtiä, sekä kerkiävät paneutumaan "tähän ongelmaan syvällisemmin". Nopeuttaa myös huostaanottoja ja niiden tarpeellisuutta ja hyväksyntää.
Selasin eri tiedotusvänineiden uutisointia tästä "ongelmasta".
Hyvin olivat tiedotusvälineet mukana "juonessa".
Ilta-Sanomat. Helsingin Sanomat. Iltalehti. Taloussanomat.
Oli näköjään kaivettu esiin vanhoja uutsia vuosilta 2006. 2007. 2008.
Taitaa kuulua kategoriaan "Seksuaalista häirintää Eduskunnassa. Kyläkauppiaan "raiskausjuttu". "Perheväkivalta" - "Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö". - " Naisen euro on 80 centtiä", jne, jne, jne.
Onhan uutisen taustalla arvovaltainen poliisiammettikorkekoulu. Muutama vuosi sitten, eduskuntavaalien alla uutisoitiin Joka vuosi Suomessa raiskataan 15.000 naista ja 46.000 naista kokee vuosittain seksuaalista häirintää". Poliisin tietoon tulee n. 500 "raiskausta", joista voidaan n. 200 todistaa tapahtuneeksi ja "raiskaaja" saa tuomion.
Lukekaa ja kommentoikaa Hesarin juttua. Saattaa kylläkin tapahtua niin, että kirjoitusta ei julkaista. Siksi on syytä ottaa "varmuuskopio" ennen kirjoituksen lähettämistä ja ottaa siitä varmuuskopio itselle, tai tallentaa omalle tietokoneelle.
Eräällä tuttavallani on yksi mapillinen "asiattomia" mielipidekirjoituksia ja saman verran löytyy tietokoneen muistissa.
Katso Hesarin uutisen lopussa olevat linkit muihin uutisiin. Myös muissa tiedotusvälineissä löytyy samankaltaisia ilmiöitä.
Katsotaampa poistetaanko tämäkin "asiattomana"?
Allaoleva linkki on Helsingin Sanomien "uutiseen" samasta aiheesta. Näytti keskusteluun olevan vasta yksi mielipidekirjoitus, joka oli ilmeisesti jonkun "vastarannankiisken" kirjoittama.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Sijoitetut lapset kokevat kotona asuvia vähemmän väkivaltaa/1135255850302
****************
kun sijoitetaan kaikki suomalaiset lapset - eli tehdään vaihtokauppoja. Ota sie miun lapsi, niin minä otan siun lapsen.
se on ainoa keino saada ihmiset herämään ja tajumaan koko saastaista lastensuojelu toimintaa!
Ettekö muista kuinka moni nuori onkaan joutunut opettajansa seksuaalisen lähentelyn kohteeksi. Sellainen tutkimus suollettiin hiljattain tuosta lafkasta. erittäin arveluttava kaikin tavoin punnittuna.
•Noora Ellonen & Tarja Pösö:
Lasten väkivaltakokemukset lastensuojelulaitoksissa ja sijaisperheissä
Tämän artikkelin tarkoituksena on tarkastella kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten väkivaltakokemuksia heistä huolehtivien aikuisten taholta. Aineisto kattaa sekä sijaisperheissä että lastensuojelulaitoksissa asuvat lapset. Analyysissä tarkastellaan väkivallan yleisyyttä, väkivallan muotoja sekä väkivaltaa kokeneiden taustaa vertaamalla kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten väkivaltakokemuksia vanhempansa tai vanhempiensa kanssa kotona asuvien lasten kokemuksiin. Tarkastelussa on sekä henkisen että fyysisen väkivallan kokemukset. Tutkimus perustuu lapsiuhritutkimuksen kyselyaineistoon, joka edustaa kattavasti suomen- ja ruotsinkielisiä 6- ja 9- luokkalaisia lapsia ja nuoria.
http://yp.stakes.fi/FI/artikkeli/index.htm
Ellonen
Noora Ellonen & Ilmari Rostila & Riikka Korkiamäki & Juha Kääriäinen & Janne Kivivuori & Venla Salmi: Koulu ja paikallisyhteisö nuoren tukiverkostona (analyysit 3/2008)
Noora Ellonen & Tarja Pösö: Lasten väkivaltakokemukset lastensuojelulaitoksissa ja sijaisperheissä (artikkelit 1/2010)
http://yp.stakes.fi/FI/arkisto/henkilo/index.htm
ja http://www.stakes.fi/yp/2008/5/kankanen.pdf
Eipä mittää. Nuita tutkimuksia tehdään kiireellä nytten kun yritetään osoittaa että parempi on lapsen asua vaan siellä bisnespaikassa:D Otatkos selvää kuka/mikä taho tuon tutkimuksen tilasi ja minkä takia ja mikä oli otos? Ja jos verrokkeina oli huostauhan alla olevat perheet, nuo "tulokset" voi hyvin pitää paikkaansa, koska lapsen poisviemisellä uhatessa ei kukaan toimi tyynesti eikä milläänlailla normaalisti.
Pirauta siis tai muuta vastaavaa ja kerro millaset oli haastattelujärjestelyt, pliis.
"Sijaisperhe tai laitos on lapselle usein väkivallattomampi paikka elää kuin koti. Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ovat joutuneet harvemmin heistä huolehtivien aikuisten väkivallan kohteeksi kuin ne, jotka asuvat omien vanhempiensa kanssa."
Tulos on törkeän huono. Kun lapsi sijoitetaan pakkovaltaa käyttämällä kodin ulkopuolelle niin yhteiskunnan velvollisuus on huolehtia siitä että väkivallan määrä on nolla prosenttia tai sijoitus on törkeästi epäonnistunut. On myös käsittämätöntä että yhteiskunnan rahaa käytetään siihen että ongelmaperheiden lapsia sijoitetaan ongelmasijoitusperheisiin tai -laitoksiin jossa väkivalta voi jatkua ja jopa pahentua.
Suurin myytti joka aina lakaistaan maton alle ovat väkivaltaiset ja psyykkisesti kaltoinkohtelevat naiset joilla ammattitaito ei riitä kasvattamaan edes omia lapsia ja jotka heiluvat asiantuntijoina näissä palveluissa ja sijoituksissa. Tähän on puututtava jo rahankin takia, on täysin käsittämätöntä että SOS-lapsikylille ja muille bisnestä tekeville ala-arvoisille paikoille maksetaan ala-arvoisesta työstään.
SOSSUSETÄ, kirjoitat asiaa!
Olen kanssasi täsmälleen samaa mieltä tässä väitteessäsi:
"Tulos on törkeän huono. Kun lapsi sijoitetaan pakkovaltaa käyttämällä kodin ulkopuolelle niin yhteiskunnan velvollisuus on huolehtia siitä että väkivallan määrä on nolla prosenttia tai sijoitus on törkeästi epäonnistunut."
Juuri noin. Mitä mieltä on ylipäätäänkään sijoittaa lapsi pois kotoaan, turvaan, "pelastaa" lapsi, jos ei pystytä turvaamaan edes väkivallattomuutta?
muuta kuin samaa mieltä jokainen, joka on asioihin vähänkään perehtynyt.
perheet eivät olekaan kaikki niitä "ongelmaperheitä" mitä niin kovasti aina ja kaikkialla kun lastensuojelusta puhutaan
halutaan mainostaa ja tuoda esille.
Eli tavallisen väkivallattoman perheen lapsi tai nuori voi joutua kokemaan väkivaltaa sijoitettuna ollessaan!
Hallelujaa suomalainen lastensuojelu
hallelujaa....
kiittäkäämme
siis ketä ja mitä tahoa näin loistavasta ja loistavasti hoidetusta virallisesta
lastensuojelustamme.
Tukkapöllyä, luunappeja jne
- ja vuorokausi hinta 880,- euroa ............
huostaanotetuille ja sijoitetuille
ja sama hinta
- 880,- euroa vuorokausi
Tarjolla tänään
suomalaisesta ja niin ammattitaitoisesta ja hyvinhoidetusta
lasten suojelusta viranomaisineen!
on lapsia ja vanhempia kohtaan törkeää väkivaltaa, että suuri osa huostaanottojen todellisista syistä on salattu viime vuosina. Kun julkisuudessa lyödään rumpua vain päihde- ja väkivaltaperheistä, on sitten kohtelukin sen mukaista. Vaikka huostaanoton syythän EIVÄT SAISI VAIKUTTAA perheen kohteluun, mutta kyllä ne vain tuntuvat vaikuttavan, mikä on törkeää sekin. Mitä huonompi sijaispaikka, sitä huonompaa kohtelu on. On niin mukava sijarin sitten omasta huonosta käytöksestään syyttää lapsen vanhempia, vaikka todellisuudessa tilanne onkin toisin päin.
Tietysti ongelmia syntyy jo pelkästä lähtöasetelmasta s-perheen ja lapsen vanhempien välillä pelkästään siitä, että sijari ei tiedä TODELLISIA syitä, mitkä huostaanottoon johtivat, mutta ON SILTI TIETÄVINÄÄN tai sossu on antanut jotain tietoa niiden kirjausten perusteella, joilla hän oikeudelle perustelee huostahakemusta. Laittomia syitähän sinne ei ole hyvä laittaa, joten syyt voivat olla hyvinkin kaukana todellisuudesta loppujen lopuksi. Vanhemmat voivat olla järkyttyneitä ja raivoissaan kaikesta epäoikeudenmukaisuudesta, millä perhettä on kohdeltu. Niin sijari pääsee taas paasaamaan "hirveistä päihdevanhemmista, jotka eivät näe syitä huostaanotolle, koska eivät pysty myöntämään virheitä itsessään."
Törkein tällainen tapaus on 90-luvun alusta Jyväskylän tienoilta, jossa AS-lapsi sijoitettiin perheeseen, koska äiti oli hakenut apua jaksamiseensa lastensuojelusta. Sokean sinisilmäisenä luottaen paljon mainostettuun kauniisti toimivaan lastensuojeluumme. Lapsi sijoitettiin perheeseen, eikä äiti saanut tavata lasta ollenkaan. Äiti valitti eduskunnan oikeusasiamiehelle sillä seurauksella, että sen jälkeen eivät edes isovanhemmat saaneet tavata lasta enää. Pitääkö vielä erikseen mainita, että huostaanottoa ei purettu vuosiin. Kun lapsi kotiutui, oli osa peruskoulustakin suorittamatta. Kun äiti pääsi taas päättämään lapsen asioista, sai hän nopeasti lapselle paikan koulusta, mutta tuskin mikään pystyi enää korvaamaan sitä tuhoa, jota lapsen elämään oli jo aikaansaatu.
Mistä tahansa perheestä voidaan tehdä huostaanotto, kunhan vain perhe ensin jollain keinoin on saatu ls:n asiakkaaksi TAI tehdään minkä-sattuu-ilmoituksen perusteella kiireellinen huostaanotto. Siitä eteenpäin perheen kohtalo on arpaonnen varassa.
On TODELLA mieltä lämmittävää lukea niistä harvoista tapauksista, että perhe on aidosti saanut apua, ja heitä on kohdeltu lakien mukaan joka suhteessa. Mutta ne muutamat harvat onnistumiset eivät poista sitä törkeää mielivaltaa ja lakien rikkomista, mitä lastensuojelu pitää sisällään. Jopa hyviä laitoksia on jossain, harvassa... Jos niistä ei saisi lukea välillä, minä ainakin olisin menettänyt lopullisesti uskoni ihmiseen jo tähän mennessä. Mutta onhan niitä toisaalta oltava niitä hyviäkin esimerkkejä, muuten koko lastensuojelu olisi romahtanut jo kuin korttitalo omaan mahdottomuuteensa. Ja jokin muutos sen toimintaan on tultava, ei se tule toimimaan tällä tavalla enää kovin kauan, ei se ole kerta kaikkiaan mahdollista.
http://yp.stakes.fi/FI/arkisto/lapset/index.htm
sijaisvanhempaa niin paljon, ettei varmasti uskaltaisi kertoa väkivallasta, jos sellaista kokisi. Lisäksi pienen lapsen on vaikea hahmottaa, mitä on henkinen väkivalta, kun kasvaa voimakkaan kontrolloivan ja armeijamaisesti määräävän ja pelottavan rouvan hoivissa. Tuota henkilöä kun pelkäävät useat aikuisetkin. Onko pelko muuten henkistä väkivaltaa?
Pelolla minunkin lastani sijaishuollossa kasvatettiin. On aivan hirveää väkivaltaa lasta kohtaan, että hän joutuu kasvamaan pelon ilmapiirissä. Mutta nykyisinhän lapsia otetaan vaikka peruspalvelujen puutteen takia hyvistä kodeista tuollaisiin paikkoihin rahanahneelle sijaishuollolle uhreiksi.
Joku sanoi kerran HS:n keskustelussa, että jos henkilö uskaltaa vasta aikuisena kertoa kokemastaan väkivallasta sijaishuollossa, olisi sijaiset tuomittavat korvaamaan yhteiskunnalle kaikki epärehellisin keinoin ansaitsemansa palkkiot. Ja laitosten tietysti kaikki sadat tuhannet ja miljoonat, jotka ovat petoksella yhteiskunnalta anastaneet. Jos ei rahoja löydy, niin sitten ulosmittaukseen. Se on vähintä, mitä tuollaisille voi lasten elämän tuhoamisesta langettaa.
Olette sairaan varinoharhaisia. Ihan pelottaa, että tuollaiset ihmiset saavat kulkea vapaana, vai hoitolaitoksista käsinkö te kirjoittelette?
Itse olla tämä mainitsemasi "sairaan vainoharhainen kun tuollaisia kirjoittelet! ; D Miten ihmeessä sinä vapaana kuljet vai karannutko olet? Vai sieltä hoitolaitokseltakos sinä näitä ihme juttujas naputat? X D
Ps: Muista pyytää hoitajaltas lääkkeesi ettei se nyt vaan pääsis unohtumaan..=D On tainut tuo sun opettaja uras ollut melkoisen raskas kun on saanut sinun mielesi noin paljon horjumaan. X D heh...
Onkohan sulle psykologi tai prsykiatria antanut nyt ihan oikean lääkityksen sinulle? X D Voimakkaitahan ne varmasti ovat samallai kun sijoitetuillekkin lapsille niitä aikuisten rauhoittavia mieliala lääkkeitä syötetään.
Niin ainakin minun lapsille niitä syötettiin sij.perheessä ja perhekodissa. vanhin vaan pois pääsyt,niin vierotus lääkkeistä ei helppoa ollut niin vaihtoi lääkkeet alkoholiin..voit vain kuvitella mikä elämä ja tulevaisuus nuorella on tällä hetkellä sitten siitä kun huostasta pääsi niin ei sen jälkeen pakko ollut enään "mömmöjä syödä eroonhan nuori niistä halusi vaan ei helppoa, eroon pääsi tosin vaan ei viinasta taas ole eroon päässyt. Niin että maista nyt vaan sitä samaa lääkettä kuin nämä sijoitetutkin lapset pakon edestä joutuvat syömään.
Sarjassamme "tutkimuksia", joista ei kerrota tutkijaryhmän nimiä, ei edes ryhmän vetäjän nimeä mainita...
Hulluja huostaanottoja yritetään puolustaa vaikka väkisin, ilman mitään fakta-tietoa asioista.
Joku sijaishuollosta on tuhertanut tuon ja tarjonnut lehdille.
Johan tuo netistä kenen tahansa löytämä harvinaisen rehellinen opinnäytetyökin puhuu oikeaa totuutta tästä asiasta. Siinä kyllä SOSSUN kertoman mukaan sijarit menettivät 17,5 %:ssa tapauksessa oikeutensa pitää lapsia, koska syynä oli lapsen kaltoinkohtelu. SE OLI SIIS SOSSUN KERTOMAA, tuossa uutisessa prosentit ovat täyttä valhetta, eikä "tutkijoista" ole tietoakaan. :)
Kirjoittanut: koskite 03.09.2008 - 16:38
Yleiset keskustelut
A-tuubissa nyt!
Katso mitä lapsiasianvaltuutettu Maria Kaisa Aula vastaa keskusteluun lastenkotibisneksestä!
A-studion toimitus järkyttyi kuultuaan tarinoita suomalaisten lastenkotilasten kohtelusta: Lapsia ja nuoria istutetaan viikkotolkulla kalteroiduissa huoneissa, toisille lapsille ei saa puhua, puhelut kuunnellaan ja kirjeet selataan läpi. Voiko tämä olla totta?
Katso tästä A-studion juttu lastenkodeista!
http://atuubi.yle.fi/keskustelu/id-200711?page=3
Kiitos jutusta!
Kirjoittanut: atuubi 05.09.2008 Palautetta A-studion sähköpostiin.- 10:06
Kiitos eilisestä lastenkotilapsia koskevasta ohjelmastanne.
Sanoisin kuitenkin, ettei ohjelmanne kerro kuin pintaraapaisun siitä
helvetistä mihin monet lapset joutuvat.
Ystävieni 10-vuotias poika sijoitettiin koulunkäyntiongelmien vuoksi
perhekotiin vanhempien suostumuksella. Vanhemmille sanottiin, että
sijoitus on ainoa keino saada lapsi neurologisiin tutkimuksiin. Niitä ei
kuitenkaan vieläkään, yli 1.5 vuoden sijoituksen jälkeen ole tehty.
Sen sijaan lasta tutkittiin 7 viikkoa psykiatrian osastolla ja
diagnooseina mm. änkytys ja määrittämätön käytöshäiriö.
Psykologin testit teki nuori neuropsykologisten ongelmien tutkimiseen
täysin pätemätön psykologi.
Perhekoti johon poika sijoitettiin, käytti lastensuojelulaissa
kiellettyjä toimia pojan rajoittamisessa. Asian on vahvistanut
lastensuojelupäällikkö kirjallisesti, mutta hän ei ole puuttunut
asiaan mitenkään.
Lastensuojelulain perusteella perhekoti ei ole oikeutettu käyttämään
kiinnipitoa saati, että olisi oikeutettu käärimään lasta mattoon
(likaiseen lattiamattoon).
Perhekodin kasvatusmetodit olivat muutenkin ERITTÄIN kyseenalaisia ja
pojan vanhemmat ovatkin tehneet laajan kantelun Eduskunnan
oikeusasiamiehelle pojan asioiden hoitoon liittyvistä asioista. EOA otti
asian käsittelyynsä "jonon ohi" eli vajaa kaksi viikkoa kantelun
saapumisesta toimistoon. Kantelu koski lastensuojelun sosiaalityötä,
perhekotia, koulua ja Päijät-Hämeen keskussairaalan lastenpsykiatrian
ylilääkäriä. Esittelin pojan asiaa tutulle lastenpsykiatrille sekä
neuropsykologille ja heidän kannustamina vanhemmat tekivät kantelun
avustuksellani.
Esimerkki mattoon käärimisestä: perhekodin isä komentaa lapsen
vatsalleen lattiamaton päälle, kääntää hänen kädet selän taakse,
käärii lapsen mattoon ja istuu hajareisin hänen päälleen painaen
käsillään lapsen käsiä...
Jos lapsi menee käskystä vatsalleen maton päälle ei enää ole kyse
raivopäänä riehuvan lapsen rajoittamisesta, joka siis perhekodin
kyseessä ollessa on jopa kiellettyä.
Asia on liian laaja kerrottavaksi näin. Lastenkoti lapsilla ei
todellakaan ole mitään ihmisarvoa. Eivätkä lastensuojeluihmiset edes
valvo esim. perhekoteja. Perhekodeilla ei ole mitään velvollisuuksia
tehdä raportteja lastensuojeluun, kukapa nyt raportoisi tekemistään
laittomuuksista.
Lastensuojelulaitoksilla on laajemmat kiinnipito-oikeudet, mutta
heillekään välineiden käyttö kiinnipidossa ei ole sallittua. Heidän
myös pitää antaa kirjallinen raportti jokaisesta kiinnipitotilanteesta
erikseen.
Näin on pojan kohdalla myös tapahtunut. Poika onnekseen pääsi
"lastensuojelulaitokseen" kun perhekoti sanoin sopimuksensa irti. Tämä
laitos on kuuden lapsen ryhmäkoti ja siellä onneksi eletään
2000-lukua.
Poika saa pelata Pleikkaria, käyttää tietokonetta, soittaa
vanhemmilleen vaikka joka päivä jos haluaa, pääsee elokuviin, saa
katsoa videoita....
Perhekodilla kaikki tuo oli kiellettyä eikä sieltä saanut soittaa
vanhemmille. Yhteydenpidoksi perhekodin mielestä riitti joka toisen
viikonlopun kotilomat.
Kotilomilla myös kiristettiin lasta käyttäytymään "hyvin". "Jos et
ole kiltisti, et pääse kotiin äidin ja sisarusten luo.
Niin, huom! Pojan äidillä on 5 lasta, yksi on aikuinen ja asuu omillaan,
poika on toiseksi vanhin ja siis sijoitettuna, kotiin jäi 3 sisarusta (9
ja 3 vuotiaat veljet ja 5 vuotias sisko).
Vanhemmat (sekä minä) epäilevät pojalla Aspergerin oireyhtymää ja
siihen epäilyyn olemme saaneet asiantuntijoilta vahvistusta. Sos.toimi,
perhekoti, koulu sekä lastenpsykiatria ovat tyrmänneet tämän ajatuksen
täysin. Tiedän ettei PHKS:n lastenpsykiatrialla ole tietämystä
neurologisista ongelmista kuten Aspergerin oireyhtymästä. Tämän
vahvistaa työtoverini, LT, psykiatrian erikoislääkäri, joka
työskentelee nykyisin päivittäin As-ihmisten kanssa
kehitysvammapuolella ja suoritti erikoistumisosion PHKS:n lasten
psykiatrialla.
http://atuubi.yle.fi/keskustelu/id-200711?page=3
uskalla kertoa tutkijoille kohtelustaan, sen tiedän oman lapseni kokemuksella.
Sain vihdoin sossun tarkastuskäynnille laitokseen, mutta lapsi ei uskaltanut kertoa sossulle mitään, koska mieshoitaja oli karjunut jopa minun läsnäollessani, että: "Ulkopuolisille ei saa kerto mitään täältä." Niin sossu poistui tyytyväisenä huoneesta, mutta kun paikalle jäi vain perhetyöntekijä, jonka lapsi tunsi paremmin, hän kertoi itkien kaiken. Seurauksena oli, että sossu purki huostaanoton, lapsi kotiutui ja on ollut saanut olla kotona sieltä asti, nyt jo usean vuoden.
Lapsi ei uskalla puhua väkivallasta muuta kuin läheiselle tutulle, johon hän luottaa täysin. Sen takia en ole painottanut niin kovasti tarkastuskäyntienkään lisäämistä sijaishuoltoon, koska ei sillä ole mitään merkitystä, että tuntemattomat ihmiset käyvät katselemassa lapsia vieraissa oloissa. Ei kyselykaavake systeemikään toimi, kun sijaishuollon edustajat kyttäävät vieressä kuin hyeenat, mitä lapset vastaavat. Ainut tapa on antaa tutkimusmateriaali lapsen hyvin tuntemalle ihmiselle ja tutkija valvoo sivummalla haastattelutilannetta, että kaikki sujuu asianmukaisesti.
Nuo tutkimuksen luvut pitäisi olla toisin päin eli kotona korkeintaan 6 % ja sijaishuollossa vähintään se 17,5 %, mikä luku tuli esille sossun kertomana jo Lamminen&Rantasen opinnäytetyön tutkimuksessakin. Minusta tuo sijaishuollon luku on todennäköisesti huomattavasti korkeampi, sitä tukevat ulkomailtakin saadut tutkimukset.
tutkijoille ja valvonnan suunnittelusta vastuussa oleville tahoilla:
Lapsia on säännöllisesti kuultava ilman sijaishuollon edustajien paikalla oloa.
On kaksi vaihtoehtoa saada pienenkin lapsen luottamus: a) Joko tutkijat tutustuvat joka ainoaan lapseen leikkimällä hänen kanssaan ja tapaamalla riittävän usein :) Mutta koska tuo ei ole käytännössä mahdollista, on paras vaihtoehto se, että esim. b) vanhempi tai joku muu lapsen läheinen tulee haastattelemaan lapsen, tutkija seuraa tilannetta sivummalla, mutta näkö- ja kuuloetäisyydellä kuitenkin, että kukaan ei pysty väittämään vanhempien manipuloineen lasta. Vanhempien syyttämiseen kun peitellään nykyisin KAIKKI lasten väärä kohtelu sijaishuollossa.
Jos lapsi kertoo opettajalle, että äiti läpsäisi häntä, tehdään ilman todisteita pakkohuostaanotto.
MUTTA jos lapsi kertoo sijaishuollossa tapahtuvasta pahoinpitelystä, lasta syytetään valehtelijaksi ja huostahullujen mielestä vanhemmat ovat sitä ilman muuta. MITÄ HUONOMPI S-HUOLLON PAIKKA ON KYSEESSÄ, sitä törkeämmin myös vanhempiin suhtaudutaan. Ja sossujen salassapidon uskotaan suojelevan perhettä, vaikka todellisuudessa se suojaa vain viranomaisten väärinkäytöksiä.
miten sijaisvanhempi oli painostanut häntä ennen kuulemista: "Sanot sitten, sanot sitten... Minun oli sitten pakko sanoa, koska ne (sossut) sitten heti soittaa sille. Ja jos minä oon huiputtanut sitä, niin mä joudun varmaan kymmeneksi päiväksi arestiin." Yritin kysyä, mikä se aresti on, mutta lapsi ei vastannut mitään.
Ko. sijaisrouva on ainakin niin kiero, että painostaa tavalla jos toisella lapsen käyttäytymään ja sanomaan mitä haluaa.
Hän on erästä aikuistakin painostanut niin pahasti, että ko. henkilö on kokenut olevansa kuin lukittujen ovien takana. painostus oli ollut tuosta miehestä järkyttävää.
Mielenkiintoista muuten, että tuolloin lähes 60 mies ja 9 vuotias poika tuntevat samoin (lukittu ovi, aresti):
Ai, että lapsi uskaltaisi ihan oman mielipiteensä kertoa. hah!