Sijoitettujen lasten keskuudessa kouluongelmat ovat tavallisia (esim. Haapasalo
& Repo, 1998), mutta näistä lapsista suurin osa oli tavallisella luokalla. Tämä
voi kertoa siitä, että lapset eivät tarvinneet erityistä tukea koulunkäynnissä, mutta
todennäköisemmin siitä, että paikkoja erityisluokilla ja erityistä apua koulunkäyntiin
ei ollut mahdollista saada. Lapsella voi olla vaikeuksia oppimisessa,
keskittymisessä, tarkkaavaisuudessa, käyttäytymisessä tai kavereiden kanssa.
Huonolla tuurilla lapsi tipahtaa oravanpyörään, jossa opettaja näkee hänet ongelmallisena,
sijaisvanhemmat kuulevat lapsesta negatiivista palautetta ja lopulta
lapsi itsekin alkaa pitää itseään ongelmallisena. Lapsi, joka koulussa saa toistuvasti
epäonnistumisen kokemuksia ja huonoa palautetta alkaa helposti käyttäytyä näiden odotusten mukaisesti ja on vaarassa syrjäytyä akateemisesti ja sosiaalisesti.
Hyvän opettajan avulla koulu voi aukaista vaativallekin lapselle uuden
mahdollisuuden, tuottaa oppimisen iloa ja vahvistaa lapsen itsetuntoa sekä itsenäistymistä.
http://www.perhehoitoliitto.fi/ajankohtaista/sijoitusten_purkautuminen_screen.pdf
& Repo, 1998), mutta näistä lapsista suurin osa oli tavallisella luokalla. Tämä
voi kertoa siitä, että lapset eivät tarvinneet erityistä tukea koulunkäynnissä, mutta
todennäköisemmin siitä, että paikkoja erityisluokilla ja erityistä apua koulunkäyntiin
ei ollut mahdollista saada. Lapsella voi olla vaikeuksia oppimisessa,
keskittymisessä, tarkkaavaisuudessa, käyttäytymisessä tai kavereiden kanssa.
Huonolla tuurilla lapsi tipahtaa oravanpyörään, jossa opettaja näkee hänet ongelmallisena,
sijaisvanhemmat kuulevat lapsesta negatiivista palautetta ja lopulta
lapsi itsekin alkaa pitää itseään ongelmallisena. Lapsi, joka koulussa saa toistuvasti
epäonnistumisen kokemuksia ja huonoa palautetta alkaa helposti käyttäytyä näiden odotusten mukaisesti ja on vaarassa syrjäytyä akateemisesti ja sosiaalisesti.
Hyvän opettajan avulla koulu voi aukaista vaativallekin lapselle uuden
mahdollisuuden, tuottaa oppimisen iloa ja vahvistaa lapsen itsetuntoa sekä itsenäistymistä.
http://www.perhehoitoliitto.fi/ajankohtaista/sijoitusten_purkautuminen_screen.pdf
Vastaukset 4
Vanhimmat
tavallisia, koska nimenomaan kouluongelmat ovat olleet johtavana huostaanottojen syynä viime vuosina.
Eivät ne mihinkään häivy huostaanotolla, sitä on ihan turha kuvitellakaan.
VAIKKA YHDEN AINOAN VUODEN AJAN kokeiltaisiin Suomessakin kaiken sen neurologisen tieto-taidon käyttöä, mitä on jo olemassa? Onko liikaa pyydetty, että lapsia autettaisiin ihan oikeasti? Ja erityisopetus tietysti lain tasalle, vaikka onhan siinä puutteita myönnetty, koska nythän on suuria muutoksia tulossa sen suhteen - tai ainakin niitä yritetään.
Mutta nuo kaksi asiaa kun olisi jonkin aikaa LAKIEN mukaisella tasolla, niin sitten vasta saataisiin oikea kuva siitä, paljonko niitä "kouluongelmaisia" lapsia oikein todellisuudessa on.
Huostahulluuden myötä vain Suomessa on otettu käyttöön tapa, että kaikki on vanhempien syytä, että hullua huostainnostusta voitaisiin jotenkin kansalaisille perustella. Missään muualla maailmassa ei ole väestömäärään nähden niin paljon lapsia huostassa kuin meillä ja poliitikot vain ylpeilevät silläkin ulkomaille, vaikka todellisuudessa ihmisoikeusjärjestöt ovat olleet pelkkänä kysymysmerkkinä Suomen tilanteesta jo useita vuosia.
Suomen tilanteessa lasten suhteen ei ole mitään ylpeilyn aihetta. Kun kaikki törkeydet paljastuisivat ulkomaille, niin ehkä tänne tultaisiin muualtakin kuin vain Venäjältä.
että sijaisvanhemmat julistavat ihan julkisuudessa: " Ei niillä kouluongelmilla nyt niin väliä ole, kunhan lapsen psyyke saadaan muuten tasapainoon".
Tuttavapiirissä on nuoria aikuisia, joiden koulunkäynnistä ei ole välitetty, jotta on saatu jatkettua sijoitusta kalliissa paikassa. 18 vuotiaana osalla ei ole vielä ollut päästötodistusta.
Motiiveja on monia sille, etteivät sijoitetut lapset pärjää koulussa. Mutta huosta on kuulemma muuten onnistunut. Heh, heh.
http://www.ts.fi/sunnuntai/?ts=1,3:1012:0:0,4:12:0:1:2009-02-22,104:12:594967,1:0:0:0:0:0:
.......................................päivähoidon laadun parantamiseen.
Nykyisellään laatu on kehno, koska laadun perusmittarit lasten kannalta
eli hoitoryhmän koko, hoitajien pysyvyys ja hoitopäivän pituus näyttävät monin paikoin punaista.
...............................
Professori ihmettelee, miksi järjestelmä on sittemmin saanut sellaista hehkua,
että moni luulee päivähoidon olevan lapselle jopa paras ratkaisu.
........................
- Kun sosiaalinen kenttä ei ole hallittavissa, lapsi ei voi oppia sosiaalisia taitoja, vaan turvautuu aggressioon.
..................
Liisa Keltikangas-Järvisen mukaan on hyvä kysymys,
onko koulumaailman nykyisellä levottomuudella tekemistä
päivähoidon ongelmien kanssa ..................
--------------------------------
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Professori Ylisuuret päiväkotiryhmät lisäävät lasten aggressiiv...
__________________
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=5&ag=113&t=&a=6820
Keltikangas-Järvinen lasten päivähoidosta
2009
Alle kolmivuotiaan lapsen kognitiivinen kehitys on koetuksella suuressa päiväkotiryhmässä, sanoo psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen.
- Levottomuus, meluisuus ja liialliset sosiaaliset kontaktit nostavat lapsen stressiherkkyyden liian korkeaksi,
mikä näkyy hänessä
vielä aikuisenakin, Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopistosta sanoo.
Keltikangas-Järvisen mukaan suurin yksittäinen pulma on pientenkin,
alle 3-vuotiaiden lasten päiväkotiryhmien
suuri koko.
- Lapsen aivojen kehitystason vuoksi lapsi ei yksinkertaisesti pysty hallitsemaan
kaikkia eteen tulevia asioita.
Ja vaikutus ulottuu kaikkeen: älylliseen, kielelliseen, kognitiiviseen kehitykseen, muistiin, minäkuvaan, sosiaalisiin taitoihin, hän listaa.
.........................