Tuttavapiirissäni on eräs uskovainen perhe jossa on kaksi lasta pappi-poika ja tytär jotka asuvat perheineen eri paikkakunnilla. Vanhemmat yhdessä pojan kanssa ovat salassa junailleet että vanhemmat luovuttaisivat yli 600 000 euron omaisuuden eläessään lapsille niin että poika saisi n. 88% omaisuudesta ja tytär vain n. 12%. Suunnitelman tultua julki, tytär ei ko. jakoesitykseen suostunut, niin vanhemmat yhdessä veljen (pojan) kanssa nimittivät tyttären ahneeksi. Poika kirjoitteli siskolleen painostavia, tunteisiin vetoavia kirjeitä joissa vetosi raamatunlauseisiin että näin pitää tehdä ja että tyttären pitää jakoesitys hyväksyä. Poika sanoi myös että vanhempien kanssa ei saa puhua oikeasta ja väärästä, vaan ainoastaan "pastoraalisia keskusteluja" voi olla.
Poika oli kehoittanut vanhempiaan tekemään testamentin jos tytär ei muuten suostu vapaaehtoiseen jakoon.
Poika ei halua edes muista vaihtoehdoista neuvotella ja on ilmoittanut että omaisuuden yhteisomistus ei tule kysymykseen, vaan hän haluaa sen mitä vanhemmat ovat pojan kanssa neuvotelleet eikä mitään tasoitusta makseta. Ko. omaisuus kuuluu hänelle.
Tyttäreltä ei kysellä mitään mielipiteitä, niitä ei saa tytär esittää, muutoin suututaan.
Vanhemmat ovat jyrkästi kieltäneet että omaisuuden arvoja ei saa selvittää.
Tyttären tiedustellessa vanhemmiltaan että miksi näin on esitetty, niin he ovat sanoneet mm. että poika on esikoinen ja onhan se pappi. Tyttären pitää hyväksyä se mitä vanhemmat ja poika ovat esitäneet omaisuuden jaoksi.
Lisäksi vanhemmat ovat vuosien varrella antaneet huomattavia summia rahaa pojalle ja pojan lapsille, autojen, asuntojen ym. ostoihin ja niistähän ei saa puhua. Suututaan jos asia otetaan esille.
Kerran poika oli lähtiessään tokaissut vanhemmilleen kun ei ollut saanut rahaa heiltä, että " ilmoitakaa sitten mihin teidät haudataan."
Poika vain kirjoittelee siskolleen (tyttärelle), että milloin tehdään paperit.
Tällaistako on "kristillinen tasajako" ja papin moraali ja tyttären tasa-arvo uskovaisessa perheessä. Tytär on aivan tyrmistynyt ja yksinään kolmen "koplaa" vastaan.
Poika oli kehoittanut vanhempiaan tekemään testamentin jos tytär ei muuten suostu vapaaehtoiseen jakoon.
Poika ei halua edes muista vaihtoehdoista neuvotella ja on ilmoittanut että omaisuuden yhteisomistus ei tule kysymykseen, vaan hän haluaa sen mitä vanhemmat ovat pojan kanssa neuvotelleet eikä mitään tasoitusta makseta. Ko. omaisuus kuuluu hänelle.
Tyttäreltä ei kysellä mitään mielipiteitä, niitä ei saa tytär esittää, muutoin suututaan.
Vanhemmat ovat jyrkästi kieltäneet että omaisuuden arvoja ei saa selvittää.
Tyttären tiedustellessa vanhemmiltaan että miksi näin on esitetty, niin he ovat sanoneet mm. että poika on esikoinen ja onhan se pappi. Tyttären pitää hyväksyä se mitä vanhemmat ja poika ovat esitäneet omaisuuden jaoksi.
Lisäksi vanhemmat ovat vuosien varrella antaneet huomattavia summia rahaa pojalle ja pojan lapsille, autojen, asuntojen ym. ostoihin ja niistähän ei saa puhua. Suututaan jos asia otetaan esille.
Kerran poika oli lähtiessään tokaissut vanhemmilleen kun ei ollut saanut rahaa heiltä, että " ilmoitakaa sitten mihin teidät haudataan."
Poika vain kirjoittelee siskolleen (tyttärelle), että milloin tehdään paperit.
Tällaistako on "kristillinen tasajako" ja papin moraali ja tyttären tasa-arvo uskovaisessa perheessä. Tytär on aivan tyrmistynyt ja yksinään kolmen "koplaa" vastaan.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kyllä vanhemmat saa eläessään lahjoittaa omaisuuttaan ihen kenelle haluaa, ei siinä yhden ruikuttavan kakaran lupaa tarvita.
Kyllä vanhempien velvollisuus, jos kenen, on se että ovat aina lapsiaan kohtaan tasapuolisia olivat lapset tyttöjä tai poikia. Epäoikeudenmukaisuudella saadaan ikuiset, sukupolvesta toiseen jatkuvat huonot suhteet.
Omaisuuden tasapuoliseen jakoon ei tarvitse uskonasioita ym. sotkea. Uskonasioilla vain manipuloidaan, yritetään sotkea asiat niin että toinen osapuoli saataisiin hyväksymään epäoikeudenmukaisuus.
Ihmetystä herättää tuollainen epäoikeudenmukainen kohtelu nykyaikana tytärtä kohtaan.
Jos vanhemmat tuollaista esittävät niin pojan, (pappina,) pitäisi oikeudenmukaisuus tuoda esille vanhemmilleen eikä mennä hyväksymään epäoikeudenmukaista esitystä.
tai viranomaiselle, joka on hänen esimiehensä, piispako se on, vai miten se Suomessa menee. Kyseessä taitaa olla taas tyypillinen ahne luonnevikainen narsisti. Älä enää salaile asiaa vaan ota se julkisesti esille, tosiaan niiden ihmisten kanssa, joiden mielipiteellä on tuolle ahnehtijalle merkitystä.
Jos pahin tapahtuu, ja vanhemmat testamenttaavat kaiken pojalleen, tytär tietysti voi vaatia lakiosaansa ja saada edes sen 25%. Tuollainen rohmu ansaitsee tulla julkisesti tunnetuksi. Älä pelkää hänen uhkailujaan äläkä usko hänen tekopyhiin raamatunlauseisiinsa. Pidä oikeuksistasi huolta, rehellisesti.
Pappi ei ilmeisesti juuri lähimmäisenrakkautta tunne, vaan käyttää vanhempiaan lypsylehminä.
Juttu vaikuttaa ennestään tutulta. Poimin selostuksesi seasta seuraavan kohdan: "Poika oli kehoittanut vanhempiaan tekemään testamentin jos tytär ei muuten suostu vapaaehtoiseen jakoon."
Perinnönjättäjien eläessä perillisten tekemät jakosopimukset ovat mitättömiä, eli mistäköhän sopimuksesta oikeasti onkaan kysymys. Jos olet tyttären luottohenkilö tässä asiassa ko. tiedoilla, niin menkää varmuuden vuoksi lakimiehen juttusille, että tytär voi tehdä oman ratkaisunsa oikean tiedon perusteella.
Testamenttiinsa vanhemmat voivat pyytää ja tytär voi niin halutessaan allekirjoittaa jo nyt hyväksyntänsä, että on saanut riittävän korvauksen lakiosastaan. Tällöin hän menettää mahdollisuutensa vaatia lakiosanaan puolet lainmukaisesta perintöosastaan ja käsittääkseni samalla menee mahdollisuus vanhempien kuoleman jälkeisiin ennakkoperintö ja suosiolahja selvitysten tekemiseen.
Kuten eilen jo vastattiin, niin oikeustoimikelpoiset vanhemmat eivät todellakaan tarvitse tyttären suostumusta pojan kanssa tekemäänsä oikeustoimeen, eli kauppakirjaan tai lahjakirjaan. Vasta perinnönjaon tultua ajankohtaiseksi tytär voi yrittää pöyhiä alihintaisten kauppojen sisältäneen lahjaosuuksia, eli perinnönjaossa huomioitavia ennakkoperintöjä. Rintaperillisen saama lahja on oletuksena ennakkoperintöä, mutta lahjakirjassa voidaan oletus kumota. Tällainen "ei ennakkoperintöä" lahjakin voidaan perinnönjaossa huomioida suosiolahjana, mutta näyttö on aina tapauskohtainen ja vaikeasti ennakoitavissa. Tytär voi siis vain odottaa vanhempiensa kuoleman jälkeisiä selvittelyjä, mutta kaikista tietämistään lahjoista ym. olisi syytä tehdä nyt ja koko ajan muistiinpanoja vastaisen varalle, jos ei suostu "papilliseen johdatukseen".
Se on sellainen vaatimus pojan puolelta että tyttären pitää suostua siihen että vanhemmat lahjoittavat eläessään omaisuutensa lapsilleen niin että poika saisi n. 88 % omaisuudesta ja tytär 12 %. Vanhempien kuoleman jälkeen ei sitten enää olisi jaettavaa. Poika puhuu vanhemmilleen että tulee "perikuntavaara" jos he eläessään eivät luovuta omaisuuttaan. (perikuntavaara lienee se, että sitten omaisuus jakaantuisi tasan jos eläessään vanhemmat eivät ole luovuttaneet omaisuuttaan eikä olisi tehty testamenttia).
Tällä hetkellä poika on katkaissut kaiken yhteydenpidon siskoonsa koska tuli "pattitilanne" kun tytär ei moiseen epäoikeudenmukaiseen jakoon suostunut, kovista painostuksista huolimatta, eikä poika halua muusta vaihtoehdosta edes keskustella.
Asiantuntijan avun käyttö on tyttäreltä kielletty.
Näyttää siltä että uskonnon varjolla voi tehdä mitä vaan jos kyseessä on oma etu toisen kustannuksella.
Missään tapauksessa ei pidä antaa periksi tuollaisten epäoikeudenmukaisten suunnitelmien tekijöille. Törkeää tuollainen pojan suosiminen tyttären kustannuksella. Ei taida vanhemmilla ja pojalla olla omaatuntoa kun tuollaisia jakoehdotuksia suunnittelevat. Lopullisessa yhteenvedossa on tuotava esille myös vanhempien eläessään pojalle antamat suosiolahjat.
//Asiantuntijan avun käyttö on tyttäreltä kielletty.//
Voi hyvänen aika, onko tässä ollenkaan itsenäiset aikuiset asialla, että tollasia kieltoja edes mainitset. Kieltää voi milloin mitäkin, mutta tarviiko niitä aikuisen tyttären noudattaa.
Tyttären on syytä varoa allekirjoituksiaan, ettei ota vastaan epätyydyttävällä tekstillä lahjaa ja tärvele aamulla mainitsemiani oikeuksiaan, jotka realisoituvat vasta aikanaan tulevissa perinnönjaoissa.
Anteeksi arvioni, mutta jos sinä kysyjä olet ainoa tyttären neuvonantaja tai täältä neuvojen kysyjä, niin menkää nyt pikimmiten kiellosta huolimatta jonkun asiantuntijan puheille edes satasen palkkion ajaksi.
Eipä siinä tässä vaihessa taida olla muuta tehtävissä kuin että ei mene missään tapauksessa hyväksymään epäoikeudenmukaista omaisuuden jakoehdotusta.
kannattaa ainakin aikanaan vaatia lakiosa, silloin saa edes sen 25%. eläessä tehtyjä lahjoituksiakin voi jossain tapauksessa vaatia takaisin lakiosan täydennykseksi.
tosin aavistan tämän olevan provo.
Tämä ei ole provo. Kirjoitin tästä koska tässä tapauksessa kaikin keinoin yritetään tytär syrjäyttää tasapuolisesta perinnönjaosta. Kaikki asiat ja suunnitelmat salataan tyttäreltä. Tytär ei saa sanoa mielipiteitään.
kaikki kirjeet ja viestit mitä veli ja vanhemmat on hänelle laittaneet ja marssii lakimiehen juttusille. Neuvottelee lakimiehen kanssa, miten toimitaan eteenpäin asiassa. Hän voi hakea esim. lähestymiskiellon veljelleen ahdistelun johdosta. Silloin nämä kirjeet tullaan kirjaamaan oikeuden asiakirjoihin ja perinnönjaossa tytär hakee pesänjakajan, jolle antaa nämä asiakirjat, mitä vanhemmat ovat tehneet veljen kanssa heidän eläessään ja silloin pesänjakaja selvittää kaikki rahaliikenteen ennen vanhempien kuolemaa ja silloin tulee ennakkoperinnöt peliin veljen kohdalla. Pesänjakaja tekee sitten tasapuolisen jaon.
Toinen on, että ottaa kirjeistä kopiot ja oikeaksi todistaa ne ja laittaa kyseisen pappiveljen esimiehelle ne. Laittaa saatekirjeen mukaan jossa voi todeta esim. että näinkö teidän oppi ja raamattu opettaa? Lisää siihen, että voiteko hänen esimiehenään opettaa veljelle mitä raamattu opettaa ja mitä ahneus on?
Sillä nuilla ohjeilla "esimiehenään opettaa veljelle mitä raamattu opettaa ja mitä ahneus on" mennään aika pahasti kunnianloukkauksen puolelle.
Toisekseen tuolla tavalla toimien annat veljellesi lisää aseita, olethan yrittänyt mustamaalata häntä ja saat takuuvarmasti vanhempasi kääntymään sinua vastaan.
Muuten idea on hyvä mutta kannattaa lähetyä vaika siten että kyselee "tietämättömänä" pitääkö raamattua tulkita niinkuin veli sitä tulkitsee ja laittaa liitteeksi kaikki kirjaat ja viestit, tällä tavalla ei synny tahallisuutta joka on yksi kriteeri onko rikosta tapahtunut.
Malttia suutuksissa tekee pahojakin virheitä.
Minä tuollaisessa tapauksessa kertoisin veljelleni, suullisesti, että minä kantelen piispalle ja laitan kaiken aineiston lehteen niin käy kuin Imatran Siskolle. Mitään kiristyksiä ja uhkauksia en kirjallisena laittaisi. Kaikki papin kirjelmät säilyttäisin. Ja räjäyttäisin pankin vasta vanhempien kuoltua kun on selvää mitä oikeasti sain. Mitään papereita en allekirjoittaisi ja vanhemmilleni tekisin selväksi että te olette nyt hylkäämässä oman tyttärenne.